Language of document : ECLI:EU:T:2021:902

UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kymmenes jaosto)

15 päivänä joulukuuta 2021  (*)

Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 (2014–2020) – Asetus (EU) N:o 1290/2013 – iBorderCtrl: Intelligent Portable Control System ‑tutkimushankkeeseen liittyvät asiakirjat – Kolmannen taloudellisten etujen suojaamiseen liittyvä poikkeus – Asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden osittainen epääminen – Ylivoimainen yleinen etu

Asiassa T-158/19,

Patrick Breyer, kotipaikka Kiel (Saksa), edustajanaan asianajaja J. Breyer,

kantajana,

vastaan

Euroopan tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA), asiamiehinään S. Payan-Lagrou ja V. Canetti, avustajinaan asianajajat R. van der Hout ja C. Wagner,

vastaajana,

jossa on kyse SEUT 263 artiklaan perustuvasta vaatimuksesta kumota Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston 17.1.2019 tekemä päätös oikeudesta tutustua asiakirjoihin osittain (ARES (2019) 266593),

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kymmenes jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Kornezov sekä tuomarit E. Buttigieg (esittelevä tuomari) ja G. Hesse,

kirjaaja: hallintovirkamies L. Ramette,

ottaen huomioon asian käsittelyn kirjallisessa vaiheessa ja 5.2.2021 pidetyssä istunnossa esitetyn,

on antanut seuraavan

tuomion

I        Asian tausta

1        Euroopan tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA) teki 19.4.2016 erään konsortion jäsenten kanssa avustussopimuksen nro 700626 (jäljempänä avustussopimus) iBorderCtrl: Intelligent Portable Control System -hankkeen (jäljempänä iBorderCtrl-hanke) rahoittamiseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) (jäljempänä Horisontti 2020 ‑ohjelma) yhteydessä 36 kuukaudeksi 1.9.2016 alkaen.

2        REA:n luonnehdinnan mukaan iBorderCtrl-hankkeen tarkoituksena on testata valvottujen rajaturvallisuusennusteiden (controlled border management scenarios) puitteissa sellaisia uusia teknologioita, joilla voidaan tehostaa Euroopan unionin ulkorajojen hallinnointia sekä varmistaa nykyistä nopeampi laillisten matkustajien hallinnointi ja laittoman toiminnan entistä nopeampi havaitseminen. REA panee kuitenkin merkille, ettei hanke koske sellaisen teknologian kehittämistä, jolla pyritään toiminnallisen järjestelmän tosiasialliseen täytäntöönpanoon todellisten asiakkaiden kanssa.

3        REA vastaanotti hankkeen rahoituksen ja täytäntöönpanon yhteydessä konsortion jäseniltä avustussopimuksen mukaisesti iBorderCtrl-hankkeen kehittämisen eri vaiheisiin liittyviä asiakirjoja.

4        Kantaja Patrick Breyer jätti 5.11.2018 Euroopan komissiolle Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL 2001, L 145, s. 43) perustuvan hakemuksen useisiin asiakirjoihin tutustumiseksi (jäljempänä alkuperäinen hakemus), kuten yhtäältä iBorderCtrl-hankkeen hyväksymiseen liittyviin asiakirjoihin ja toisaalta hankkeen kuluessa laadittuihin asiakirjoihin. Hakemus kirjattiin samana päivänä viitteellä ARES (2018) 5639117 ja toimitettiin REA:lle 7.11.2018.

5        REA ilmoitti kantajalle 23.11.2018 päivätyllä kirjeellä (jäljempänä alkuperäinen päätös), että yksi pyydetyistä asiakirjoista oli yleisesti saatavilla, että se myöntäisi tälle oikeuden tutustua erääseen toiseen pyydettyyn asiakirjaan osittain ja hylkäisi muihin hankkeen kuluessa laadittuihin asiakirjoihin tutustumista koskevan kantajan hakemuksen, sekä perusteli epäämistä sellaisten poikkeuksien soveltamisella, joiden tarkoituksena on yhtäältä varmistaa asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu yksityiselämän ja yksilön koskemattomuuden suoja siltä osin kuin pyydetyt julkisuuden alaan kuulumattomat asiakirjat sisältävät hankkeeseen osallistuneiden henkilöiden henkilötietoja, ja toisaalta varmistaa saman asetuksen 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettu konsortion jäsenten kaupallisten etujen suoja.

6        Kantaja toimitti 26.11.2018 komissiolle viitteellä ARES (2018) 6073379 kirjatun asiakirjoihin tutustumista koskevan uudistetun hakemuksen (jäljempänä uudistettu hakemus) ja ilmoitti samalla suostuvansa siihen, että asianomaisiin asiakirjoihin sisältyvät hankkeeseen osallistuneiden luonnollisten henkilöiden nimet peitettäisiin.

7        REA myönsi 17.1.2019 tekemällään päätöksellä (ARES (2019) 266593) kantajalle oikeuden tutustua muihin pyydettyihin asiakirjoihin osittain ja hylkäsi hakemuksen muilta osin vedoten asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuun konsortion jäsenten kaupallisten etujen suojaan ja viitaten erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta 11.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1290/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 81) 3 artiklaan sekä avustussopimukseen (jäljempänä riidanalainen päätös).

8        Alla olevassa taulukossa esitetään tiivistetysti REA:n kanta iBorderCtrl-hankkeen kuluessa laadittujen hakemuksen kohteena olleiden asiakirjojen osalta (jäljempänä pyydetyt asiakirjat):

Asiakirjat/tulokset

REA:n kanta

Luottamukselliset tiedot

D 1.1 Eettisten asiain neuvonantajan ensimmäinen kertomus (Ethics advisor’s first report)

Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen

Hankkeen yhteydessä kehitettyjen työkalujen, teknisten osatekijöiden ja menetelmien eettinen ja oikeudellinen arviointi

D 1.2 Profiloinnin etiikka, yksilöiden leimautumisen riskit ja lievityssuunnitelma(Ethics of profiling, the risk of stigmatization of individuals and mitigation plan)

Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen

Hankkeen yhteydessä kehitettyjen työkalujen, teknisten osatekijöiden ja menetelmien eettinen ja oikeudellinen arviointi

D 1.3 Eettisten asiain neuvonantaja (Ethics Advisor)

Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen

Eettisten asiain neuvonantajan toimittamat tiedot

D 2.1 Vaatimusten tarkastelua koskeva kertomus (Requirement Analysis Report)

Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen

Teknologiset ratkaisut ja järjestelmän kokonaisvaltaisen rakenteen kuvaus

D 2.2 Viiterunko ja osatekijöiden erittely (Reference Architecture and components specification)

Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen

Teknologiset ratkaisut ja järjestelmän kokonaisvaltaisen rakenteen kuvaus

D 2.3 EU:n laajuinen oikeudellinen ja eettinen tarkastuskertomus (EU wide legal and ethical review report)

Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen

Hankkeen yhteydessä kehitettyjen työkalujen, teknisten osatekijöiden ja menetelmien eettinen ja oikeudellinen arviointi

D 3.1 Tiedonkeruujärjestelmät – eritelmät (Data Collection Devices – specifications)

Oikeus tutustua asiakirjaan osittain

Asiakirjan tummennetut kohdat sisältävät kaupallisiin etuihin vaikuttavia tietoja

D 7.3 Jakelu- ja viestintäsuunnitelma (Dissemination and communication plan)

Oikeus tutustua asiakirjaan osittain

Asiakirjan tummennetut kohdat sisältävät kaupallisiin etuihin vaikuttavia tietoja

D 7.6 Vuotuinen viestintäkertomus, mukaan lukien viestintävälineet (Yearly communication report including communication material)

Maininta: julkisesti saatavilla oleva asiakirja

Ei mitään

D 7.8 Jakelu- ja viestintäsuunnitelma 2 (Dissemination and communication plan 2)

Oikeus tutustua asiakirjaan osittain

Asiakirjan tummennetut kohdat sisältävät kaupallisiin etuihin vaikuttavia tietoja

D 8.1 Laadunhallintasuunnitelma (Quality Management Plan)

Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen

Hankkeen hallintaa koskevat konsortion luottamukselliset tiedot teknisten toimenpiteiden suunnittelusta tulosten saamiseen saakka

D 8.3 Hankkeen etenemistä koskeva väliraportti (Periodic Progress Report)

Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen

Työvaiheiden teknisen kehityksen kuvaus

D 8.4 Vuosikertomus (Annual Report)

Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen

Työvaiheiden teknisen kehityksen kuvaus

D 8.5 Hankkeen etenemistä koskeva väliraportti 2 (Periodic Progress Report 2)

Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen

Eri työvaiheiden teknisen kehityksen kuvaus

D 8.7 Vuosikertomus 2 (Annual Report 2)

Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen

Työvaiheiden teknisen kehityksen kuvaus


II     Menettely ja asianosaisten vaatimukset

9        Kantaja nosti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 15.3.2019 jättämällään kannekirjelmällä käsiteltävän kanteen, jossa komissio ilmoitettiin muodollisesti vastaajaksi.

10      Komissio esitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 18.6.2019 jättämällään erillisellä asiakirjalla unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 130 artiklan 1 kohtaan perustuvan oikeudenkäyntiväitteen. Unionin yleinen tuomioistuin päätteli 12.11.2019 antamallaan määräyksellä, että on aiheellista katsoa, että asianosainen, jota vastaan käsiteltävä kanne oli nostettu, ei ole komissio vaan REA, ja ettei komission esittämää oikeudenkäyntiväitettä ollut näin ollen tarpeen ratkaista.

11      Kantaja toimitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 20.6.2020 jättämällään kirjeellä uusia todistelukeinoja koskevia ehdotuksia sekä uusia todisteita. REA esitti näitä koskevat huomautuksensa asetetussa määräajassa.

