JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
PAOLO MENGOZZI
4 päivänä syyskuuta 2014 (1)
Yhdistetyt asiat C‑464/13 ja C‑465/13
Europäische Schule München
vastaan
Silvana Oberto (C-464/13) ja
Barbara O’Leary (C-465/13)
(Bundesarbeitsgerichtin (Saksa) esittämät ennakkoratkaisupyynnöt)
Eurooppa-koulujen perussääntö – Eurooppa-koulujen valituslautakunnan vai koulujen sijaintipaikan tuomioistuinten toimivalta lausua Eurooppa-koulun ja opettajan, joka ei ole jäsenvaltion nimittämä eikä lähettämä, välisestä määräaikaisesta työsopimuksesta
I Johdanto
1. Kuuluvatko Eurooppa-koulun johtajan ja koulun tuntiopettajien välisten työsopimusten toistuvaa ja useita vuosia peräkkäin jatkuvaa määräaikaisuutta koskevat riita-asiat mainitun koulun sijaintivaltion tuomioistuinten toimivaltaan vai Luxemburgissa 21.6.1994 tehdyn jäsenvaltioiden ja Euroopan yhteisöjen välisen Eurooppa-koulujen perussäännön määrittelevän yleissopimuksen (jäljempänä vuoden 1994 yleissopimus)(2) 27 artiklan 2 kohdan nojalla Eurooppa-koulujen valituslautakunnan toimivaltaan?
2. Mainittu kysymys on Bundesarbeitsgerichtin (Saksan liittovaltion työtuomioistuin) esittämien ennakkoratkaisukysymysten kohteena liittyen kahteen oikeudenkäyntimenettelyyn, joissa ovat vastakkain Europäische Schule München (Münchenin Eurooppa-koulu) ja kaksi sen tuntiopettajaa, joista toinen, Silvana Oberto, on harjoittanut kyseistä toimintaa vuodesta 1998 ja toinen, Barbara O’Leary, vuodesta 2003 lähtien sellaisten vuodeksi tehtyjen määräaikaisten sopimusten nojalla, jotka mainitun koulun johtaja on uusinut säännöllisesti Eurooppa-koulujen johtokunnan hyväksymän, 1.9.1994–31.8.2011 palvelukseen otettuja Eurooppa-koulujen tuntiopettajia koskevan säännöstön (jäljempänä tuntiopettajia koskeva säännöstö)(3) nojalla.
3. Oberto ja O’Leary ovat riitauttaneet kahdella Arbeitsgericht Münchenissä (Münchenin työtuomioistuin) nostamallaan kanteella niiden vuoden mittaisiksi sovittujen työsopimustensa keston, joista viimeisten voimassaolo päättyi vuoden 2011 elokuussa. Kantajat väittävät Arbeitsgericht Münchenissä, että Saksan tuomioistuimet ovat toimivaltaisia antamaan ratkaisun heidän työsuhteensa määräaikaisuuden pätevyydestä Europäische Schule Münchenissä. Viimeksi mainittu sitä vastoin väittää, ettei se kuulu Saksan tuomioistuinjärjestelmän alaisuuteen vaan että pääasiassa käsiteltävänä oleva riita-asia kuuluu Eurooppa-koulujen valituslautakunnan yksinomaiseen toimivaltaan.
4. Arbeitsgericht München vahvisti välituomiolla, että kanne oli otettava tutkittavaksi, mikä vahvistettiin muutoksenhaussa. Bundesarbeitsgericht, jonka käsiteltäväksi on saatettu Europäische Schule Münchenin tekemä Revision-valitus, pohtii vuoden 1994 yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen tulkintaa.
5. Bundesarbeitsgericht on näin ollen päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
”1) Onko [vuoden 1994] yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdan ensimmäistä virkettä tulkittava siten, että Eurooppa-koulun palveluksessa olevat tuntiopettajat, jotka eivät ole jäsenvaltioiden lähettämiä, ovat [mainitun] yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia henkilöitä, eikä heitä jätetä hallinnolliseen ja avustavaan henkilökuntaan kuuluvien tavoin perussäännön soveltamisalan ulkopuolelle?
2) Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi:
Onko [vuoden 1994] yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdan ensimmäistä virkettä tulkittava siten, että se kattaa myös sellaisten yleissopimukseen tai sen nojalla annettuihin määräyksiin perustuvien toimien laillisuuden, joita koulun johtaja on tehtäviään suorittaessaan tuntiopettajiin kohdistanut?
3) Jos toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi:
Onko [vuoden 1994] yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdan ensimmäistä virkettä tulkittava siten, että myös Eurooppa-koulun johtajan ja tuntiopettajan välinen sopimus tuntiopettajan työsuhteen määräaikaisuudesta on tuntiopettajaan kohdistettu ja tälle vastainen johtajan toimi?
4) Jos toiseen tai kolmanteen kysymykseen vastataan kieltävästi:
Onko [vuoden 1994] yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdan ensimmäistä virkettä tulkittava siten, että siinä mainitulla valituslautakunnalla on silloin, kun kaikki hallinnolliset valitusmahdollisuudet on käytetty, yksinomainen toimivalta ensimmäisenä ja viimeisenä oikeusasteena ratkaista riidat, jotka koskevat koulun johtajan tuntiopettajan kanssa tekemän työsopimuksen määräaikaisuutta, kun tämä sopimus perustuu lähinnä johtokunnan määräykseen, joka sisältyy [– –] tuntiopettajia koskevan säännöstön 1.3. kohtaan, jossa määrätään vuosittaisista työsopimuksista?”
