Kanne 3.9.2010 - Bloufin Touna Ellas Naftiki Etaireia ym. v. komissio

(Asia T-367/10)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Bloufin Touna Ellas Naftiki Etaireia (Ateena, Kreikka), Chrisderic (St Cyprien, Ranska), André Sébastien Fortassier (Grau D'Agde, Ranska) (edustajat: asianajajat V. Akriditis ja E. Petrisi)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Ranskan tai Kreikan lipun alla purjehtivia tai Ranskassa tai Kreikassa rekisteröityjä tonnikalaa Atlantin valtamerellä pituuspiirin 45° läntistä pituutta itäpuolella sekä Välimerellä kalastavia kurenuotta-aluksia koskevien kalastustoimien kieltämisestä 9.6.2010 annettu komission asetus (EU) N:o 498/2010¹ on kumottava

komissio on velvoitettava korvaamaan kaikki kantajille tässä oikeudenkäynnissä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat esittävät kanteensa tueksi kolme kanneperustetta.

Ensinnäkin ne väittävät, että riidanalainen asetus on annettu loukkaamalla yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteita, jotka on vahvistettu SEUT 18 artiklassa, jossa kielletään kansallisuuteen perustuva syrjintä, ja SEUT 40 artiklan toisessa kohdassa, jossa kielletään tuottajien ja kuluttajien välinen syrjintä maatalousalalla, sekä loukkaamalla Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja vastaavia unionin oikeuden yleisiä periaatteita.

Tältä osin kantajat väittävät, että komissio on syyllistynyt syrjintään kahdella perusteella. Ensinnäkin se on kieltänyt muut kalastustoiminnat Kreikassa, Ranskassa ja Espanjassa² ennen kalastuskauden päättymistä; Kreikka on kuitenkin käyttänyt kiintiötään huomattavasti vähäisemmässä määrin kuin Espanja. Toiseksi komissio tosin ilmoitti kaikille kolmelle jäsenvaltiolle kalastustoiminnan päättymisestä, mutta se antoi kaksi eri sitovaa asetusta toiminnan päättymisestä, yhden Kreikalle ja Ranskalle, toisen Espanjalle, ja se antoi tosiasiassa Espanjalle laivastolle luvan jatkaa kalastusta kalastuskauden loppuun asti. Kantajat väittävät, ettei niiden tiedossa ole objektiivistä syytä, jolla tällainen erilainen kohtelu voitaisiin oikeuttaa.

Toiseksi kantajat väittävät, että komissio loukkasi yleistä suhteellisuusperiaatetta, joka on vahvistettu SEUT 5 artiklan 4 kohdassa ja perustamissopimuksen liitteenä olevassa pöytäkirjassa N:o 2 ja joka on vakiintuneessa oikeuskäytännössä tunnustettu ylemmänasteiseksi, yksityisiä oikeussubjekteja suojelevaksi oikeusnormiksi. Kantajien mielestä komissio olisi voinut toteuttaa sopivamman toimenpiteen varmistaakseen sen, että jäsenvaltiot noudattavat asetuksen (EY) N:o 1224/2009³ mukaista järjestelmää, ja kieltää elävän tonnikalan pyynnin, kun kansallisten pyyntikiintiöiden kriittisempi taso - lähes 100 prosenttia - on saavutettu. Se olisi voinut kieltää tällaisen toiminnan samana päivänä kaikkien kyseessä olevien EU:n jäsenvaltioiden osalta.

Kolmanneksi kantajat väittävät, että riidanalainen asetus annettiin loukkaamalla hyvän hallinnon yleistä periaatetta ja/tai laiminlyömällä huolenpitovelvoitetta, sellaisina kuin ne on määritelty vakiintuneessa oikeuskäytännössä ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa.

____________

¹ - EUVL 2010 L 142, s. 1.

² - Espanjan lipun alla purjehtivien tai Espanjassa rekisteröityjen, Atlantin valtamerellä pituuspiirin 45° läntistä pituutta itäpuolella sekä Välimerellä tonnikalaa kalastavien kurenuotta-alusten kalastustoiminnan kieltämisestä 14.6.2010 annettu komission asetus (EU) N:o 508/2010 (EUVL L 149, s. 7).

³ - Yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta 20.11.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009 (EUVL L 343, s. 1).