12      Unionin yleinen tuomioistuin kehotti työjärjestyksensä 89 artiklan nojalla 17.11.2020 hyväksytyn prosessinjohtotoimen yhteydessä kantajaa toimittamaan alkuperäisen päätöksen liitteen 1 sekä vastaamaan kirjalliseen kysymykseen. Kantaja ei noudattanut kehotusta asetetussa määräajassa. Vaikka mainittua määräaikaa ei noudatettu, unionin yleisen tuomioistuimen kymmenennen jaoston puheenjohtaja totesi työjärjestyksen 62 artiklan mukaisesti 10.12.2021 antamallaan päätöksellä, että käsiteltävän asian tutkimista edistettäisiin liittämällä asiakirja-aineistoon myöhässä toimitettuja asiakirjoja. Kantajan vastaus ja pyydetty asiakirja liitettiin siten asiakirja-aineistoon.

13      Unionin yleinen tuomioistuin määräsi työjärjestyksen 91 artiklan c alakohdan nojalla 26.11.2020 antamallaan määräyksellä REA:n toimittamaan avustussopimuksen jäljennökset sekä kaikkien niiden uudistettuun hakemukseen liittyvien asiakirjojen luottamukselliset versiot, joihin tutustuminen evättiin kokonaan tai osittain. REA vastasi määräykseen asetetussa määräajassa. Näitä asiakirjoja ei toimitettu kantajalle työjärjestyksen 104 artiklan perusteella.

14      Menettelyn suullinen vaihe päätettiin 17.2.2021.

15      Kantaja toimitti asiakirjoja tuomioistuimen kirjaamoon 23.3.2021 jättämällään kirjeellä. Unionin yleinen tuomioistuin päätti 21.4.2021 antamallaan määräyksellä käynnistää menettelyn suullisen vaiheen uudelleen työjärjestyksen 113 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti ja päätti samana päivänä antamallaan päätöksellä liittää asiakirja-aineistoon kantajan 23.3.2021 jättämät asiakirjat sekä kehottaa REA:ta esittämään niitä koskevat huomautuksensa. Viimeksi mainittu esitti huomautuksensa asetetussa määräajassa.

16      Suullinen menettely päätettiin uudelleen unionin yleisen tuomioistuimen 16.6.2021 antamalla päätöksellä.

17      Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta:

–        kumoamaan riidanalaisen päätöksen

–        velvoittamaan REA:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

18      REA vaatii unionin yleistä tuomioistuinta:

–        hylkäämään kanteen

–        velvoittamaan kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien uusia todistelukeinoja koskevien ehdotusten ja uusien todisteiden jättämiseen liittyvät oikeudenkäyntikulut.

III  Oikeudellinen arviointi

19      Kantaja vetoaa kanteensa tueksi kahteen kanneperusteeseen, joista ensimmäinen perustuu asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan ja 4 artiklan 2 kohdan viimeisen lauseen rikkomiseen ja toinen saman asetuksen 7 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan rikkomiseen.

20      Toinen kanneperuste koskee itse asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen soveltamisalaa, joten sitä on syytä tarkastella ensin.

A       Asetuksen N:o 1049/2001 7 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan rikkomiseen perustuva toinen kanneperuste

21      Kantaja väittää, että REA on rikkonut asetuksen N:o 1049/2001 7 artiklan 1 kohtaa ja 8 artiklan 1 kohtaa, koska alkuperäinen päätös ja riidanalainen päätös koskivat ainoastaan iBorderCtrl-hankkeen aikana laadittuja pyydettyjä asiakirjoja, lukuun ottamatta hankkeen hyväksymiseen liittyviä asiakirjoja, joita asiakirjoihin tutustumista koskenut hakemus niin ikään koski.

22      Kantaja täsmentää tältä osin, että uudistetussa hakemuksessa viitattiin nimenomaisesti alkuperäiseen hakemukseen, jossa kantaja oli maininnut hankkeen hyväksymiseen liittyvät asiakirjat, minkä vuoksi uudistetussa hakemuksessa ei ollut tarpeen luetella uudelleen kaikkia niitä asiakirjoja, joihin tutustumista oli pyydetty. Hän tähdentää, että asiakirjoihin tutustumista koskevaa hakemusta ei ollut peruutettu edes osittain, minkä vuoksi REA ei voinut olettaa, että uudistettu hakemus ei koskenut enää kaikkia alkuperäisessä hakemuksessa tarkoitettuja asiakirjoja.

23      REA huomauttaa, että riidanalainen päätös koski asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklan mukaisesti kaikkia niitä asiakirjoja, joihin tutustumista kantaja oli pyytänyt uudistetussa hakemuksessaan. Koska jälkimmäisessä ei kuitenkaan viitattu hankkeen hyväksymiseen liittyviin asiakirjoihin, joita ei mainittu eikä nimetty myöskään alkuperäisessä päätöksessä eikä mainittu alkuperäisen päätöksen perusteluissa, ja koska mainittuja asiakirjoja ei mainittu edes epäsuorasti uudistetun hakemuksen perusteluissa, REA oletti, että mainitut asiakirjat eivät olleet uudistetun hakemuksen kohteena. Jos kantaja olisi halunnut ulottaa uudistetun hakemuksensa koskemaan näitä asiakirjoja, hänen olisi pitänyt viitata niihin nimenomaisesti uudistetussa hakemuksessaan. Mikään ei kuitenkaan estä kantajaa jättämästä myöhemmin hakemusta näihin asiakirjoihin tutustumiseksi.

24      Kantaja vetoaa toisessa kanneperusteessaan pääasiallisesti siihen, että REA ei tutkinut asiakirjoihin tutustumista koskevaa hakemusta kokonaan jättäessään lausumatta siitä siltä osin kuin se koski iBorderCtrl-hankkeen hyväksymiseen liittyviä asiakirjoja.

25      Asianosaisten välillä on kiistatonta, että kantaja oli alkuperäisessä hakemuksessaan pyytänyt pääsyä nimenomaan kaikkiin iBorderCtrl-hankkeen hyväksymiseen liittyviin asiakirjoihin. Kiistatonta on niin ikään, ettei näitä mainittu alkuperäisessä päätöksessä. Ne eivät näet sisälly niihin asiakirjoihin, jotka luetellaan alkuperäisen päätöksen A osastossa kuuluvaksi alkuperäisen hakemuksen piiriin. Samoin REA täsmensi asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen tarkastelua käsittelevässä alkuperäisen päätöksen B osastossa katsovansa, että juuri alkuperäisen päätöksen liitteessä 1 luetellut asiakirjat olivat alkuperäisen hakemuksen kohteena. iBorderCtrl-hankkeen hyväksymiseen liittyviä asiakirjoja ei kuitenkaan mainittu kyseisessä liitteessä. Alkuperäisen päätöksen perustelut eivät toisaalta koskeneet näitä asiakirjoja, minkä REA on nimenomaisesti todennut. Alkuperäisessä päätöksessä viitataan näet järjestelmällisesti pyydettyihin asiakirjoihin sellaisina kuin ne oli aiemmin määritelty mainitussa päätöksessä, ja näiden joukossa ei ollut iBorderCtrl-hankkeen hyväksymiseen liittyviä asiakirjoja.

26      Edellä todetusta on syytä muistaa, että asetuksella N:o 1049/2001 pyritään, kuten sen johdanto-osan neljännestä perustelukappaleesta ja 1 artiklasta ilmenee, myöntämään yleisölle mahdollisimman laaja oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin, ja saman asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa tämän oikeuden käytön edellytykseksi ei aseteta hakemuksen perustelemista.

27      Kun unionin toimielintä, elintä tai laitosta pyydetään luovuttamaan asiakirjan sisältämiä tietoja, niiden on arvioitava kussakin yksittäistapauksessa, kuuluuko pyydetty asiakirja asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa lueteltujen niiden poikkeusten soveltamisalaan, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua toimielinten asiakirjoihin (ks. vastaavasti tuomio 1.7.2008, Ruotsi ja Turco v. neuvosto, C‑39/05 P ja C‑52/05 P, EU:C:2008: 374, 35 kohta).

28      Kuten asetuksen N:o 1049/2001 johdanto-osan 13 perustelukappaleen sanamuodosta käy ilmi, unionin toimielinten asiakirjoihin tutustumista koskevan yleisön oikeuden täysimääräisen toteutumisen varmistamiseksi säädetään kaksivaiheisesta hallintomenettelystä, johon sisältyy mahdollisuus tuomioistuinkäsittelyyn tai mahdollisuus kannella Euroopan oikeusasiamiehelle.

29      Oikeuskäytännössä katsotaan niin ikään, että kun asetuksen N:o 1049/2001 7 ja 8 artiklassa säädetään kaksivaiheisesta menettelystä, näillä artikloilla on tarkoitus mahdollistaa yhtäältä asianomaisten toimielinten asiakirjoihin tutustumista koskevien hakemusten nopea ja helppo käsittely sekä toisaalta mahdollisten oikeusriitojen ratkaiseminen ensisijaisesti sovintoteitse (tuomio 26.1.2010, Internationaler Hilfsfonds v. komissio, C‑362/08 P, EU:C:2010:40, 53 kohta).

30      Edellä 25–29 kohdasta seuraa, että asianomaisen toimielimen, elimen tai laitoksen on tutkittava täysimääräisesti kaikki tutustumishakemuksessa mainitut asiakirjat. Tällaista vaatimusta sovelletaan lähtökohtaisesti paitsi käsiteltäessä asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklassa tarkoitettua uudistettua hakemusta myös käsiteltäessä saman asetuksen 7 artiklassa tarkoitettua alkuperäistä hakemusta. (tuomio 22.5.2012, Internationaler Hilfsfonds v. komissio, T-300/10, EU:T:2012:247, 69 kohta).

31      Edellä 25 kohdassa esille tuoduista seikoista ilmenee, että REA jätti käsiteltävässä asiassa lausumatta asiakirjoihin tutustumista koskevasta alkuperäisestä hakemuksesta siltä osin kuin hakemus koski iBorderCtrl-hankkeen hyväksymiseen liittyviä asiakirjoja, ja on siten laiminlyönyt velvoitettaan tutkia hakemus kokonaisuudessaan. Tällainen laiminlyönti vaarantaa ilmiselvästi asetuksen N:o 1049/2001 tavoitteet, joita ovat edellä 29 kohdassa mainittuihin asiakirjoihin tutustumista koskevien hakemusten nopea ja helppo käsittely sekä oikeusriitojen ratkaiseminen sovintoteitse (ks. vastaavasti tuomio 22.5.2012, Internationaler Hilfsfonds v. komissio, T-300/10, EU:T:2012:247, 73 kohta).