6. Pääasian asianosaiset ja Euroopan komissio esittivät mainittuja ennakkoratkaisukysymyksiä koskevia kirjallisia huomautuksia. Mainittuja osapuolia, joita asia koskee, kuultiin lisäksi suullisesti 15.5.2014 pidetyssä suullisessa käsittelyssä.
II Asian tarkastelu
A Unionin tuomioistuimen toimivalta vastata ennakkoratkaisukysymyksiin
7. Unionin tuomioistuimen toimivalta vastata ennakkoratkaisukysymyksiin on kyseenalaistettu Europäische Schule Münchenin esittämissä kirjallisissa huomautuksissa vuoden 1994 yleissopimuksen kansainvälisen luonteen vuoksi. Vaikka Europäische Schule München on suullisessa käsittelyssä aivan perustellusti luopunut vetoamasta mainittuun väitteeseen, mainittu kysymys on kuitenkin oikeusjärjestyksen perusteita koskeva, ja sitä on syytä jonkin verran tarkastella.
8. On totta, että perustamisvaiheessaan Eurooppa-kouluja, joiden tehtävänä on järjestää unionin toimielinten henkilöstön lapsille yhteinen koulutus esikoulusta yläasteelle ja lukioon saakka,(4) säänneltiin Luxemburgissa 12.4.1957 allekirjoitetulla Eurooppa-koulun perussäännöllä(5) ja Eurooppa-koulun perussääntöön viitaten tehdyllä, 13.4.1962 allekirjoitetulla Eurooppa-koulujen perustamista koskevalla pöytäkirjalla,(6) jotka allekirjoitettiin Euroopan yhteisöjen alkuperäisten kuuden perustajajäsenvaltion kesken, eivätkä Euroopan yhteisöt puolestaan ole liittyneet mainittuihin asiakirjoihin.
9. Unionin tuomioistuin on päätellyt vuoden 1957 perussäännön hallitustenvälisestä luonteesta sekä ennakkoratkaisupyynnön yhteydessä että EY 226 artiklassa säädetyssä menettelyssä, jonka tarkoituksena oli todeta, että jäsenvaltio oli laiminlyönyt EY:n perustamissopimuksen mukaisia velvoitteitaan, ettei sillä ole toimivaltaa tulkita mainitun perussäännön määräyksiä.(7) Koska mainittu sopimus on yksinomaan jäsenvaltioiden tekemä, se ei ole erottamaton osa yhteisön oikeutta.(8)
10. Vuoden 1957 perussääntö ja Eurooppa-koulujen perustamista koskeva pöytäkirja kuitenkin kumottiin ja korvattiin vuoden 1994 yleissopimuksella viimeksi mainitun 34 artiklan mukaisesti.
11. Vuoden 1994 yleissopimus ei kuitenkaan ole yksinomaan jäsenvaltioiden tekemä vaan myös Euroopan yhteisöjen, joiden osallistumisesta päätettiin Euroopan yhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön valtuuttamisesta allekirjoittamaan ja tekemään yleissopimus Eurooppa-koulujen perussäännöstä 17.6.1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/557/EY, Euratom.(9)
12. Yleissopimus on näin ollen Euroopan unionin neuvoston tekemä sopimus, mikä tällä hetkellä merkitsee Euroopan unionin osalta sitä, että se on ollut erottamaton osa unionin oikeusjärjestystä voimaantulostaan eli 1.10.2002 lähtien. Tästä seuraa, että unionin tuomioistuin on toimivaltainen antamaan ennakkoratkaisun vuoden 1994 yleissopimuksen määräysten tulkinnasta.(10)
13. Mainittua tulkintaa ei ole kumottu asiassa Miles ym. annetulla tuomiolla,(11) joka ei koskenut ainoastaan vuoden 1994 yleissopimuksen luonnetta unionin oikeusjärjestyksen kannalta vaan lisäksi Eurooppa-koulujen valituslautakunnan luokittelua SEUT 267 artiklassa tarkoitetuksi ”jäsenvaltion tuomioistuimeksi”.
14. Lisään tähän, että unionin tuomioistuimen toimivalta vastata ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen vuoden 1994 yleissopimuksen määräysten tulkintaa koskeviin ennakkoratkaisukysymyksiin käsittää mielestäni myös mainittujen määräysten nojalla toteutetut toimenpiteet, joihin mainituissa määräyksissä erityisesti niiden soveltamisalan ymmärtämiseksi viitataan. Mainitut toimenpiteet mahdollistavat kyseisten määräysten soveltamisalan täsmällisen tulkinnan. Toimenpiteet muodostavat määräysten kanssa väistämättä kokonaisuuden, eikä unionin tuomioistuin voi siten jättää niitä huomioimatta.
15. Kuten jäljempänä esitettävät ennakkoratkaisukysymyksiin annettavaa vastausta koskevat pohdinnat osoittavat, mainittuihin toimenpiteisiin kuuluu käsiteltävänä olevassa asiassa tuntiopettajia koskeva säännöstö, joka on soveltamisalaltaan yleinen toimenpide, jonka on hyväksynyt Eurooppa-koulujen johtokunta, joka on mainittujen koulujen yhteinen pääasiallinen päätöksentekoelin ja jonka muodostavat jäsenvaltioiden ja Euroopan komission edustajat.(12) Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on myös itse täysin tietoinen siitä, että tällainen menettelytapa on välttämätön, koska se viittaa nimenomaisesti tuntiopettajia koskevaan säännöstöön vuoden 1994 yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdan tulkintaa koskevassa neljännessä ennakkoratkaisukysymyksessään.
