Asia T‑400/10

Hamas

vastaan

Euroopan unionin neuvosto

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistetut rajoittavat toimenpiteet terrorismin torjumiseksi – Varojen jäädyttäminen – Varojen jäädyttämistä koskevien päätösten tosiasiallinen perusta – Viittaus terroritekoihin – Yhteisessä kannassa 2001/931 tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen päätöksen tarpeellisuus – Perusteluvelvollisuus – Kumoamisen vaikutusten ajallinen mukauttaminen

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 17.12.2014

1.      Kumoamiskanne – Oikeussuojan tarve – Kanne kumotusta toimesta – Kumoamisen vaikutukset – Kantajalla riidanalaisen toimen kumoamiseen olevan intressin säilyminen

(Neuvoston päätökset 2010/386/YUTP, 2011/70/YUTP, 2011/430/YUTP, 2011/872/ YUTP, 2012/333/ YUTP, 2012/765/ YUTP, 2013/395/ YUTP ja 2014/72/ YUTP; neuvoston asetukset N:o 610/2010, N:o 83/2011, N:o 687/2011, N:o 1375/2011, N:o 542/2012, N:o 1169/2012, N:o 714/2013 ja N:o 125/2014)

2.      Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Käsite – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Täysin ilmoituksenluonteinen toimi ei kuulu käsitteen alaan

(SEUT 263 artikla)

3.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Varojen jäädyttämisestä tiettyjen terrorismista epäiltyjen henkilöiden ja yhteisöjen osalta tehty päätös – Päätös, joka koskee henkilöä tai yhteisöä, joka on syyllistynyt aikaisemmin terroritekoihin – Vähimmäisedellytykset – Päätöksen tosiasiallinen perusta, jonka on oltava kansallisten toimivaltaisten viranomaisten päätöksissä konkreettisesti tutkittujen ja vahvistettujen seikkojen varassa

(Neuvoston yhteinen kanta 2001/931)

4.      Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin terrorismin torjunnan yhteydessä kohdistetut erityiset rajoittavat toimenpiteet – Varojen jäädyttämisestä tehty päätös – Tekeminen tai pysyttäminen tutkinnan tai syytteeseenpanon aloittamisesta tehdyn kansallisen päätöksen perusteella – Uudelleentarkastelu varojen jäädyttämistä koskevassa luettelossa säilyttämisen oikeuttamiseksi – Neuvostolle kuuluva perusteluvelvollisuus – Ulottuvuus

(Neuvoston yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 4 kohta; neuvoston asetus N:o 2580/2001)

5.      Kumoamiskanne – Kumoamistuomio – Vaikutukset – Unionin tuomioistuimen asettamat kumoamistuomion vaikutuksia koskevat rajoitukset – Tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin terrorismin torjunnan yhteydessä kohdistetut erityiset rajoittavat toimenpiteet – Vaara vakavan ja peruuttamattoman haitan aiheutumisesta rajoittavien toimenpiteiden tehokkuudelle – Kumotun päätöksen vaikutusten säilyttäminen kolmen kuukauden ajan tai siihen saakka, kunnes valituksen tekemiselle asetettu määräaika päättyy tai valitus hylätään

(SEUT 264 artiklan toinen kohta; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 56 artiklan ensimmäinen kohta; neuvoston päätös 2014/483/YUTP; neuvoston asetus N:o 790/2014)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 59 kohta)

2.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 71–75 kohta)

3.      Erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi annetussa yhteisessä kannassa 2001/931 edellytetään asianomaisten henkilöiden suojaamiseksi ja unionin omien tutkintakeinojen puuttuessa, että varojen jäädyttämistä terrorismin alalla koskevan unionin päätöksen tosiasiallinen perusta ei lepää neuvoston lehdistöstä tai internetistä ottamien tietojen vaan yhteisessä kannassa 2001/931 tarkoitettujen toimivaltaisten kansallisten viranomaisten päätöksissä konkreettisesti tutkittujen ja vahvistettujen seikkojen varassa.

Ainoastaan tällaisen luotettavan tosiasiallisen perustan nojalla neuvoston on sitten käytettävä laajaa harkintavaltaa, joka sille kuuluu varojen jäädyttämistä koskevien päätösten tekemisessä unionin tasolla, erityisesti siltä osin kuin kyse on niistä tarkoituksenmukaisuusnäkökohdista, joihin tällaiset päätökset perustuvat.

(ks. 110 ja 111 kohta)

4.      Vaikka uudelleentarkastelussa ratkaiseva kysymys on se, onko tosiasiallinen tilanne muuttunut sen jälkeen, kun kyseisen henkilön nimi on sisällytetty varojen jäädyttämistä koskevaan luetteloon, tai edellisen tarkistamisen jälkeen siten, ettei sen perusteella enää voida tehdä samaa päätelmää asianomaisen henkilön sekaantumisesta terrorismiin, mistä on seurauksena, että neuvosto voi tarvittaessa ja laajan harkintavaltansa puitteissa päättää säilyttää henkilön varojen jäädyttämistä koskevassa luettelossa, jos tosiasiallinen tilanne ei ole muuttunut, on kuitenkin niin, että jokaisen uuden terroriteon, jonka neuvosto tässä uudelleentarkastelussa lisää perusteluunsa perustellakseen asianomaisen henkilön säilyttämisen varojen jäädyttämistä koskevassa luettelossa, on erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi annetun yhteisen kannan 2001/931 kaksitasoisessa päätösjärjestelmässä ja sen vuoksi, että neuvostolla ei ole tutkintakeinoja, oltava ollut tässä yhteisessä kannassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen tutkimuksen ja päätöksen kohteena. Neuvoston velvollisuus perustella varojen jäädyttämistä koskevat päätöksensä terrorismin alalla toimivaltaisten viranomaisten tekemistä päätöksistä johdetulla tosiasiallisella perustalla perustuu suoraan yhteisellä kannalla 2001/931 käyttöön otettuun kaksitasoiseen järjestelmään. Tämä velvollisuus ei siis ole riippuvainen asianomaisen henkilön tai ryhmän käyttäytymisestä. Neuvoston on perusteluvelvollisuuden nojalla, joka on olennainen menettelymääräys, ilmoitettava varojen jäädyttämistä koskevien päätöstensä perusteluissa ne toimivaltaisten kansallisten viranomaiset päätökset, joissa on konkreettisesti tutkittu ja vahvistettu terrorismia koskevat tosiseikat, jotka se ottaa omien päätöstensä tosiasialliseksi perustaksi.

(ks. 127, 129 ja 130 kohta)

5.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 144 ja 145 kohta)