32      REA vetoaa siihen, että kantajan tehtävänä oli viitata uudistetussa hakemuksessaan nimenomaisesti iBorderCtrl-hankkeen hyväksymiseen liittyviin asiakirjoihin, sillä muutoin REA saattoi olettaa, että hakemus ei kattanut näitä asiakirjoja.

33      Edellä todetusta on syytä tuoda esiin yhtäältä, että kantaja ilmoitti asiakirjoihin tutustumista koskevassa uudistetussa hakemuksessaan selvästi, että hakemus oli jatkoa hänen alkuperäiselle hakemukselleen. Uudistetussa hakemuksessa ei ole yhtään kohtaa, joka osoittaisi, että kantaja olisi peruuttanut iBorderCtrl-hankkeen hyväksymiseen liittyviin asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksensa. Kantajan tarkoitus uusia hakemuksensa kaikkiin alkuperäisen hakemuksen kattamiin asiakirjoihin tutustumiseksi käy ilmi myös siitä kantajan esille tuomasta seikasta, että hän oli nimenomaisesti suostunut tekemään uusia myönnytyksiä alkuperäisen päätöksen johdosta, nimittäin siihen, että kyseisten asiakirjojen sisältämät henkilötiedot peitettäisiin. REA ei siten voinut olettaa, että kantaja olisi uudistetussa hakemuksessaan luopunut pyytämästä saada tutustua iBorderCtrl-hankkeen hyväksymiseen liittyviin asiakirjoihin.

34      Toisaalta on syytä todeta siltä osin kuin REA väittää perustelullaan pääasiallisesti, että kantajan olisi uudistetussa hakemuksessaan pitänyt nimenomaisesti riitauttaa se, että alkuperäisessä päätöksessä jätettiin lausumatta hänen hakemuksestaan siltä osin kuin se koski iBorderCtrl-hankkeen hyväksymiseen liittyviä asiakirjoja, että kyseinen perustelu ei voi menestyä. Se, että REA jätti alkuperäisessä päätöksessä lausumatta asiakirjoihin tutustumista koskevan alkuperäisen hakemuksen yhdestä osasta sai näet aikaan sen, että menettelyn toista vaihetta ei käynnistetty niiden asiakirjojen osalta, joita lausumatta jättäminen koski. REA:n ajama päinvastainen näkemys on ristiriidassa edellä 29 kohdassa mainittujen asetuksen N:o 1049/2001 7 ja 8 artiklan tavoitteiden kanssa.

35      REA:n väittämän mukaisesti pitää tosin paikkansa, että uusi hakemus voidaan tehdä niihin asiakirjoihin tutustumiseksi, joihin tutustuminen on evätty aiemmin, ja että uusi hakemus velvoittaa asianomaisen toimielimen tutkimaan, onko aiempi epääminen edelleen perusteltua siinä valossa, että oikeudelliset seikat tai tosiseikat ovat tällä välin muuttuneet (ks. vastaavasti tuomio 26.1.2010, Internationaler Hilfsfonds v. komissio, C‑362/08 P, EU:C:2010:40, 56 ja 57 kohta).

36      Kuten oikeuskäytännöstä ilmenee, asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen yhdestä osasta lausumatta jättämistä ei voida rinnastaa asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epäämiseen (ks. vastaavasti tuomio 27.2.2014, komissio v. EnBW, C‑365/12 P, EU:C:2014:112, 122 ja 123 kohta). Mahdollisuutta tehdä uusi hakemus asiakirjoihin tutustumiseksi ei siten voida käyttää kompensoimaan sitä, että asianomainen toimielin ei ole tutkinut kokonaan ensimmäistä hakemusta, eikä myöskään perusteena evätä kantajalta hänelle asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklan 3 kohdan perusteella kuuluva kanneoikeus (ks. vastaavasti julkisasiamies Kokottin ratkaisuehdotus Strack v. komissio, C‑127/13 P, EU:C:2014:455, 40 kohta).

37      Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että toinen kanneperuste on syytä hyväksyä ja riidanalainen päätös on kumottava siltä osin kuin REA jätti lausumatta kantajan hakemuksen siitä osasta, joka koski pyyntöä saada tutustua iBorderCtrl-hankkeen hyväksymiseen liittyviin asiakirjoihin.

B       Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan ja 4 artiklan 2 kohdan viimeisen lauseen rikkomiseen perustuva ensimmäinen kanneperuste

38      Ensimmäinen kanneperuste on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen perustuu siihen, ettei asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettua taloudellisten etujen suojaa ole loukattu, ja toinen saman asetuksen 4 artiklan 2 kohdan viimeisessä lauseessa tarkoitettuun ylivoimaiseen yleiseen etuun, joka oikeuttaa asiakirjojen sisältämien tietojen levittämisen.

39      Aluksi on aiheellista tarkastella seuraavien seikkojen tutkittavaksi ottamista, jonka REA on riitauttanut: kantajan 20.6.2020 päivätyllä kirjeellä toimittamat uudet todisteet ja uusia todistelukeinoja koskevat ehdotukset sekä väite, jolla kantaja vetosi siihen, että REA:n olisi pitänyt myöntää hänelle oikeus tutustua pyydettyihin asiakirjoihin edes osittain.

1.     Uusien todisteiden ja uusia todistelukeinoja koskevien ehdotusten tutkittavaksi ottaminen

40      Kantaja toimitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 20.6.2020 jättämällään kirjeellä otteita verkkosivustoilta uusina todisteina sekä jätti näihin verkkosivustoihin tehtävistä viittauksista koostuvia uusia todistelukeinoja koskevia ehdotuksia. REA väittää mainituista uusista todisteista ja uusia todistelukeinoja koskevista ehdotuksista 9.7.2020 tekemissään huomautuksissa yhtäältä, että niitä ei voida ottaa tutkittavaksi, koska ne on toimitettu myöhässä ja ilman että kantaja olisi perustellut niiden viivästynyttä toimittamista Toisaalta REA riitauttaa sen, että kantaja on esittänyt tosiseikat mainittujen todisteiden pohjalta.

41      Työjärjestyksen 85 artiklan 3 kohdan mukaan pääasian asianosaiset voivat poikkeuksellisesti toimittaa todisteita tai esittää uusia todistelukeinoja koskevia ehdotuksia vielä ennen menettelyn suullisen vaiheen päättymistä tai ennen unionin yleisen tuomioistuimen päätöstä ratkaista asia ilman suullista käsittelyä, mutta tällöin todisteiden esittäminen myöhässä on voitava perustella. Oikeuskäytännöstä ilmenee, että mainitussa määräyksessä tarkoitettu prekluusiosääntö ei koske vastanäyttöä eikä vastaajan vastauksessaan esittämän vastanäytön johdosta tehtyä aiemmin esitetyn näytön täydentämistä. Kyseinen määräys koskee näet uutta näyttöä, ja sitä on tulkittava yhdessä mainitun työjärjestyksen 92 artiklan 7 kohdan valossa, jossa määrätään nimenomaisesti, että vastanäytön esittäminen ja aiemmin esitetyn näytön täydentäminen on sallittua (ks. vastaavasti tuomio 21.4.2004, M v. yhteisöjen tuomioistuin, T-172/01, EU:T:2004:108, 44 kohta; ks. vastaavasti myös tuomio 12.12.2018, Servier ym. v. komissio, T-691/14, muutoksenhaku vireillä, EU:T:2018:922, 1460 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Oikeuskäytännössä on vielä todettu, että asianosaisen suorittama todisteiden tai uusia todistelukeinoja koskevien ehdotusten esittäminen myöhässä voi olla perusteltua, erityisesti jos vastapuoli on esittänyt omaa aineistoaan myöhässä, jolloin asiakirja-aineiston täydentäminen on perusteltua kontradiktorisen periaatteen noudattamisen varmistamiseksi (tuomio 14.4.2005, Gaki-Kakouri v. yhteisöjen tuomioistuin, C‑243/04 P, ei julkaistu, EU:C:2005:238, 32 kohta).

42      Käsiteltävässä asiassa kantajan 20.6.2020 päiväämässään kirjeessä esittämiä todisteita ja näyttöä ei voida jättää tutkimatta sillä perusteella, että ne on toimitettu työjärjestyksen 85 artiklan 3 kohdan vastaisesti vastauskirjelmän jättämisen jälkeen. Kuten kantaja toteaa 20.6.2020 päivätyssä kirjeessään, mainituilla todisteilla ja näytöllä on tarkoitus vastata REA:n vastauksen 17 kohdassa esitettyyn perusteluun, jonka mukaan ainoastaan rajavartijat ja iBorderCtrl-hankkeen yhteistyökumppanit saattoivat osallistua kyseisen hankkeen pilottikokeiluihin.

43      Edellä esitettyä päätelmää ei voida kumota perustelulla, jonka REA perustaa siihen, että kantaja oli tuonut esille jo vastauksessaan, että kukin oli voinut osallistua pilottikokeiluihin, ja että kantaja olisi siten voinut jo tässä vaiheessa toimittaa todisteita tai ehdottaa uutta näyttöä kyseisen väitteen tueksi.

44      REA:n vastauksensa 17 kohdassa esittämä kanta ei ilmene alkuperäisestä päätöksestä, riidanalaisesta päätöksestä eikä vastineesta, joten kantajalla, joka sai tietää REA:n kannasta vasta tämän vastauksessa, ei ollut velvollisuutta tukea vastauksessaan esittämää perustelua vastanäytöllä.

45      Työjärjestyksen 85 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua prekluusiosääntöä ei siten sovelleta kantajan 20.6.2020 päiväämässään kirjeessä toimittamiin todisteisiin ja uuteen näyttöön, jotka voidaan näin ollen ottaa tutkittavaksi.