16. Koska unionin tuomioistuimen toimivallasta vastata ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin ei käsitykseni mukaan ole epäilystä, on nyt tarkasteltava mainittuja kysymyksiä, jotka kaikki koskevat sitä, onko vuoden 1994 yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin Europäische Schule Münchenin sijaintivaltion tuomioistuimena ei ole toimivaltainen ratkaisemaan Oberton ja O’Learyn sen käsiteltäviksi saattamia asioita sillä perusteella, että ne olisi mainitun artiklan nojalla pitänyt saattaa Eurooppa-koulujen valituslautakunnan käsiteltäviksi.
B Vuoden 1994 yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohta ja Eurooppa-koulujen valituslautakunnan toimivallan ulottuvuus
17. Vuoden 1957 perussäännöllä ei vahvistettu mitään erityistä järjestelyä siinä tarkoitettujen henkilöiden ja Eurooppa-koulujen välisten erimielisyyksien ratkaisemista varten, kun taas vuoden 1994 yleissopimuksella perustettiin valituslautakunta, jolla on ”tarkoin rajattu toimivalta”, jonka tarkoituksena on “taata riittävä oikeusturva [mainittujen koulujen] johtokunnan tai hallinnollisten lautakuntien päätöksiä vastaan – – opetushenkilökunnalle ja muille” mainittuja kouluja koskevassa perussäännössä “tarkoitetuille henkilöille”.(13)
18. Ensimmäisen ennakkoratkaisukysymyksen sanamuodon mukaan Eurooppa-koulujen henkilökuntaan kuuluu kahteen ryhmään luokiteltavaa henkilökuntaa, toisin sanoen yhtäältä opetushenkilökuntaa ja toisaalta hallinnollista ja avustavaa henkilökuntaa.
19. Eurooppa-koulujen valituslautakunnan toimivallan osalta vuoden 1994 yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdan ensimmäisestä alakohdasta ilmenee, että kun kaikki hallinnolliset valitusmahdollisuudet on käytetty, valituslautakunnalla on yksinomainen toimivalta ensimmäisenä ja viimeisenä oikeusasteena ratkaista ”riidat, jotka koskevat tämän yleissopimuksen soveltamista sopimuksen alaan kuuluviin henkilöihin hallinnollista ja avustavaa henkilökuntaa lukuun ottamatta ja jotka koskevat yleissopimuksen tai sellaisten sen nojalla annettuihin määräyksiin perustuvien toimien laillisuutta, joita johtokunta tai hallinnollinen lautakunta on heihin kohdistanut käyttäessään tähän yleissopimukseen perustuvaa toimivaltaansa”.
20. Mainitusta määräyksestä seuraa, että Eurooppa-koulujen valituslautakunnan toimivallan henkilöllinen soveltamisala käsittää vuoden 1994 yleissopimuksessa tarkoitettuja henkilöitä koskevat riita-asiat hallinnollista ja avustavaa henkilökuntaa koskevia riita-asioita lukuun ottamatta.
21. Tästä seuraa, että hallinnollisen ja avustavan henkilökunnan ja Eurooppa-koulujen väliset riita-asiat kuuluvat mainittujen koulujen sijaintivaltion tuomioistuinten toimivaltaan.
22. Mainittu tulkinta on vahvistettu ensinnäkin vuoden 1994 yleissopimuksen 27 artiklan 7 kohdassa, jonka mukaan ”muut riidat, joiden osapuolena [Eurooppa-]koulut ovat”, toisin sanoen ne, jotka eivät kuulu Eurooppa-koulujen valituslautakunnan yksinomaiseen ja tarkoin rajattuun toimivaltaan, ”kuuluvat kansallisten tuomioistuinten toimivaltaan”.
23. Toiseksi mainittu tulkinta saa vahvistusta Eurooppa-koulujen hallinnollista ja avustavaa henkilökuntaa koskevan säännöstön 36 artiklasta, jonka johtokunta hyväksyi Lissabonissa 17. ja 18.4.2007 ja jonka mukaan mainitut tuomioistuimet ovat yksin toimivaltaisia ratkaisemaan oikeudellisesti riita-asiat, joiden osapuolina ovat hallinnollisen ja avustavan henkilökunnan jäsen ja Eurooppa-koulu ja jotka koskevat sellaisen mainittua henkilöstöä koskevan säännöstön soveltamistoimen laillisuutta, joka on mainitulle henkilölle vastainen.(14)
24. Vuoden 1994 yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan riita-asiat, joiden osapuolina ovat opetushenkilökunta ja Eurooppa-koulut, kuuluvat sitä vastoin Eurooppa-koulujen valituslautakunnan yksinomaiseen toimivaltaan.
25. Mainitunlainen toteamus ei kuitenkaan riitä ratkaisuksi niihin ongelmiin, jotka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on ottanut esiin niihin riita-asioihin liittyen, joiden osapuolina ovat Eurooppa-koulu ja sen tuntiopettajat.
26. Ensinnäkin vuoden 1994 yleissopimuksen määräyksistä ilmenee, että mainitussa yleissopimuksessa tarkoitettu ”opetushenkilökunta” tai ”opettajakunta” ei suppeassa merkityksessä käsitä tuntiopettajia.
