Kanne 14.12.2017 – Luxemburg v. komissio

(asia T-816/17)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Luxemburgin suurherttuakunta (asiamies: D. Holderer, avustajinaan asianajajat D. Waelbroeck ja A. Steichen)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

toteamaan, että kanne otetaan tutkittavaksi ja että se on perusteltu

ensisijaisesti kumoamaan 4.10.2017 annetun komission päätöksen valtiontuesta SA.38944, jonka Luxemburgin väitetään myöntäneen Amazonille

toissijaisesti kumoamaan 4.10.2017 annetun komission päätöksen valtiontuesta SA.38944, jonka Luxemburgin väitetään myöntäneen Amazonille, siltä osin kuin siinä määrätään tuen takaisin perimisestä

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi viiteen kanneperusteeseen.

1)    Ensimmäinen kanneperuste, joka on jaettu kolmeen osaan ja jonka mukaan komissio on rikkonut SEUT 107 artiklaa, koska se ei ole näyttänyt toteen Amazon EU S.à.r.l:n saaman edun olemassaoloa (jäljempänä LuxOpCo).

–    Ensimmäisen osan mukaan veropäätöksen soveltaminen ja sen uudistaminen vuonna 2011 eivät johtaneet minkäänlaisen edun myöntämiseen, koska rojaltit, jotka kolmas osapuoli maksoi aineettoman omaisuuden lisenssistä, olivat suuremmat kuin rojaltit, jotka LuxOpCo maksoi Amazon Europe Holding Technologies SCS:lle (jäljempänä LuxSCS) lisenssisopimuksen mukaisesti. Kantajan mukaan valtiontuesta SA.38944, jonka Luxemburgin väitetään myöntäneen Amazonille, 4.10.2017 annetussa komission päätöksessä (jäljempänä riidanalainen päätös) todetaan virheellisesti, että LuxOpCo:n tosiasiallisesti maksamat rojaltit poikkeavat markkinaehtoisesta hinnasta.

–    Toisen osan mukaan riidanalaisessa päätöksessä tehdyssä analyysissä, joka koskee liiketoiminettomarginaalimenetelmän väitettyä virheellistä soveltamista veropäätöksessä, on tehty ilmeisiä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevia virheitä, jotka liittyvät sekä arvioitavan osapuolen valintaan että mainitun menetelmän parametrien soveltamiseen.

–    Kolmas osa perustuu väitteeseen, jonka mukaan on päinvastoin niin, että siirtohinnoittelu sellaisena kuin komissio sovelsi sitä riidanalaisessa päätöksessä, johti markkinaehtoperiaatteesta selvästi poikkeavaan tulokseen.

2)    Toinen kanneperuste, joka on jaettu kahteen osaan ja jonka mukaan komissio on rikkonut SEUT 107 artiklaa, koska se ei ole näyttänyt toteen kyseisen veropäätöksen valikoivuutta.

–    Ensimmäisen osan mukaan komissio olettaa virheellisesti, että kyseinen veropäätös on valikoiva, vaikka oikeuskäytännön mukaan komissio ei voi päätellä edun olemassaoloa ja olettaa, että tämä etu on valikoiva vaan sen on valikoivuuden analyysissään ensin määritettävä sovellettava viitekehys ja sen jälkeen yksilöitävä poikkeus tästä viitekehyksestä.

Toisen osan mukaan komissio ei ole esittänyt näyttöä tuen väitetystä valikoivuudesta, johon se viittaa lisäperusteluissaan. Nämä kaksi valikoivuutta koskevaa lisätoteamusta ovat selvästi virheellisiä, koska komissio on erehtynyt viitekehyksistä eikä se joka tapauksessa ole osoittanut, että niistä olisi poikettu jollakin tavalla.

3)    Kolmas kanneperuste, jonka mukaan komissio on rikkonut SEUT 4 ja SEUT 5 artiklaa, koska se yhdenmukaisti verotusta peitellysti, kun se sovelsi omaa tulkintaansa oikeasta siirtohinnasta, joka LuxOpCo:n on maksettava kyseisen lisenssisopimuksen perusteella. Tästä kantaja väittää, että komissio käytti tosiasiassa hyväkseen valtiontukilainsäädäntöä voidakseen yhdenmukaistaa verotusta peitellysti siirtohinnoittelun alalla, ja näin ollen se loukkaa jäsenvaltioiden yksinomaista toimivaltaa välittömän verotuksen alalla.

4)    Neljäs kanneperuste, jonka mukaan komissio on rikkonut asetusta 2015/1589 ja loukannut puolustautumisoikeuksia, koska se menetteli puolustautumisoikeuksien vastaisesti, kun se teki päätöksen, jossa se jätti huomiotta Amazonin jälkikäteen toimittamat asiakirjat, ja jonka pääasiallisesta perustelusta eli siitä, että liiketoiminettomarginaalimenetelmää varten tehdyssä arvioitavan osapuolen valinnassa tehtiin virhe, Luxemburgin suurherttuakunta tai Amazon eivät voineet esittää huomautuksia aikaisemmin.

5)    Viides kanneperuste esitetään toissijaisesti ja sen mukaan komissio on rikkonut asetuksen 2015/1589 16 artiklaa siltä osin kuin tuen takaisin perintä ei ole yhdenmukainen oikeusvarmuuden periaatteen kanssa, kun otetaan huomioon Luxemburgin suurherttuakunnan vilpitön mieli siirtohintojen soveltamisessa ja komission riidanalaisessa päätöksessä soveltaman siirtohinnoittelun uuden arviointiosa-alueen ennakoimattomuus.

____________