2.     Sen väitteen tutkittavaksi ottaminen, joka perustuu siihen, ettei kantajalle myönnetty oikeutta tutustua asiakirjoihin osittain

46      REA tähdentää, että ensimmäisen kanneperusteen kohde sellaisena kuin se on kannekirjelmässä muotoiltuna rajoittuu asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan rikkomiseen. Väitettä, jonka mukaan asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohtaa on rikottu siltä osin kuin REA ei myöntänyt kantajalle oikeutta tutustua pyydettyihin asiakirjoihin edes osittain ja johon vedottiin ensimmäistä kertaa vastausvaiheessa, on siten REA:n mukaan jätettävä tutkimatta.

47      Kantaja puolestaan vetoaa siihen, että väite siitä, että REA:n olisi pitänyt luovuttaa edes osa pyydetyistä asiakirjoista, ei ole uusi. Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohtaa ei ensinnäkään ollut kantajan mukaan tarpeellista ”mainita erikseen”, koska REA itse luovutti kyseiset asiakirjat, joiden sisältö oli osittain peitetty. Pyydettyjen asiakirjojen sisältämien tietojen luovuttamiseen edes osittain vedottiin toisaalta jo kannekirjelmässä.

48      Edellä todetusta on huomattava, että vaikka väitteen tutkittavaksi ottaminen ei edellytäkään nimenomaista mainintaa säännöksestä, jota väitetään rikotun, perusteluista jo kannekirjelmässä esitetyssä muodossa on käytävä selkeästi ilmi, että kantaja aikoo vedota mainittuun rikkomiseen.

49      Käsiteltävässä asiassa useat kannekirjelmän kohdat on kantajan väitteen mukaisesti ymmärrettävä kuuluvan sen väitteen piiriin, joka perustuu implisiittisesti mutta väistämättä asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohdan rikkomiseen.

50      Kantaja näet vetoaa kannekirjelmän 26 kohdassa siihen, että monet niiden asiakirjojen kohdista, joihin tutustumista hän oli pyytänyt, oli mahdollista julkistaa ilman, että tämä olisi vahingoittanut konsortion kaupallisia etuja. Vedotessaan kannekirjelmän 28 kohdassa oikeuskäytännön perusteella siihen, että REA ei ollut tutkinut yksityiskohtaisesti pyydettyjä asiakirjoja selvittääkseen, kuinka paljon niihin sisältyi sellaisia olennaisia uusia tietoja, joiden sisältö ei ollut vielä tiedossa, kantaja viittasi implisiittisesti mutta väistämättä REA:n velvollisuuteen selvittää, voitiinko hänelle myöntää osittainen oikeus tutustua pyydettyihin asiakirjoihin sillä perusteella, että ne sisältävät mahdollisesti yleisön saatavilla olevia tietoja, jotka eivät ole osa niiden tietojen kokoamista, joille voidaan myöntää asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettu suoja.

51      Kantajan vastauksessaan esittämien yksityiskohtaisten perustelujen on näin ollen katsottava täydentävän väitettä, joka perustuu siihen, että häneltä evättiin oikeus tutustua pyydettyihin asiakirjoihin edes osittain, ja johon vedottiin kannekirjelmässä. REA:n perustelu, jonka mukaan tämä väite on jätettävä tutkimatta, on siten hylättävä.

3.     Ensimmäisen kanneperusteen ensimmäinen osa, joka perustuu siihen, ettei taloudellisten etujen suojaa ole loukattu

52      Osapuolet omaksuvat ensimmäisen kanneperusteen ensimmäistä osaa koskevissa perusteluissaan vastakkaisen kannan erityisesti kysymyksestä, joka koskee asetuksen N:o 1290/2013, avustussopimuksen lausekkeiden ja SEUT 339 artiklan soveltamista käsiteltävässä asiassa ja jota on syytä tarkastella ensiksi.

a)     Asetuksen N:o 1290/2013, avustussopimuksen lausekkeiden ja SEUT 339 artiklan soveltaminen käsiteltävässä asiassa

53      Kantaja väittää, että riidanalaisen päätöksen laillisuuden tutkimisen oikeudellisena perustana on oltava asetus N:o 1049/2001 eivätkä asetus N:o 1290/2013, avustussopimuksen lausekkeet tai SEUT 339 artikla, joihin REA myös vetosi riidanalaisessa päätöksessään asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epäämisen tueksi. Kantajan mukaan asetus N:o 1290/2013 ei voi olla ensisijainen asetukseen N:o 1049/2001 nähden, eikä jälkimmäisen asetuksen soveltamisesta voida poiketa avustussopimuksen kaltaisella sopimuksella.

54      REA puolestaan huomauttaa, että kantaja väittää virheellisesti, ettei asetuksella N:o 1290/2013 tai SEUT 339 artiklalla ole merkitystä arvioitaessa hänen hakemustaan saada tutustua pyydettyihin asiakirjoihin. REA katsoo, että vaikka asetuksen N:o 1290/2013 uusimpia säännöksiä ei ole nimenomaisesti osoitettu erityisiksi säännöksiksi asetukseen N:o 1049/2001 nähden, näitä kahta asetusta on noudatettava ja ne on sovitettava yhteen yhdenmukaisella soveltamisella, sillä asetuksella N:o 1290/2013 ja erityisesti sen 3 artiklalla sen soveltamisalaan kuuluviin asiakirjoihin tutustumiselle myönnetään ylimääräinen tehostettu suoja. Avustussopimus sisältää toisaalta määräyksiä iBorderCtrl-hankkeen puitteissa laadittujen asiakirjojen luottamuksellisuudesta ja oikeudesta tutustua niihin asetuksen N:o 1290/2013 3 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä. ”Luottamuksellisiksi” luokiteltuja asiakirjoja ei siten voitu luovuttaa avustussopimuksen 36 artiklan 1 kohdan perusteella.

55      Edellä esitetyn kysymyksen tarkastelemiseksi on syytä muistaa, että asetuksen N:o 1049/2001 2 artiklan 3 kohdan mukaan säännöksiä yleisön oikeudesta tutustua REA:n asiakirjoihin sovelletaan kaikkiin tämän viraston hallussa oleviin asiakirjoihin eli kaikkiin sen laatimiin tai vastaanottamiin ja sen hallussa oleviin asiakirjoihin kaikilla toimialoilla. Vaikka mainitulla asetuksella pyritään myöntämään yleisölle mahdollisimman laaja oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin, oikeutta rajoittavat kuitenkin jotkin yleiseen tai yksityiseen etuun perustuvat syyt (ks. vastaavasti tuomio 21.7.2011, Ruotsi v. MyTravel ja komissio, C‑506/08 P, EU:C:2011:496, 88 kohta ja tuomio 5.2.2018, Pari Pharma v. EMA, T-235/15, EU:T:2018:65, 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

56      Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa säädetty poikkeusjärjestelmä perustuu määrätyssä tilanteessa esiintyvien vastakkaisten intressien eli yhtäältä asiakirjojen sisältämien tietojen luovuttamisen ansiosta edistettävien intressien ja toisaalta tietojen luovuttamisella mahdollisesti loukattavien intressien keskinäiseen punnintaan. Asiakirjoihin tutustumiseksi jätetystä hakemuksesta tehtävä päätös riippuu siitä, mitä intressiä kussakin tapauksessa on pidettävä ensisijaisena (ks. tuomio 27.2.2014, komissio v. EnBW, C‑365/12 P, EU:C:2014:112, 63 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

57      Unionin toimielimen, elimen tai laitoksen on annettava selvitykset siitä, millä tavoin asiakirjaan, jonka sisällöstä pyydetään tietoja, tutustuminen saattaisi konkreettisesti ja tosiasiallisesti vahingoittaa asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa säädetyllä poikkeuksella suojattua etua, ja unionin tuomioistuin puolestaan on todennut tästä, että unionin toimielimellä, elimellä tai laitoksella on tällöin mahdollisuus nojautua tiettyihin asiakirjaluokkiin sovellettaviin yleisiin olettamiin, koska samantyyppisten asiakirjojen sisältämien tietojen luovuttamista koskeviin hakemuksiin voidaan soveltaa samankaltaisia yleisluonteisia näkökohtia (ks. tuomio 27.2.2014, komissio v. EnBW, C‑365/12 P, EU:C:2014:112, 64 ja 65 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

58      REA vetosi riidanalaisessa päätöksessään asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden osittaisen epäämisen perustelemiseksi asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuun konsortion jäsenten kaupallisten etujen suojaan mutta katsoi, että jälkimmäistä säännöstä on tulkittava asetuksen N:o 1290/2013 3 artiklaan ja iBorderCtrl-hanketta koskevan avustussopimuksen 36 artiklaan sisältyvien luottamuksellisuutta koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. REA katsoo unionin tuomioistuinten oikeuskäytäntöön vedoten, että asetusta N:o 1049/2001 ja asetusta N:o 1290/2013 on sovellettava toisiinsa nähden yhteen soveltuvalla tavalla mahdollistamalla siten niiden johdonmukainen soveltaminen.

59      Asetuksen (EY) N:o 1290/2013 3 artiklassa, jonka otsikko on ”Luottamuksellisuus”, säädetään, että toimen yhteydessä luottamuksellisina ilmoitettua dataa, tietämystä ja tietoa on säilytettävä luottamuksellisina, jollei täytäntöönpanoa koskevista sopimuksista, päätöksistä tai sopimuksista muuta johdu, ja ottamalla huomioon turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista ja niihin pääsyä koskeva unionin lainsäädäntö. iBorderCtrl-hankkeen yhteydessä REA:lle toimitettujen asiakirjojen luottamuksellisuuteen sovelletaan erityisesti avustussopimuksessa määriteltyjä ehtoja, ja mainitun sopimuksen 36.1 artiklassa määrätään, että osapuolten on toimen toteuttamisen aikana ja neljän vuoden kuluttua siitä, kun toimen alkamisesta laskettava 36 kuukauden ajanjakso on päättynyt, varmistettava kaikkien niiden tietojen, asiakirjojen tai muun aineiston luottamuksellisuus, jotka on luokiteltu luottamuksellisiksi niiden sisältämiä tietoja luovutettaessa. Tämä määräaika ei ollut umpeutunut kantelijan jättäessä alkuperäisen hakemuksen.