27. Vuoden 1994 yleissopimuksen 3 artiklan 2 kohdasta seuraa, että opetuksen järjestäminen turvataan jäsenvaltioiden lähettämillä tai nimittämillä opettajilla, jotka toisin sanoen kuuluvat kukin oman jäsenvaltionsa opetusjärjestelmään ja säilyttävät Eurooppa-kouluihin lähettämisensä tai nimittämisensä ajan mainitun yleissopimuksen 12 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetut oikeutensa uralla etenemiseen ja eläkkeisiin kansallisten määräystensä mukaisesti ja ehdoitta.(15)
28. Vuoden 1994 yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tehdään lisäksi ero johtokunnan mainitun yleissopimuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksymien ”opetushenkilökunnan toimintaa koskevien sääntöjen”(16) ja ”tuntiopettajien työehtojen” välillä.
29. Tuntiopettajat eivät siten kuulu koulujen ”hallinnollisen ja avustavan henkilökunnan” eivätkä ”opetushenkilökunnan” ryhmään vuoden 1994 yleissopimuksen määräyksissä tarkoitetussa merkityksessä.
30. Oikeampi tulkinta on mielestäni se, että tuntiopettajat kuuluvat niiden mainitussa yleissopimuksessa tarkoitettujen ”muiden henkilöiden” ryhmään, joita koskevat riita-asiat − silloin kun toisena osapuolena on Eurooppa-koulu − on vuoden 1994 yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla lähtökohtaisesti ratkaistava Eurooppa-koulujen valituslautakunnassa.
31. Toiseksi on kuitenkin tärkeää muistuttaa, että vuoden 1994 yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa viitataan nimenomaisesti ”tuntiopettajien työehtoihin” kyseisen valituslautakunnan ”menettelyihin liittyvistä ehdoista ja säännöistä” määräämiseksi.
32. Tuntiopettajien työehdot on kirjattu johtokunnan hyväksymään tuntiopettajia koskevaan säännöstöön, joka koskee myös pääasiassa esillä olevaa O’Learyn ja Oberton työsuhdetta Europäische Schule Müncheniin.
33. Mainitusta säännöstöstä ilmenee, että tuntiopettajat palkataan tiettyjen tilanteiden varalle, jotta saadaan varmistettua tilapäisesti tarvittavat palvelut, ja että tuntiopettajien työsopimukset ovat vuosittaisia.(17)
34. Tuntiopettajia koskevan säännöstön 3.2. artiklassa täsmennetään lisäksi, että Eurooppa-koulujen lähetettyä henkilöstöä koskevan säännöstön useita määräyksiä, joihin kuuluu Eurooppa-koulujen valituslautakunnassa käytävää menettelyä koskeva mainitun säännöstön 80 artikla, ”sovelletaan koulun johtajan palvelukseen ottamiin opettajiin”, kun taas tuntiopettajia koskevan säännöstön 3.4. artiklassa, jonka otsikkona on ”koulun sijaintivaltion lainsäädäntö” säädetään puolestaan, että ”tuntiopettajien [– –] työ- ja irtisanomisehtoihin sovelletaan koulun sijaintivaltion lainsäädäntöä työehtojen ja -suhteiden, sosiaaliturvan ja vero-oikeuden alalla tämän kuitenkaan rajoittamatta edellä olevien määräysten soveltamista. Riita-asioiden ratkaisussa toimivaltaisia ovat koulun sijaintivaltion tuomioistuimet.”
35. Koska vuoden 1994 yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa viitataan ehtoihin ja yksityiskohtaisiin sääntöihin, jotka on vahvistettu tuntiopettajiin sovellettavassa säännöstössä, tuntiopettajia koskevan säännöstön 3.4. artiklassa säännellään Eurooppa-koulujen valituslautakunnan toimivallan laajuutta ja siinä sovellettavaa menettelyä riita-asioissa, joiden osapuolina ovat tuntiopettajat ja Eurooppa-koulut, tavalla, joka on määritettävä.
36. Europäische Schule München viittaa kirjallisissa huomautuksissaan 21.8.2012 tehtyyn valituslautakunnan päätökseen asiassa 12/12 (jäljempänä asiassa 12/12 tehty päätös) ja katsoo lähinnä, että Eurooppa-koulujen valituslautakunnan toimivalta ulottuu kaikkiin työoikeudellisiin riita-asioihin, joiden osapuolina ovat tuntiopettaja ja Eurooppa-koulu, tuntiopettajia koskevan säännöstön 3.2. artiklan nojalla.
37. Vaikka on ilmeistä, että valituslautakunnan arviot eivät voi sitoa unionin tuomioistuinta, vaikuttaa mielestäni siltä, että Europäische Schule Münchenin asiassa 12/12 tehdystä päätöksestä tekemän päätelmän täytyy joka tapauksessa olla vahvasti värittynyt kahdesta syystä.
38. Yhtäältä on täsmennettävä, että mainitussa asiassa Eurooppa-koulujen valituslautakuntaa oli pyydetty lausumaan Europäische Schule Münchenin johtajan sellaisen päätöksen laillisuudesta, jolla johtaja kieltäytyi maksamasta yhdelle tuntiopettajalleen ylityötuntiperusteisia korvauksia valvojana toimimisesta. Valituslautakunta jätti valituksen tutkimatta lähinnä sillä perusteella, että valitusta ei ollut edeltänyt sääntöjenmukainen oikeudenkäyntiä edeltävä menettely.(18) Kuten riita-asian kohteesta ja valituslautakunnan päätöksen asiakysymystä koskevista toissijaisista perusteluista ilmenee, valitus koski tuntiopettajien palkkaehtoja eikä tuntiopettajia koskevan säännöstön 3.4. artiklassa tarkoitettuja ”työ- ja irtisanomisehtoja”.
