EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO

(toinen jaosto)

22 päivänä toukokuuta 2014

Asia F‑130/12

CI

vastaan

Euroopan parlamentti

Henkilöstö – Palkkaus – Perheavustukset – Huollettavana olevaa lasta koskeva lisä – Huollettavana olevaa lasta koskevan lisän maksaminen kaksinkertaisena – Henkilöstösääntöjen 67 artiklan 3 kohta – Myöntämisedellytykset – Osapuolten välinen sovintoratkaisu Euroopan oikeusasiamiehen puututtua asiaan – Täytäntöönpano – Huolenpitovelvollisuus

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa CI vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan 4.8.2008 tehdyn päätöksen, jolla Euroopan parlamentti asetti sen edellytykseksi, että huollettavana olevaa lasta koskevan lisän kaksinkertaisena maksamista, joka hänelle oli myönnetty Euroopan unionin virkamiesten henkilöstösääntöjen 67 artiklan 3 kohdan nojalla hänen vammautuneesta pojastaan, jatketaan 1.6.2008 jälkeen, että hän esittää tositteita hänelle aiheutuneista taloudellisista kustannuksista, 24.10.2008 tehdyn päätöksen, jolla kieltäydyttiin tästä jatkamisesta, 5.12.2011 tehdyn päätöksen, joka tehtiin sen seurauksena, että häntä koskevan asian käsittely aloitettiin uudelleen, siltä osin kuin siinä vahvistetaan kaksi edellä mainittua päätöstä, ja 20.7.2012 tehdyn päätöksen, jolla hylättiin 5.12.2011 tehdystä päätöksestä tehty valitus.

Ratkaisu:      Euroopan parlamentin 5.12.2011 tekemä päätös, jolla kieltäydyttiin jatkamasta 1.6.2008 jälkeen huollettavana olevaa lasta koskevan lisän maksamista kaksinkertaisena, ja 20.7.2012 tehty päätös, jolla valitus hylättiin, kumotaan. Kanne hylätään muilta osin.       Euroopan parlamentti vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan CI:n oikeudenkäyntikulut

Tiivistelmä

1.      Henkilöstökanne – Määräajat – Liittyminen oikeusjärjestyksen perusteisiin – Euroopan oikeusasiamiehelle tehty kantelu – Vaikutuksettomuus

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklan 3 kohta; Euroopan parlamentin päätöksen 94/262 2 artiklan 6 kohta)

2.      Virkamiehet – Palkkaus – Perhelisät – Huollettavana olevaa lasta koskeva lisä – Lisän maksaminen kaksinkertaisena – Myöntämisedellytykset – Osapuolten välinen sovintoratkaisu Euroopan oikeusasiamiehen puututtua asiaan – Toteuttaminen – Huolenpitovelvollisuus

(Henkilöstösääntöjen 67 artiklan 3 kohta)

1.      Oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista tehdyn päätöksen 94/262 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti oikeusasiamiehelle esitetyt kantelut eivät keskeytä oikeudenkäyntiin liittyvän valitusajan kulumista.

(ks. 42 kohta)

2.      Henkilöstösääntöjen 67 artiklan 3 kohdan mukaisesti huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä voidaan maksaa kaksinkertaisena, kun lapsella on henkinen tai ruumiillinen vamma, joka aiheuttaa virkamiehelle suuria kustannuksia.

Siltä osin kuin ensimmäiseksi on kyse oikeusasiamiehen ehdottaman ja asianosaisten hyväksymän sovintoratkaisun toteuttamisesta, hallinto tekee ilmeisen virheen tutkimuksen päättämistä koskevan oikeusasiamiehen päätöksen arvioinnissa silloin kun – koska sovintoratkaisussa todetaan, että asianomaisen virkamiehen on paitsi toimitettava hinta-arvio yksityisen terapeutin tai ohjaajan palkkioista – toimivaltainen yksikönpäällikkö asettaa asianomaiselle virkamiehelle edellytyksen, joka ei sisälly sovintoratkaisuun eli että hänen poikansa käytännön tarpeet edellyttävät terapeuttista hoitoa.

Toiseksi toimivaltainen yksikönpäällikkö vääristää neuvoa-antavan lääkärin lausuntoa katsoessaan, että asianomaisen virkamiehen poika tarvitsee ammattilaisen tarjoamaa erityistä hoitoa ja ettei apua, jota hän tarvitsee, voida tarjota puhelimitse tai sähköpostin avulla.

Kolmanneksi asianosaisista riippumatonta lääkäriä, jonka antama lausunto johti päätökseen olla maksamatta lisää kaksinkertaisena, kuultiin toimivaltaisen yksikönpäällikön sellaisten virheellisten toteamusten johdosta, jotka tehtiin asianomaisen virkamiehen asiakirja-aineiston virheellisen tarkastelun jälkeen ja ilman, että hallinto oli vaatinut ennalta neuvoa-antavan lääkärin lausuntoa, minkä se olisi voinut tehdä, jotta neuvoa-antava lääkäri olisi selventänyt asianomaisen virkamiehen pojan tarpeista annettuja lausuntoja tämän virkamiehen toimittamien lääkärintodistusten avulla.

Näissä olosuhteissa hallinto ei pysytellyt kohtuullisissa rajoissa arvioidessaan yksikön etua asianomaisen virkamiehen edun kannalta, ja se käytti harkintavaltaansa ilmeisen virheellisellä tavalla oikeusasiamiehen ehdottaman ja asianosaisten hyväksymän sovintoratkaisun täytäntöönpanon yhteydessä rikkoen täten sille asianomaisen virkamiehen osalta kuuluvaa huolenpitovelvollisuutta.

(ks. 56–58, 62, 65, 66, 71 ja 74 kohta)