60      Huomattakoon, että REA väittää käsiteltävän kanteen yhteydessä, että asetuksen N:o 1290/2013 3 artiklan erityisenä tavoitteena on rajoittaa kolmansien osapuolten oikeutta tutustua mainitun säännöksen soveltamisalaan kuuluviin asiakirjoihin, minkä perusteella ”luottamuksellisiksi” avustussopimuksen 36.1 artiklan perusteella luokiteltuja asiakirjoja ei voitu luovuttaa kolmannelle osapuolelle. REA näet katsoo, että asetukseen N:o 1290/2013 ja avustussopimukseen perustuvaa suojaa sovellettaessa tällä tavoin käyttöön otettu ”ylimääräinen” tai ”tehostettu” suoja on varmistettava silläkin uhalla, että se vaarantaa rahoitettujen hankkeiden onnistumisen, joka riippuu tutkijoiden mahdollisuudesta osallistua hankkeisiin, mikä taas saattaisi vaarantua, jos usein innovatiivisia ratkaisuja ja kaupallisesti arkaluonteisia tietoja sisältävien toimitettujen asiakirjojen sisältöä luovutettaisiin asetuksen N:o 1049/2001 nojalla. Asetuksen N:o 1290/2013 ja avustussopimuksen tarkoitus sekä niiden sisältämät ”ylimääräistä” suojaa koskevat säännökset ja määräykset saattaisivat menettää merkityksensä, jos yleisö pääsisi käsiksi hankkeeseen liittyviin luottamuksellisiksi luokiteltuihin asiakirjoihin. Tästä syystä REA totesi ”olettaneensa”, että avustussopimuksen 36.1 artiklan perusteella luottamuksellisiksi luokitellut konsortion asiakirjat sisälsivät arkaluonteisia tietoja, joiden luovuttaminen vahingoittaisi konsortion jäsenten kaupallisia etuja.

61      REA vetoaa edellä esitetyillä perusteilla implisiittisesti mutta väistämättä sellaisen yleisen olettaman käyttöönoton puolesta, jonka mukaan asiakirjojen, joita toimeen osallistuva toimittaa luottamuksellisesti REA:lle asetuksen N:o 1290/2013 3 artiklassa ja avustussopimuksen 36.1. artiklassa tarkoitetulla tavalla, sisältöä ei ole lupa luovuttaa kolmannelle osapuolelle tutkimatta tosiasiallisesti, onko jokin asetuksessa N:o 1049/2001 säädetyistä avoimuusperiaatetta koskevista poikkeuksista sovellettavissa käsiteltävässä asiassa.

62      REA kehottaa yleisiä salassapito-olettamia koskevaan oikeuskäytäntöön tukeutuen unionin yleistä tuomioistuinta selvittämään asetukseen N:o 1290/2013 perustuvan mainitun yleisen olettaman sovellettavuutta käsiteltävässä asiassa.

63      Edellä todetusta on aiheellista muistuttaa, että yleisen luottamuksellisuusolettaman soveltaminen on valinnaista unionin toimielimelle, elimelle tai laitokselle, jonka käsiteltäväksi asiakirjoihin tutustumista koskeva hakemus on saatettu (ks. tuomio 22.1.2020, MSD Animal Health Innovation ja Intervet international v. EMA, C‑178/18 P, EU:C:2020:24, 59 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

64      Vaikka yleinen olettama olisikin sovellettavissa käsiteltävässä asiassa, on todettava, että vastatessaan asiakirjoihin tutustumista koskeneeseen hakemukseen REA ei riidanalaisessa päätöksessä vedonnut yleiseen luottamuksellisuusolettamaan vaan tutki erikseen ja asiakirjakohtaisesti, oliko asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettu poikkeus sovellettavissa kyseisiin asiakirjoihin etenkin asetuksen N:o 1290/2013 3 artiklalla ja avustussopimuksen 36.1. artiklalla niille myönnetyn suojan perusteella. REA totesi nimenomaisesti sekä kirjeissään että istunnossa vastauksena unionin yleisen tuomioistuimen kysymykseen tutkineensa tosiasiallisesti ja asiakirjakohtaisesti mahdollisuutta myöntää oikeus tutustua pyydettyihin asiakirjoihin.

65      Perustelut, joilla REA vetoaa implisiittisesti mutta väistämättä pyydettyjä asiakirjoja koskevaan yleiseen salassapito-olettamaan, joka perustuu niiden luottamuksellisuuteen asetuksen N:o 1290/2013 3 artiklan ja avustussopimuksen 36.1. artiklan nojalla, ovat näin ollen tehottomia.

66      Edellä esitetty päätelmä ei kuitenkaan merkitse sitä, toisin kuin kantaja väittää, että ainoastaan asetus N:o 1049/2001 olisi sovellettavissa käsiteltävässä asiassa. Oikeuskäytännöstä käy näet ilmi, että jos asetuksissa ei ole säännöstä, jossa säädettäisiin nimenomaisesti jommankumman asetuksen ensisijaisuudesta toiseen nähden, on varmistettava, että asetuksia sovelletaan toisiinsa nähden yhteen soveltuvalla tavalla mahdollistamalla siten niiden johdonmukainen soveltaminen (ks. vastaavasti tuomio 27.2.2014, komissio v. EnBW, C‑365/12 P, EU:C:2014:112, 84 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

67      Asetuksen N:o 1290/2013 3 artiklalla ja avustussopimuksen 36.1. artiklalla vahvistetaan ja pannaan käsiteltävässä asiassa täytäntöön sääntö asianomaista hanketta koskevien, tässä tapauksessa yleissopimuksen liitteessä I ”luottamuksellisiksi” luokiteltujen tietojen ja asiakirjojen luottamuksellisuudesta. Vaikka mainitussa asetuksessa ja avustussopimuksessa otetaan käyttöön erinäisiä poikkeuksia, jotka koskevat erityisesti saman asetuksen 4 artiklaan ja mainitun avustussopimuksen 36.1 artiklaan perustuvaa tietojen toimittamista unionin ja jäsenvaltioiden toimielimille, elimille ja laitoksille, tai jotka liittyvät saman asetuksen 43 artiklan 2 kohtaan ja avustussopimuksen 29.1 artiklaan ja 29.2 artiklaan perustuvaan tulosten levittämistä koskevaan velvollisuuteen, niissä säilyy periaate tietojen yleisestä luottamuksellisuudesta yleisöön nähden avustussopimuksessa määritellyn ajanjakson aikana.

68      Kuten avustussopimuksen 38.2.1 artiklasta ilmenee, REA:n oikeus käyttää avustuksensaajien aineistoa, asiakirjoja ja tietoja käsittää asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden myöntämisen yksittäisiin hakemuksiin asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti. Tällä oikeudella ei kuitenkaan mainitun määräyksen mukaan ole vaikutusta etenkään avustussopimuksen 36 artiklan mukaisiin luottamuksellisuutta koskeviin velvoitteisiin, joita sovelletaan edelleen.

69      Edellä todetusta seuraa, että REA otti riidanalaisessa päätöksessä perustellusti huomioon asetuksen N:o 1290/2013 3 artiklaan ja avustussopimuksen 36.1. artiklaan perustuvan pyydettyjen asiakirjojen osalta säädetyn luottamuksellisuuden suojan tutkiessaan konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti pyydettyjä asiakirjoja asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun poikkeuksen valossa.

70      Avustussopimuksen 36.1. artiklan e alakohtaa, jonka keskeisen sisällön mukaan asetuksen N:o 1290/2013 3 artiklan nojalla taattuja luottamuksellisuusvelvoitteita ei sovelleta, jos unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä edellytetään tietojen julkistamista, ei kantajan ajaman näkemyksen vastaisesti voida tulkita siten, että asetukseen N:o 1049/2001 perustuva asiakirjoihin tutustumisoikeutta koskeva periaate on väistämättä ensisijainen asetuksella N:o 1290/2013 käyttöön otettuun asiakirjojen luottamuksellisuuden suojaan nähden. Kantajan näkemyksen omaksuminen näet vesittäisi olennaisilta osin mainitun asetuksen 3 artiklassa tarkoitetun yleisen velvoitteen taata luottamuksellisiksi luokiteltujen asiakirjojen luottamuksellinen käsittely, joka on saman asetuksen 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti varmistettava avustussopimuksessa osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien määrittelyllä. Avustussopimuksen 36.1 artiklan e alakohta ilmentää siten edellä 66 kohdassa mainittua tarvetta varmistaa, että asetusta N:o 1290/2013 ja asetusta N:o 1049/2001 sovelletaan toisiinsa nähden yhteen soveltuvalla tavalla mahdollistamalla siten niiden johdonmukainen soveltaminen.