39. Toisaalta on totta, että ennen kuin Eurooppa-koulujen valituslautakunta totesi, että valitus oli jätettävä tutkimatta, se halusi kuitenkin osoittaa olevansa toimivaltainen tutkimaan mainitunlaisen valituksen sen viittauksen nojalla, joka tuntiopettajia koskevan säännöstön 3.2. artiklassa on lähetettyä henkilöstöä koskevan säännöstön 80 artiklaan; 3.2. artikla, joka ”menee [tuntiopettajia koskevan] säännöstön 3.4. [artiklan] edelle, jossa säädetään sijaintivaltion tuomioistuimen – käsiteltävänä olevassa asiassa Arbeitsgericht Münchenin – toimivallasta, ‛tämän kuitenkaan rajoittamatta edellä olevien määräysten soveltamista’ ja siten toissijaisesti”.(19) Katsoi kyseinen valituslautakunta mitä hyvänsä, tuntiopettajia koskevan säännöstön 3.4. artiklan sisällöstä, joka on toistettu tämän ratkaisuehdotuksen 34 kohdassa, ilmenee kuitenkin selvästi, että mainitun artiklan ensimmäisen virkkeen lopussa oleva ilmaus ”tämän kuitenkaan rajoittamatta edellä olevien määräysten soveltamista” ei ole millään tavoin yhteydessä saman artiklan toiseen virkkeeseen, joka koskee ”riita-asioiden ratkaisussa toimivaltaisia” koulun sijaintivaltion tuomioistuimia.
40. Lopuksi on todettava, että tuntiopettajia koskevan säännöstön 3.4. artiklan ensimmäisessä virkkeessä oleva ilmaus ”tämän kuitenkaan rajoittamatta edellä olevien määräysten soveltamista” liittyy yksinomaan ”tuntiopettajien työ- ja irtisanomisehtoihin”, ja se voidaan ymmärtää ainoastaan siten, että siinä viitataan tuntiopettajia koskevan säännöstön muissa säännöksissä säädettyihin aineellisiin eikä prosessuaalisiin edellytyksiin.
41. Mainittu tarkastelutapa vaikuttaa mielestäni yhteensopivalta vuoden 1994 yleissopimuksen jo aiemmin korostetun päämäärän kanssa, sillä siinä pyritään asettamaan tarkat rajat Eurooppa-koulujen valituslautakunnan toimivallalle loukkaamatta liikaa koulujen sijaintivaltion tuomioistuimille jäävää toimivaltaa, sellaisena kuin se ilmenee mainitun yleissopimuksen 27 artiklan 7 kohdasta.
42. Tästä on epäselvyyksien välttämiseksi todettava, että kaiken edellä esitetyn perusteella on selvää, ettei myöskään sitä Europäische Schule Münchenin esittämää yleisluonteista argumenttia, joka koskee lainkäytöllistä koskemattomuutta, joka Eurooppa-kouluilla kansainvälisinä järjestöinä kansallisissa tuomioistuimissa on, voida hyväksyä.(20)
43. Vuoden 1994 yleissopimus ja sen nojalla hyväksytyt toimenpiteet osoittavat riittävässä määrin sopimuspuolten halun turvata tasapainoinen toimivallanjako Eurooppa-koulujen valituslautakunnan ja Eurooppa-koulujen sijaintivaltioiden tuomioistuinten välillä sen sijaan, että Eurooppa-koulujen annettaisiin nauttia täydellistä koskemattomuutta kansallisissa tuomioistuimissa – mukaan luettuina työsuhdeasiat – niin Eurooppa-koulujen päätehtävään eli opetustyöhön osallistuvan henkilöstön kuin siihen ainoastaan avustavien tai välillisesti osallistuvien osalta.
44. Tästä seuraa käsitykseni mukaan, että Eurooppa-koulujen valituslautakunnan toimivalta kattaa riita-asiat, joiden osapuolina ovat tuntiopettaja ja Eurooppa-koulu, lukuun ottamatta yhtäältä mainittujen henkilöstöjen palvelukseen ottamiseen ja irtisanomiseen liittyviä edellytyksiä koskevia riita-asioita vuoden 1994 yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ja tuntiopettajia koskevan säännöstön 3.4. artiklan nojalla sekä toisaalta muita riita-asioita, joiden asianosaisina koulut ovat ja joita ovat erityisesti vuoden 1994 yleissopimuksen 27 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut siviilioikeudellista ja rikosoikeudellista vastuuta koskevat asiat.
45. Käsiteltävänä olevassa asiassa on niin, että siltä osin kuin pääasiat koskevat vuoden mittaisten perättäisten sopimusten(21) käyttöä ja näin ollen tuntiopettajien palvelukseen ottamista koskevaa perustavanlaatuista edellytystä, ne kuuluvat näin ollen Europäische Schule Münchenin sijaintipaikan tuomioistuinten toimivaltaan tuntiopettajia koskevan säännöstön 3.4. artiklan nojalla.
