EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN PRESIDENTIN MÄÄRÄYS

2 päivänä lokakuuta 2013

Asia F‑87/13 R

Philippe Colart

vastaan

Euroopan parlamentti

Henkilöstöasia – Välitoimia koskeva menettely – Välitoimihakemus – Kiireellisyys – Intressien tasapaino – Henkilöstökomitean vaalit – Ammattiyhdistyksen johtokunta – Ammattiyhdistyksen sähköpostilaatikon käyttöoikeudet vaalien aikana

Aihe:      SEUT 278 ja EA 157 artiklaan sekä SEUT 279 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Philippe Colart vaatii virkamiestuomioistuinta ”määräämään Euroopan parlamentin pääsihteerin asettamaan väliaikaisen eston [sähköpostilaatikkoon], jonka [se] on asettanut [Solidarité pour les agents et fonctionnaires européens (jäljempänä SAFE)]-ammattiyhdistyksen käyttöön”.

Ratkaisu:      Välitoimihakemus, jonka ovat tehneet Colart, Bras, Corthout, Decoutere, Dony, Garzone, Manzela, Vienne ja Kemmerling-Linssen, hylätään. Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Tiivistelmä

1.      Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Välitoimet – Tutkittavaksi ottamisen edellytykset – Pääasian tutkittavaksi ottaminen ensi arviolta

(SEUT 278 ja SEUT 279 artikla)

2.      Henkilöstökanne – Oikeussuojan tarve – Ammattiyhdistyksen tai ammattiliiton jäsenen nostama kanne, joka koskee toimenpidettä, joka vaikuttaa kyseisen yhdistyksen puolustamaan kollektiiviseen etuun – Oikeussuojan tarve vain jos yhdistyksen jäseniltä on evätty ammattiyhdistysoikeuksien tavanomainen käyttäminen

(Henkilöstösääntöjen 24 b, 90 ja 91 artikla)

3.      Väliaikainen oikeussuoja – Välitoimet – Myöntämisedellytykset – Vakava ja korjaamaton vahinko – Kaikkien kysymyksessä olevien intressien vertailu – Vaatimus, joka koskee väliaikaisen eston asettamista sähköpostilaatikkoon, jonka toimielin on asettanut ammattiyhdistyksen tai ammattiliiton käyttöön – Toimenpiteen myöntäminen ei mahdollista toimielimelle henkilöstökomitean vaalien asianmukaisen kulun takaamista – Hylkääminen

(SEUT 297 artikla; virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 2 kohta)

1.      Pääasian kanteen tutkittavaksi ottamista koskevaa kysymystä ei periaatteessa pidä tutkia välitoimimenettelyssä, vaan se on ratkaistava pääasian yhteydessä, paitsi jos ensi arviolta vaikuttaa ilmeiseltä, että sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat. Se, että pääasian tutkittavaksi ottamisen edellytyksistä lausuttaisiin välitoimimenettelyn vaiheessa silloin, kun tutkittavaksi ottaminen ei ole kokonaan poissuljettua, vaikuttaisi nimittäin virkamiestuomioistuimen pääasiassa antamaan ratkaisuun.

(ks. 13 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑196/98 R, Peña Abizanda ym. v. komissio, 4.2.1999, 10 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

Virkamiestuomioistuin: asia F‑120/06 R, Dálnoky v. komissio, 14.12.2006, 41 kohta; asia F‑51/11 R, Pachtitis v. komissio, 8.9.2011, 17 kohta

2.      Virkamiehellä tai toimihenkilöllä on lähtökohtaisesti oikeussuojan tarve hänelle vastaisten toimenpiteiden eli sellaisten toimien osalta, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka vaikuttavat virkamiehen tai toimihenkilön etuihin suoraan ja välittömästi muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi. Asioissa, jotka koskevat ammatillista järjestäytymisvapautta, jota suojataan henkilöstösääntöjen 24 b artiklan säännöksillä, tällainen oikeussuojan tarve on olemassa sellaisen toimen osalta, joka koskee tätä virkamiestä tai toimihenkilöä suoraan hänen käyttäessään jotakin ammattiyhdistysoikeutta, joka on osa hänen ja toimielimen välistä erillistä työsuhdetta. Toisin sanoen virkamiehellä tai toimihenkilöllä, joka on ammattiyhdistyksen tai ammattiliiton jäsen tai edustaja, ei ole oikeussuojan tarvetta sellaisen toimen tai toimenpiteen osalta, joka ei vaikuta hänen suoraan tai henkilökohtaisesti, vaan vaikuttaa vain kollektiiviseen intressiin, jota tämä ammattiyhdistys tai ammattiliitto puolustaa sen ja toimielimen välisten suhteiden yhteydessä. Vain siinä tapauksessa, että voidaan katsoa, että kyseessä olevasta toimenpiteestä ammattiyhdistykseen tai ammattiliittoon kohdistuvan loukkauksen voimakkuuden vuoksi sillä evätään tämän yhdistyksen jäseniltä heidän ammatillisten oikeuksiensa tavanomainen käyttäminen, voivat virkamiehet tai toimihenkilöt, jotka toimivat omissa nimissään, vedota oikeussuojan tarpeeseen tällaisen toimenpiteen osalta. Vain tässä yhdessä tapauksessa tämä virkamies tai toimihenkilö voi tehokkaasti vaatia sellaisen välitoimen toteuttamista, jonka vaikutuksesta hän voi välttää sellaisen vahingon syntymisen tai pahenemisen, joka vaikuttaa suoraan ja erikseen hänen etuihinsa ammattiyhdistyksen tai ammattiliiton, jota kyseessä oleva toimenpide koskee, jäsenen tai edustajan ominaisuudessa.

(ks. 18 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑373/04 P, komissio v. Alvarez Moreno, 10.1.2006, 42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑199/11 P, Strack v. komissio, 13.12.2012, 127 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑137/07, Sergio ym. v. komissio, 6.5.2009, 51 ja 52 kohta; asia F‑124/10, Labiri v. ETSK, 26.2.2013, 42 kohta

3.      Välitoimihakemuksen yhteydessä välitoimista päättävän tuomioistuimen, jonka edessä on vedottu vaaraan, että hakijalle aiheutuu vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa, on joka tapauksessa vertailtava asiaan liittyviä eri intressejä. Mitä tulee vaatimukseen asettaa väliaikainen esto sähköpostilaatikkoon, joka toimielin on asettanut ammattiyhdistyksen tai ammattiliiton käyttöön, kunnes tehdään päätös siitä, kenellä on oikeus antaa lausuntoja ja toimia ammattiyhdistyksen tai ammattiliiton nimissä, sen vaikutuksena olisi, että tältä yhdistykseltä evättäisiin mahdollisuus käyttää yhtä sen keskeistä tiedottamisvälinettä. Se olisi näin ollen omiaan heikentämään ammattiyhdistystä muihin ammattiyhdistyksiin nähden eikä toimielin voisi sen avulla taata mainittujen toimenpiteiden asianmukaista kulkua takaamalla niiden puolueettomuus ja toimielimen henkilöstön eri ammattiyhdistysten tai ammattiliittojen välinen yhdenvertainen kohtelu. Tällainen välitoimi olisi siis siitä vaalimenettelyyn johtuvien vaikutusten vuoksi omiaan vaikuttamaan haitallisesti toimielimen velvollisuuksiin, koska sen tehtävänä on taata henkilöstökomitean vaaliin liittyvien toimenpiteiden sääntöjenmukaisuus ja valvonta.

(ks. 36 ja 37 kohta)