71      Se, että asiakirjat, joita toimeen osallistuva, kuten tässä tapauksessa konsortion jäsenet, on toimittanut REA:lle, on luokiteltu luottamuksellisiksi sopimuksen osapuolten kesken, on osoitus REA:lle – sen tutkiessa asiakirjoihin tutustumista koskevaa kolmannen osapuolen hakemusta – niiden sisällön arkaluonteisuudesta mainitun osallistujan intressien kannalta. REA:lle hankkeen yhteydessä toimitettujen asiakirjojen luokittelu luottamuksellisiksi ei kuitenkaan riitä perusteeksi asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun poikkeuksen soveltamiselle, eikä vapauta REA:ta, kun se tutkii konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti ”luottamuksellisiksi” luokiteltuihin asiakirjoihin tutustumista koskevaa hakemusta, sen velvollisuudesta tutkia, kuuluvatko ne mainitun poikkeuksen alaan osittain vai kokonaan (ks. vastaavasti ja analogisesti tuomio 4.5.2012, In ’t Veld v. neuvosto, T-529/09, EU:T:2012:215, 21 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

72      Sillä, että unionin toimielin, elin tai laitos tutkii huolellisesti kaikki asetukseen N:o 1049/2001 perustuvat asiakirjoihin tutustumista koskevat kolmannen osapuolen hakemukset sekä erityisesti saman asetuksen 4 artiklassa tarkoitettujen poikkeusten soveltamista, pyritään myös varmistamaan, että yhtäältä yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin ja toisaalta asianomaisten henkilöiden oikeutettujen etujen suojaaminen ovat tasapainossa keskenään, minkä johdosta ei voida nähdä perusteita REA:n huolelle siitä, että asetuksen N:o 1049/2001 soveltaminen sille luottamuksellisina toimitettuihin asiakirjoihin saisi tutkijoita luopumaan osallistumisestaan asetuksen N:o 1290/2013 perusteella rahoitettuihin toimiin sen vuoksi, että he pelkäisivät luottamuksellisten tietojen luovuttamista kolmansille osapuolille.

73      Toisin kuin kantaja väittää, REA selvitti aiheellisesti myös sitä, kuuluiko pyydettyihin asiakirjoihin sisältyviin tietoihin erityisesti tietoja, jotka voidaan katsoa kuuluvaksi SEUT 339 artiklassa tarkoitetun salassapitovelvollisuuden piiriin, voidakseen tarvittaessa evätä niiden luovuttamisen asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan perusteella.

74      Ensimmäistä kanneperustetta onkin tarkasteltava juuri edellä esitettyjen tarkennusten valossa.

b)     Kolmansien osapuolten kaupallisten etujen suojaamiseen perustuvan poikkeuksen soveltaminen käsiteltävässä asiassa ja mahdollisuus myöntää oikeus tutustua asiakirjoihin edes osittain

75      Kantaja vetoaa siihen, että – toisin kuin REA katsoi riidanalaisessa päätöksessä – pyydettyjen asiakirjojen sisältämät tiedot oli mahdollista luovuttaa kokonaisuudessaan tai osittain ilman, että tämä vahingoittaisi konsortion jäsenten kaupallisia etuja.

76      REA puolestaan väittää, että se tarkasti riidanalaisen päätöksen yhteydessä erikseen kaikki asianomaiset asiakirjat ja selvitti, että ne sisälsivät konsortion jäsenten sisäpiiritietoa konsortion teollis- ja tekijänoikeuksista, käynnissä olevista tutkimuksista, ammattiosaamisesta, menetelmistä, tekniikoista ja strategioista, joiden levittäminen vahingoittaisi konsortion kaupallisia etuja tarjoamalla etulyöntiaseman konsortion jäsenten mahdollisille kilpailijoille. REA:n mukaan sen menettely on asetuksen N:o 1049/2001, asiassa sovellettavan oikeuskäytännön ja asetuksen N:o 1290/2013 III osaston mukaista, ja se otti asianmukaisesti huomioon iBorderCtrl-hankkeen yhteydessä sille toimitettujen tietojen luottamuksellisuuden suojan viimeksi mainitun asetuksen 3 artiklan mukaisesti. Kantaja ei ollut näyttänyt toteen REA:n arvion virheellisyyttä.

77      Edellä todetusta on syytä muistaa, että SEUT-sopimuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaan kaikilla unionin kansalaisilla sekä kaikilla luonnollisilla henkilöillä, jotka asuvat jossain jäsenvaltiossa, tai kaikilla oikeushenkilöillä, joilla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjoihin tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti määriteltyjen periaatteiden ja edellytysten mukaisesti. Asiakirjoihin tutustumista koskeva oikeus vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 42 artiklassa.

78      Asetuksella N:o 1049/2001 pyritään, kuten sen johdanto-osan neljännestä perustelukappaleesta ja 1 artiklasta ilmenee, myöntämään yleisölle mahdollisimman laaja oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin (ks. tuomio 14.11.2013, LPN ja Suomi v. komissio, C‑514/11 P ja C‑605/11 P, EU:C:2013:738, 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

79      Periaatteelle, jonka mukaan yleisöllä on oltava mahdollisimman laaja oikeus tutustua asiakirjoihin, on kuitenkin asetettu tiettyjä yleiseen tai yksityiseen etuun liittyviin syihin perustuvia rajoituksia. Asetuksessa N:o 1049/2001, erityisesti sen johdanto-osan 11 perustelukappaleessa ja 4 artiklassa, säädetään näet poikkeusjärjestelmästä, joka edellyttää, että toimielimet ja laitokset eivät julkista asiakirjoja, jos se vahingoittaa jotakin näistä eduista (ks. vastaavasti tuomio 14.11.2013, LPN ja Suomi v. komissio, C‑514/11 P ja C‑605/11 P, EU:C:2013:738, 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 13.1.2017, Deza v. ECHA, T-189/14, EU:T:2017:4, 51 kohta).

80      Koska asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa säädetyillä poikkeuksilla poiketaan periaatteesta, jonka mukaan yleisöllä on oltava mahdollisimman laaja oikeus tutustua asiakirjoihin, niitä on tulkittava ja sovellettava suppeasti (ks. vastaavasti tuomio 21.7.2011, Ruotsi v. MyTravel ja komissio, C‑506/08 P, EU:C:2011:496, 75 kohta).

81      Kuten edellä 56 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ilmenee, asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa säädetty poikkeusjärjestelmä perustuu kussakin tilanteessa esiintyvien vastakkaisten intressien eli yhtäältä asiakirjojen levittämisellä edistettävien intressien ja toisaalta levittämisellä mahdollisesti vaarannettavien etujen keskinäiseen punnintaan. Asiakirjoihin tutustumiseksi jätetystä hakemuksesta tehtävä päätös riippuu siitä, mitä etua kulloisessakin tapauksessa on pidettävä ensisijaisena (ks. tuomio 27.2.2014, komissio v. EnBW, C‑365/12 P, EU:C:2014:112, 63 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

82      Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epäämisen perustelemiseksi ei lähtökohtaisesti riitä, että asiakirja kuuluu asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa mainitun toiminnan tai intressin piiriin, sillä asianomaisen toimielimen on periaatteessa tehtävä selkoa myös siitä, millä tavoin asiakirjaan tutustuminen voisi konkreettisesti ja tosiasiallisesti vahingoittaa mainitussa artiklassa tarkoitetulla poikkeuksella suojattua intressiä (ks. tuomio 27.2.2014, komissio v. EnBW, C‑365/12 P, EU:C:2014:112, 64 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

83      Oikeuskäytännössä todetaan taloudellisten etujen käsitteestä, ettei kaikkia yhtiöihin ja sen liikesuhteisiin liittyviä tietoja voida katsoa kuuluvaksi asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan nojalla taloudellisille eduille taattavan suojan piiriin, sillä tämä estäisi soveltamasta periaatetta, jonka mukaan yleisölle on annettava mahdollisimman laaja oikeus tutustua toimielinten hallussa oleviin asiakirjoihin (ks. tuomio 13.1.2017, Deza v. ECHA, T-189/14, EU:T:2017:4, 55 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

84      Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamiseksi on siis osoitettava, että riidanalaiset asiakirjat sisältävät tietoja, jotka julkistettaessa voisivat vahingoittaa oikeushenkilön kaupallisia etuja. Näin on erityisesti silloin, kun pyydetyt asiakirjat sisältävät arkaluonteisia liiketaloudellisia tietoja etenkin asianomaisten yritysten liiketoimintastrategioista ja niiden liikesuhteista ja työtavoista, tai jos niihin sisältyy yrityksen asiantuntemusta paljastavaa yrityksen sisäpiiritietoa (ks. tuomio 9.9.2014, MasterCard ym. v. komissio, T-516/11, ei julkaistu, EU:T:2014:759, 82–84 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; ks. myös tuomio 13.1.2017, Deza v. ECHA, T-189/14, EU:T:2017:4, 56 kohta).

85      Oikeuskäytännön mukaan unionin toimielinten, elinten tai laitosten asiakirjan osittaisen tutustumisoikeuden tutkiminen on tehtävä suhteellisuusperiaatteen perusteella (ks. vastaavasti tuomio 6.12.2001, neuvosto v. Hautala, C‑353/99 P, EU:C:2001:661, 27 ja 28 kohta).

86      Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohdan sanamuodosta seuraa, että unionin toimielimellä, elimillä ja laitoksilla on velvollisuus selvittää, voidaanko asiakirjoihin tutustumista koskevissa hakemuksissa mainittuihin asiakirjoihin myöntää osittainen tutustumisoikeus siten, että mahdollinen epäävä päätös rajoitetaan koskemaan ainoastaan tietoja, jotka kuuluvat mainitussa artiklassa tarkoitettujen poikkeusten piiriin. Toimielimen on myönnettävä osittainen tutustumisoikeus, jos tavoite, johon toimielin pyrkii evätessään tutustumisoikeuden, voidaan saavuttaa niin, että toimielin vain peittää kohdat, joiden paljastuminen saattaisi vahingoittaa suojattua yleistä etua (tuomio 25.4.2007, WWF European Policy Programme v. neuvosto, T-264/04, EU:T:2007:114, 50 kohta; ks. vastaavasti myös tuomio 6.12.2001, neuvosto v. Hautala, C‑353/99 P, EU:C:2001:661, 29 kohta).

87      Unionin toimielimen, elimen tai laitoksen tehtävänä on siten tutkia ensimmäiseksi, kuuluuko asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen kohteena oleva asiakirja jonkin asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa luetellun poikkeuksen soveltamisalaan, ja toiseksi, voisiko kyseisen asiakirjan luovuttaminen vahingoittaa konkreettisesti ja tosiasiallisesti suojattua etua, ja jos voisi, tutkia kolmanneksi, koskeeko suojan tarve koko asiakirjaa (tuomio 30.1.2008, Terezakis v. komissio, T-380/04, ei julkaistu, EU:T:2008:19, 88 kohta ja tuomio 22.5.2012, Internationaler Hilfsfonds v. komissio, T-300/10, EU:T:2012:247, 93 kohta).