46. Mainitunlaisen toimivallan tunnustaminen Eurooppa-koulujen sijaintipaikan tuomioistuimille on käsitykseni mukaan sitäkin asianmukaisempaa ja perustellumpaa, kun otetaan huomioon se, että se turvaa tuntiopettajille myös asianmukaisen aineellisoikeudellisen suojan palvelukseen ottamiseen ja irtisanomisen liittyvien edellytysten osalta, koska mainittujen tuntiopettajien työntekijän asemasta huolimatta ei ole takeita siitä, että mainittu suoja sisältyisi ilman epäilyksen häivääkään vuoden 1994 yleissopimuksella perustettuun oikeussuojajärjestelmään.
47. Huomautettakoon, että oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltion kansalainen ei lakkaa olemasta SEUT 45 artiklassa tarkoitettu työntekijä sen vuoksi, että hän työskentelee kansainvälisessä järjestössä toisessa jäsenvaltiossa.(22) Mainitun työntekijän aseman tunnustaminen ja säilyttäminen on sitäkin tärkeämpää silloin, kun kyseessä olevat henkilöt kuuluvat – kuten Eurooppa-koulujen palkkaamat tuntiopettajat – työsuhteen ja työelämän sääntelyn sekä sosiaaliturvan ja työtulojen verotuksen osalta suurelta osin kyseisen kansainvälisen järjestön sijaintivaltion lainsäädännön piiriin.
48. On tärkeää korostaa myös sitä, että Oberto ja O’Leary pyrkivät kumpikin tahollaan Europäische Schule Münchenin sijaintipaikan tuomioistuimessa nostamillaan kanteilla vetoamaan Saksan lainsäädäntöön, jolla on pantu täytäntöön Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annettu neuvoston direktiivi 1999/70/EY(23) ja erityisesti 18.3.1999 tehdyn määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen (jäljempänä puitesopimus), joka on kyseisen direktiivin liitteenä, 5 lausekkeen 1 kohta.
49. Mainitun lausekkeen tarkoituksena on panna täytäntöön yksi kyseisellä puitesopimuksella tavoitelluista päämääristä eli säännellä määräaikaisten työsopimusten tai -suhteiden perättäistä käyttöä, jota pidetään työntekijöihin kohdistuvien väärinkäytösten mahdollisena alkusyynä, ottamalla käyttöön tietty määrä vähimmäissuojamääräyksiä, joilla pyritään estämään työntekijöiden aseman heikkeneminen.(24)
50. Direktiivillä 1999/70 velvoitetaan täten jäsenvaltiot perättäisten määräaikaisten työsopimusten tai -suhteiden väärinkäytön estämiseksi ottamaan tosiasiallisesti ja sitovasti käyttöön vähintään yksi puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdan a–c alakohdassa luetelluista kolmesta toimenpiteestä, jotka koskevat perusteltuja syitä tällaisen työsopimuksen tai työsuhteen uudistamista varten, perättäisten määräaikaisten työsopimusten tai -suhteiden enimmäiskokonaiskestoa ja niiden uudistamisten lukumäärää.(25)
51. Direktiivin 1999/70 2 artiklan ensimmäisessä alakohdassa edellytetään mainittua tarkoitusta varten nimenomaisesti, että jäsenvaltioiden on voitava ”jatkuvasti” taata tässä direktiivissä säädettyjen tulosten saavuttaminen.
52. Unionin tuomioistuimet ovat lisäksi niin ikään todenneet, että direktiivillä 1999/70 täytäntöönpannun puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohta on erityinen ilmaus oikeuden väärinkäytön kiellon periaatteesta, joka on yleinen oikeusperiaate, joten unionin toimielinten ja niiden määräajaksi palkattujen työntekijöiden välisissä oikeussuhteissa mainittuihin työntekijöihin sovellettavia säännöksiä on mahdollisuuksien mukaan tulkittava puitesopimuksen tavoitteiden ja vähimmäisvaatimusten mukaisesti ja viime kädessä oikeuden väärinkäytön kiellon periaatteen mukaisesti.(26)
53. Näin ollen sekä jäsenvaltion työnantajan että unionin toimielinten määräajaksi palvelukseen ottamilla työntekijöillä on oikeus olettaa, että heitä koskevat yhteiset vähimmäissuojamääräykset joko direktiivillä 1999/70 täytäntöönpannun puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdan tai oikeuden väärinkäytön kieltoa koskevan periaatteen, joka ilmaistaan nimenomaisesti kyseisessä lausekkeessa, nojalla.
54. Jäsenvaltiot ja unioni – joiden muistutan olevan vuoden 1994 yleissopimuksen ainoat sopimusosapuolet – eivät ole vuoden 1994 yleissopimuksen keskenään tekemällä voineet pätevästi aikoa jättää unionin työntekijöitä mainitun vähimmäissuojan ulkopuolelle, vaikka mainittuja työntekijöitä Eurooppa-koulujen tuntiopettajien tavoin koskeekin suurelta osin mainittujen koulujen sijaintijäsenvaltion lainsäädäntö.
55. Komissio ei myöskään ole suullisessa käsittelyssä väittänyt, ettei direktiivillä 1999/70 täytäntöönpannun puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdan mukaisia vähimmäissuojamääräyksiä voitaisi soveltaa Eurooppa-koulujen ja niiden tuntiopettajien välisiin työsuhteisiin, vaan ainoastaan väittänyt, että tuntiopettajia koskevaa säännöstöä, joka hyväksyttiin vuoden 1994 yleissopimuksen nojalla, ei ole mukautettu oikeuskehitystä vastaavaksi, sellaisena kuin se ilmenee mainitusta puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdasta, joka on erityinen ilmaus oikeuden väärinkäytön kieltoa koskevasta periaatteesta.