88      REA vetosi riidanalaisessa päätöksessä asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuun konsortion jäsenten kaupallisten etujen suojaan perustellakseen asianomaisiin asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epäämistä, mutta katsoi, kuten edellä 58 ja 73 kohdassa on muistutettu, että jälkimmäistä säännöstä on tulkittava asetuksen N:o 1290/2013 3 artiklaan ja iBorderCtrl-hankketta koskevan avustussopimuksen 36 artiklaan sisältyvien luottamuksellisuutta koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja ottamalla huomioon SEUT-sopimuksen 339 artiklassa annettu suoja tiedoille, jotka luonteensa puolesta kuuluvat salassapitovelvollisuuden piiriin.

89      Riidanalaisessa päätöksessä täsmennetään edellä esitetystä, että asianomaiset tiedot ovat konsortion sisäpiiritietoa (inside knowledge), joka ilmentää konsortiolle ominaista henkistä omaisuutta, käynnissä olevia tutkimuksia, ammattiosaamista, toimintamenetelmiä, tekniikoita ja strategioita. Tällaisten tietojen julkistaminen vaikuttaisi konsortion kilpailuasemaan markkinoilla ja aiheuttaisi välillisesti huomattavaa haittaa konsortion kaupallisille eduille sekä myös teollis- ja tekijänoikeuksille antamalla etulyöntiaseman asianomaisen hankkeen mahdollisille kilpailijoille, jotka saisivat siitä oikeudetonta hyötyä seuraavilla tavoilla. Kilpailijat saattaisivat ensinnäkin ennakoida konsortion jäsenten strategioita ja heikkouksia muun muassa tarjouskilpailuihin osallistumisen yhteydessä. Toiseksi kilpailijat voisivat jäljentää tai hyödyntää konsortion teollis- ja tekijänoikeuksia, ammattiosaamista, toimintamenetelmiä, tekniikoita ja strategioita parantaakseen omia kilpailevia tuotteitaan tai palveluitaan tai hyötyäkseen vilpillisestä edusta tuotteitaan tai palvelujaan koskevien patentointi-, hyväksymis- tai lupahakemusten yhteydessä. Kolmanneksi tietojen julkistaminen vaarantaisi konsortion jäsenten mahdollisuuksia saada sijoittajilta rahoitusta voimakkaan kilpailuhenkisessä ympäristössä, jossa tietojen kaupallinen arvo voidaan turvata vain säilyttämällä tietojen luottamuksellisuus. Neljänneksi tietojen julkistaminen saattaisi niiden arkaluonteisuuden vuoksi vahingoittaa konsortion jäsenten ja heidän kanssaan tekemisissä olevien henkilöiden mainetta.

90      REA päätteli, että oikeus tutustua pyydettyihin asiakirjoihin saattaisi vahingoittaa konsortion kaupallisia etuja sekä myös teollis- ja tekijänoikeuksia.

91      REA myönsi edellä esitettyjen seikkojen perusteella riidanalaisessa päätöksessä oikeuden tutustua osittain asiakirjoihin D 3.1, D 7.3 ja D 7.8 ja epäsi kokonaisuudessaan oikeuden tutustua kaikkiin muihin pyydettyihin iBorderCtrl-hankkeen kuluessa laadittuihin asiakirjoihin, kuten edellä 8 kohdasta ilmenee.

92      Seuraavaksi onkin selvitettävä, totesiko REA kantajan väitteen mukaan virheellisesti, että asiakirjakohtaisesti ja konkreettisesti tutkitut pyydetyt asiakirjat sisälsivät tietoja, jotka oikeuttavat asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun poikkeuksen soveltamisen, ja että oli olemassa todellinen eikä vain oletettu mahdollisuus, että niiden sisältäminen tietojen luovuttaminen vahingoittaisi tosiasiallisesti konsortion jäsenten kaupallisia etuja, sekä selvitettävä tarvittaessa, olisiko täydellinen tai osittainen tutustumisoikeus voitu myöntää. Tämä tarkastelu on tehtävä edellä 64, 69 ja 73 kohdassa esitettyjen päätelmien perusteella.

93      Kantaja vetoaa väitteidensä tueksi poikkialaisiin perusteluihin sekä erityisiin perusteluihin, jotka koskevat kunkin asiakirjan tai keskenään samantyyppisten asiakirjojen erillistä arviointia.

1)     Poikkialaiset perustelut

94      Kantaja väittää poikkialaisista perusteluista ensinnäkin, että REA viittaa virheellisesti ”konsortion” kaupallisiin etuihin, sillä konsortiolla ei ole oikeushenkilön asemaa vaan sen jäseninä on myös monia tieteellisiä laitoksia tai yliopisto, joilla ei lähtökohtaisesti ole kaupallisia intressejä.

95      Vaikka edellä todetusta oletettaisiin kantajan esittämän mukaisesti yhtäältä, että asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun poikkeuksen soveltamisen asiakirjakohtaisen ja konkreettisen tarkastelun kohteena on oltava konsortion jäsenten, ei konsortion, kaupalliset edut, REA on riidanalaisessa päätöksessä tarkastellut konsortion kaupallisiin etuihin tehdystä muutamasta viittauksesta huolimatta sitä, vahingoittaisiko asianomaisten asiakirjojen sisältämien tietojen luovuttaminen konsortion jäsenten kaupallisia etuja. On joka tapauksessa aiheellista huomata, ettei kantaja tee perustelustaan minkäänlaista päätelmää riidanalaisen päätöksen laillisuuden osalta. Kantaja väittää toisaalta virheellisesti, että tieteelliset laitokset tai yliopisto eivät voi harjoittaa toimintaa, johon liittyy kaupallisia etuja (ks. vastaavasti tuomio 21.10.2010, Agapiou Joséphidès v. komissio ja EACEA, T-439/08, ei julkaistu, EU:T:2010:442, 124–128 kohta).

96      Toiseksi on huomattava, ettei asiakirjojen laatimisajankohta, johon kantaja vetoaa väittäessään, että hankkeen alussa laaditut asiakirjat eivät voi sisältää liikesalaisuuksia, eikä liioin asiakirjojen laatimiseen tarvittu aika, johon REA puolestaan vetoaa, ole merkityksellinen seikka selvitettäessä, sisältääkö tutustumispyynnön kohteena ollut asiakirja yrityksen kaupallisten etujen alaan katsottavia tietoja. Asianosaisten nämä perustelut ovat siis tehottomia.

97      Kantaja vetoaa kolmanneksi siihen, että kansalaisten, mukaan lukien konsortion kaupallisten jäsenten kilpailijoiden, on voitava hyötyä julkisin varoin rahoitettujen tutkimusten tuloksista juuri siksi, että kansalaiset hyötyisivät parasta teknologiaa koskevasta tehokkaasta kilpailusta, jos unionissa päätettäisiin käyttää tällaista teknologiaa ja järjestää siitä tarjouskilpailuja.

98      Edellä todetusta on huomattava, että kysymys siitä, voidaanko konsortion jäsenten kaupalliset edut ja erityisesti hankkeen tuloksiin liittyvät edut suojata etenkin kun kilpailijoiden ja kansalaisten mahdollisena intressinä on päästä yleisesti tutustumaan unionin talousarviosta rahoitettaviin hankkeisiin, liittyy arvioon siitä, oikeuttaako ylivoimainen yleinen etu pyydettyjen asiakirjojen levittämisen mahdollisista oikeutetuista kaupallisista eduista huolimatta, ja tätä kysymystä tarkastellaan tarvittaessa ensimmäisen kanneperusteen toisen osan yhteydessä.

99      Kantajan mukaan REA:n väite, jonka mukaan kehitettävällä järjestelmällä on ”kaupallista arvoa” vain jos sen toimintatapa pysyy salassa, on virheellinen niin varmuussyistä – tietotekniikkaa voidaan käyttää riittävällä luotettavuudella vain, jos sen toimintatapa ja koodit ovat yleisesti saatavilla ja sitä voidaan tällä tavoin hallita julkisesti ja sen heikkouksia voidaan testata – kuin kaupallisista syistäkin, koska riippumattomien tahojen (esimerkiksi tiedemiesten) on voitava tarkistaa ja vahvistaa teknologian toimintatapa ennen kuin julkinen elin investoi sen hankintaan.

100    Jos kantajan perustelut on ymmärrettävä siten, että hänen keskeinen väitteensä on se, että konsortion jäsenillä ei ole iBorderCtrlin kaltaiseen hankkeeseen liittyviä suojan saamiseen oikeuttavia kaupallisia etuja, tällöin on REA:n tavoin huomautettava, että asetuksen N:o 1290/2013 III lukuun, joka sisältää tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevia sääntöjä, kuuluvan 41 artiklan mukaan hankkeen ”tulokset” ovat joko sen hankkeeseen osallistujan omaisuutta, joka on ne tuottanut, tai hankkeeseen osallistujien yhteistä omaisuutta. Saman asetuksen 42 artiklassa puolestaan säädetään, että jos tuloksia voidaan hyödyntää teollisesti tai kaupallisesti, tulokset omistavan osallistujan on tutkittava mahdollisuus suojata ne, ja jos tämä on mahdollista, kohtuullista ja olosuhteisiin nähden perusteltua, hänen on huolehdittava niiden riittävästä suojaamisesta ottaen asianmukaisesti huomioon tulokset omistavan osallistujan ja toimen muiden osallistujien oikeutetut edut, erityisesti kaupalliset edut.

101    Edellä todetusta seuraa, että hankkeeseen osallistujien omaisuutta olevilla hankkeiden tuloksilla on heille todennäköisesti kaupallista ja taloudellista arvoa, minkä perusteella niiden teollinen ja kaupallinen hyödyntäminen voidaan suojata. Hankkeeseen osallistujilla, kuten käsiteltävässä asiassa konsortion jäsenillä, voi siten olla hankkeen tuloksiin liittyviä oikeutettuja kaupallisia etuja, jotka voidaan katsoa kuuluvaksi asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamisalaan.