56. Unionin toimenpiteenä vuoden 1994 yleissopimusta on siten tulkittava ottaen huomioon oikeuden väärinkäytön kieltoa koskeva yleinen periaate, joka ilmaistaan nimenomaisesti unionin sisäisten työsuhteiden alalla direktiivillä 1999/70 täytäntöönpannun puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdassa, jossa edellytetään sellaisten vähimmäistoimenpiteiden hyväksymistä, joiden tarkoituksena on estää perättäisten määräaikaisten työsopimusten tai työsuhteiden käytöstä johtuva väärinkäyttö.
57. On kuitenkin todettava, että vuoden 1994 yleissopimuksen määräyksillä ei varmisteta sitä, että mainitunlaisiin unionin oikeudesta ilmeneviin yhteisiin vähimmäissuojamääräyksiin voitaisiin unionin perustamassa lainkäyttöelimessä ilman epäilyksen häivääkään tosiasiallisesti vedota Eurooppa-koulujen tuntiopettajien SEUT 45 artiklassa tarkoitetusta työntekijöiden asemasta huolimatta.
58. Itse asiassa Eurooppa-koulujen valituslautakunta on kansainvälisen järjestön elimenä ja sillä perusteella, että vuoden 1994 yleissopimukseen perustuva yhteistyö muodostaa oman järjestelmänsä, jo katsonut,(27) että kansainväliset instrumentit – unionin oikeus mukaan lukien –, joiden osapuolia Eurooppa-koulut eivät itse ole, eivät oikeudellisesti sido kouluja sellaisenaan.(28)
59. Valituslautakunta toki toteaa olevansa valmis myöntämään, että perusperiaatteet ja jopa yleiset periaatteet, joihin näissä instrumenteissa viitataan ja jotka on yhteisesti hyväksytty sekä unionin että jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksessä, ”voivat” soveltua käytettäviksi ainakin viitteinä Eurooppa-koulujen elinten toiminnassa niiden omien oikeussäännösten ohella.(29)
60. On kuitenkin niin, että harkintavalta, jonka Eurooppa-koulujen valituslautakunta tällä tavoin varaa itselleen niiden erityisesti unionin oikeudesta johtuvien sääntöjen ja periaatteiden määrittämisen suhteen, jotka ainoastaan voivat soveltua käytettäviksi viitteinä Eurooppa-koulujen toiminnan ja toimenpiteiden laillisuuden arvioinnissa, ei mahdollista työntekijöiden, joihin tuntiopettajien tavoin sovelletaan lähinnä Eurooppa-koulujen sijaintivaltion työ-, sosiaaliturva- ja verolainsäädäntöä, osalta sen oikeuden väärinkäytön kieltoa koskevan yleisperiaatteen noudattamisen turvaamista, jota koskeva erityinen ilmaus unionin sisäisten työsuhteiden osalta on direktiivillä 1999/70 täytäntöönpannun puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdan mukaisissa yhteisissä vähimmäismääräyksissä, joiden noudattamisen mainitun jäsenvaltion on turvattava ”jatkuvasti”.
61. Mainitunlainen harkintavalta vaikuttaa mielestäni sitäkin huolestuttavammalta, koska Eurooppa-koulujen valituslautakunta toimii sekä ensimmäisenä että viimeisenä oikeusasteena ja koska se ei ole asiassa Miles ym. annetun tuomion nojalla toimivaltainen pyytämään unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua SEUT 267 artiklan nojalla.(30)
62. On selvää, ettei Eurooppa-koulujen valituslautakunnan perustaminen vuoden 1994 yleissopimuksella, mikä mahdollisti tietyntasoisen oikeussuojan turvaamisen mainitussa yleissopimuksessa tarkoitetuille henkilöille, voi täysin taata sitä, että mainitut henkilöt voisivat aineellisen oikeuden näkökulmasta tosiasiallisesti ja ilman epäilyksen häivääkään vedota direktiivillä 1999/70 täytäntöönpannun puitesopimuksen 5 lausekkeessa vahvistettuihin vähimmäismääräyksiin sellaisen yleisen oikeusperiaatteen erityisenä ilmauksena, joka velvoittaa kaikkia vuoden 1994 yleissopimuksen sopimusosapuolia ja jota mainitulla yleissopimuksella perustetut elimet eivät käsitykseni mukaan voi jättää huomioimatta.
63. Mainitunlaisen oikeussuojajärjestelmän luominen ei näin ollen mielestäni riitä.(31) Mainitulla oikeussuojajärjestelmällä täytyy myös pystyä varmistamaan, että vuoden 1994 yleissopimuksessa tarkoitetuille henkilöille myönnettyihin oikeuksiin – käsiteltävänä olevassa asiassa unionin oikeussäännöistä johtuviin oikeuksiin –, jotka koskevat sellaisen oikeuksien väärinkäytön estämistä, joka voi johtua perättäisten määräaikaisten työsopimusten käytöstä, voidaan myös tosiasiallisesti vedota mainitulla yleissopimuksella luodussa lainkäyttöelimessä.(32)
64. Kuten edellä on osoitettu, koska ei ole takeita siitä, että mainittuihin oikeuksiin voitaisiin mainitussa elimessä ilman epäilyksen häivääkään vedota, katson, että siihen saakka, kunnes vuoden 1994 yleissopimuksella perustettua lainkäyttöjärjestelmää muutetaan siten, että Eurooppa-koulujen valituslautakunnalle myönnetään toimivalta saattaa unionin oikeutta koskevia tulkintakysymyksiä unionin tuomioistuimen ratkaistaviksi,(33) käsiteltävässä asiassa on perusteltua, että Eurooppa-koulujen tuntiopettajien oikeuksien kunnioittamisen valvonta palvelukseen ottamista ja irtisanomista koskevien edellytysten osalta varmistetaan mainittujen koulujen sijaintijäsenvaltion tuomioistuimissa.
65. Päinvastaisella ratkaisulla kansallisten tuomioistuinten toimivallasta poistettaisiin riita-asiat, jotka objektiivisesti tarkasteltuna koskevat ainakin osittain unionin oikeuden soveltamista ja tulkintaa, vaikka vuoden 1994 yleissopimuksella perustettu lainkäyttöelin ei tällä hetkellä kuulu unionin tuomioistuinjärjestelmään. Unionin tuomioistuimen antamassa lausunnossa, joka koski suunniteltua sopimusta, jolla luodaan yhdenmukainen patenttiriitojen ratkaisujärjestelmä,(34) esitettyjä perusteluja analogisesti soveltaen mainitunlainen ratkaisu vaikuttaa mielestäni olevan ristiriidassa unionin primaarioikeuden kanssa.
66. Tämän vuoksi katson, että sekä vuoden 1994 yleissopimuksen 27 artiklan sanamuoto tuntiopettajia koskevan säännöstön valossa tarkasteltuna, että se asiayhteys ja henki, jonka mukaisesti mainittuja asiakirjoja on tulkittava, puhuvat sen puolesta, että tuntiopettajia koskevat palvelukseen ottamista ja irtisanomista koskevat edellytykset kuuluvat Eurooppa-koulujen sijaintijäsenvaltion tuomioistuinten toimivaltaan.
67. Päinvastoin kuin Europäische Schule München on unionin tuomioistuimen suullisessa käsittelyssä väittänyt, mainitunlaisen toimivallan myöntäminen Eurooppa-koulujen sijaintijäsenvaltion tuomioistuimille ei missään nimessä merkitse sitä, että tuntiopettajiin sovellettaisiin erilaisia säännöstöjä. Paitsi että – kuten mainittu koulu ja komissio ovat suullisen käsittelyn aikana myöntäneet – tietyt Eurooppa-koulut eivät tyydy tarjoamaan tuntiopettajilleen vuoden mittaisia sopimuksia ja näin ollen mainittua henkilökuntaa eivät koske täysin yhdenmukaiset palvelukseen ottamista koskevat säännökset, direktiivillä 1999/70 täytäntöönpannun puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdassa, joka on oikeuden väärinkäytön kieltoa koskevan periaatteen erityinen ilmaus, olevat vähimmäismääräykset, joiden noudattaminen kansallisten tuomioistuinten on turvattava, ovat yhteiset kaikille jäsenvaltioille ja erityisesti niille, joiden alueella on Eurooppa-kouluja vuoden 1994 yleissopimuksen nojalla.
68. Haluan lopuksi toistaa, että kantaa, jonka kehotan unionin tuomioistuimen ottamaan käsiteltävinä olevissa asioissa, ei ole tulkittava siten, että sillä kyseenalaistettaisiin kansainvälisillä järjestöillä niiden perustamisasiakirjojen nojalla oleva lainkäytöllinen koskemattomuus.
69. Mainittu kanta perustuu sitä vastoin niihin useaan otteeseen mainittuihin erityisen tiiviisiin ja toiminnallisiin suhteisiin, jotka Eurooppa-kouluilla on jäsenvaltioihin ja unionin toimielimiin, sekä vuoden 1994 yleissopimuksen määräysten alkuperäiseen systematiikkaan ja sen nojalla toteutettuihin toimenpiteisiin, joilla muun muassa tunnustetaan kansallisille tuomioistuimille jäävä toimivalta ratkaista sellaiset riita-asiat, joiden osapuolina ovat mainitussa yleissopimuksessa tarkoitetut henkilöt ja Eurooppa-koulut ja joita ei ole ehdottomasti määrätty Eurooppa-koulujen valituslautakunnan ratkaistaviksi.
III Ratkaisuehdotus
70. Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Bundesarbeitsgerichtin esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:
Luxemburgissa 21.6.1994 tehdyn jäsenvaltioiden ja Euroopan yhteisöjen välisen Eurooppa-koulujen perussäännön määrittelevän yleissopimuksen 27 artiklan 2 ja 7 kohtaa on tulkittava siten, että niillä myönnetään Eurooppa-koulujen sijaintivaltion tuomioistuimille toimivalta ratkaista mainittujen koulujen ja niiden tuntiopettajien välinen riita-asia, joka koskee tuntiopettajien palvelukseen ottamista ja irtisanomista koskevia edellytyksiä, Eurooppa-koulujen johtokunnan hyväksymässä, 1.9.1994–31.8.2011 palvelukseen otettuja Eurooppa-koulujen tuntiopettajia koskevassa säännöstössä tarkoitetussa merkityksessä.