102    Kantaja väittää tässä yhteydessä niin ikään virheellisesti, että asetuksen N:o 1290/2013 41 artiklalla annettu suoja rajoittuu valmistetun ”aineellisen omaisuuden” omistukseen. Asetuksen N:o 1290/2013 2 artiklan 1 kohdan 19 alakohdasta näet ilmenee, että ”tuloksina” on pidettävä kaikkia toimen aineellisia tai aineettomia tuotoksia, kuten toimessa tuotettavaa dataa, tietämystä tai tietoja, riippumatta niiden muodosta tai luonteesta taikka siitä, voidaanko ne suojata, sekä niihin liittyviä oikeuksia, kuten teollis- ja tekijänoikeuksia.

103    Kantajan edellä selostetussa yhteydessä tekemällä analogisella viittauksella 5.2.2018 annetussa tuomiossa PTC Therapeutics International v. EMA (T-718/15, EU:T:2018:66, 91 kohta) tarkoitettuun kaupalliseen yksinoikeuteen, jolla kielletään muiden lääkkeiden markkinoille saattaminen kymmenen vuoden ajan, ei voida kyseenalaistaa edellä selostettua päätelmää. Edellä 100 ja 102 kohdasta ilmenee näet yhtäältä, että toimien tuloksena voi syntyä sekä tuloksia, jotka voidaan suojata, että sellaisia, joita ei voida suojata tai joiden suojaamisen varmistaminen ei olosuhteisiin nähden ole kohtuullista tai perusteltua. Toisaalta on todettava hankkeen tuloksista, jotka voidaan suojata erityisesti teollis- tai tekijänoikeuksilla, kuten patenteilla, että vaikka mainituilla oikeuksilla voidaankin, toisin kuin REA keskeisesti väittää, suojata tuloksia niiden perusteettomalta teolliselta ja kaupalliselta hyödyntämiseltä sekä etenkin samankaltaisten tuotteiden markkinoinnilta, tämä seikka ei itsessään tee perusteettomaksi päätöstä, jolla evätään oikeus tutustua pyydettyihin asiakirjoihin ja joka perustuu oikeutettujen kaupallisten etujen, jotka käsittävät myös juuri teollis- ja tekijänoikeuksia, suojaamiseen tähtäävään poikkeukseen.

104    Edellä esitetty kantajan perustelu on siten hylättävä.

2)     Riidanalaisten asiakirjojen asiakirjakohtainen arviointi

105    Kuten edellä 91 kohdassa todetaan, REA myönsi riidanalaisella päätöksellä oikeuden tutustua osittain asiakirjoihin D 3.1, D 7.3 ja D 7.8 ja epäsi oikeuden tutustua kokonaisuudessaan muihin pyydettyihin asiakirjoihin.

106    Aluksi on tarkennettava kantajan niiden väitteiden laajuutta, joilla hän pyrkii riitauttamaan pyydettyihin asiakirjoihin tutustumisen epäämisen. Asiakirjasta D 7.6 on ensinnäkin on huomautettava REA:n tavoin, että tämä vastasi alkuperäiseen hakemukseen siltä osin kuin sillä haettiin oikeutta saada tutustua mainittuun asiakirjaan, että se oli yleisesti saatavilla, mitä kantaja ei ole kanteessaan riitauttanut. Tästä on pääteltävä, ettei asiakirja D 7.6 ole käsiteltävän oikeusriidan kohteena. Toiseksi koska kantaja suostui uudistetussa hakemuksessaan hankkeeseen osallistuneiden henkilöiden henkilötietojen peittämiseen ja koska hän ei myöskään esittänyt yhtään perustelua riitauttaakseen kyseisen seikan käsiteltävässä kanteessa, tästä on pääteltävä, että pyydettyihin asiakirjoihin tutustumisen epäämistä ei ole riitautettu mainittujen tietojen osalta.

107    Toiseksi on huomattava, että kaikki pyydetyt asiakirjat asiakirjoja D 3.1 ja D 8.7 lukuun ottamatta on avustussopimuksen liitteessä I luokiteltu luottamuksellisiksi maininnalla ”luottamuksellinen, osoitettu konsortion jäsenille (mukaan lukien komission yksiköt ja/tai REA:n yksiköt)” (”confidential, only for members of the consortium (including the Commission Services and/or REA Services)”).

108    Asiakirjoista D 3.1 ja D 8.7 puolestaan on huomattava, että asiakirjan luokitus saattaa muuttua hankkeen kuluessa, minkä vuoksi avustussopimusta on sen 55 artiklan mukaisesti mukautettava, kun otetaan huomioon, että päätös siitä, onko asiakirjan luokitus ”luottamuksellinen” vai ”julkinen”, tehdään avustussopimuksen allekirjoituksen, tässä tapauksessa avustussopimuksen liitteessä I, yhteydessä. Asiakirja D 3.1 oli siis avustussopimuksessa sisällytetty niiden asiakirjojen joukkoon, joiden ”arkaluonteisuus” oli arvioitava ennen sen luovuttamista konsortion sisäisen järjestelmän mukaisesti. Menettely asiakirjan luokituksen muuttamiseksi ”luottamukselliseksi” oli käynnissä asiakirjoihin tutustumista koskevan ensimmäisen hakemuksen jättöajankohtana. Asiakirja D 8.7 puolestaan oli luokiteltu luottamukselliseksi sen toimitushetkellä, mikä ilmenee asiakirjan ensimmäiselle sivulle liitetystä maininnasta.

109    REA:lla oli oikeus ottaa huomioon edellä 107 ja 108 kohdassa tarkoitetut olosuhteet tutkiessaan asiakirjoihin tutustumista koskevaa kantajan hakemusta (ks. edellä 69 kohta).

i)     Asiakirjat D 1.1 (Eettisten asiain neuvonantajan ensimmäinen kertomus), D 1.2 (Profiloinnin etiikka, yksilöiden leimautumisen riskit ja lievityssuunnitelma) ja D 2.3 (EU:n laajuinen oikeudellinen ja eettinen tarkastuskertomus)

110    Kantaja vetoaa siihen, ettei kaupallisten etujen oikeutettua suojaa voida ulottaa kattamaan yritykseen liittymättömiä tietoja, joita ei voida pitää ”liikesalaisuuksina”, kuten käsiteltävässä asiassa etenkään eettistä arviointia tai oikeudellisten puitteiden tarkastelua, jotka eivät liity tiettyyn teknologiaan vaan joiden yhteydessä pohditaan eettistä ja oikeudellista arviointia koskevia yleisluonteisia kysymyksiä, joita nousee esiin järjestelmän konkreettisesta suunnittelusta tai konsortion varsinaisesta hankkeesta erillään. Kantajan mukaan REA väittää virheellisesti, että kaikkia konsortion yhtiökumppanien kilpailijoille hyödyllisiä tietoja on pidettävä liikesalaisuutena, jotka on suojattava. Kantaja huomauttaa, että konsortioon kuuluvien yritysten kilpailijoita osallistui konsortion kehittämän järjestelmän testaamiseen.

111    Asiakirjojen D 1.1, D 1.2 ja D 2.3, jotka eivät kantajan mukaan ilmennä tieteellistä asiantuntemusta eivätkä sisällä tietoja tuotanto- tai analysointimenetelmistä, luovuttaminen ei näin ollen ole omiaan vahingoittamaan konsortion jäsenten kaupallisia etuja. Vaikka mainittuihin asiakirjoihin sisältyisikin konsortion jäsenten tieteellisen osaamisen piiriin luokiteltavia tietoja, näiden asiakirjojen osien luovuttaminen pitäisi joka tapauksessa olla mahdollista.

112    REA toteaa, että asiakirjoihin D 1.1, D 1.2 ja D 2.3 sisältyvät eettiset ja oikeudelliset arvioinnit on mukautettu erityisesti iBorderCtrl-hanketta silmällä pitäen, sillä asiakirjoissa käsitellään ja selvitetään, miten hankkeen eri metodologiset näkökohdat pitäisi käytännössä ottaa huomioon. Asiakirjoissa myös ehdotetaan hankkeeseen liittyviä riskejä ja hankekohtaisesti määriteltyjä vaatimuksia koskevia suojatoimenpiteitä. Asiakirjaan D 2.3 sisältyvien tietojen kokoaminen on REA:n mukaan osa ”henkistä työtä”, johon konsortioon kuulumattomilla ei ole asiaa ja johon liittyy siten konsortion jäsenten erityistä ammattiosaamista. Asiakirjoihin D 1.1 ja D 1.2 sisältyvät eettiset arvioinnit sisältävät arkaluonteisia tietoja, joiden levittäminen taas saattaisi vahingoittaa konsortion jäsenten, yhtiökumppaneiden ja hankkeessa mukana olevien henkilöiden mainetta. Näiden tietojen luovuttaminen siis vahingoittaisi REA:n mukaan konsortion jäsenten kaupallisia etuja ja antaisi oikeudetonta etua konsortion kilpailijoille.

113    Unionin yleinen tuomioistuin totesi tutkittuaan asiakirjoja D 1.1, D 1.2 ja D 2.3, että ne sisältävät, kuten riidanalaisesta päätöksestä ilmenee, etenkin hankkeen yhteydessä kehitettyjen työkalujen, teknisten seikkojen ja menetelmien eettisiä ja oikeudellisia arviointeja.

114    Asiakirja D 1.1 puolestaan sisältää REA:n huomautuksen mukaisesti etenkin kuvauksen siitä, kuinka asiakirjoissa D 1.2 ja D 2.3 yksilöidyt eettiset ja oikeudelliset näkökohdat on otettava käytännössä huomioon iBorderCtrl-hankkeen puitteissa kehitettyjen teknisten osatekijöiden ja menetelmien yhteydessä sekä tutkimusvaiheessa että mahdollisessa käyttövaiheessa niiden eettisten periaatteiden ja perusoikeuksien noudattamiseksi, joihin on vedottu. Asiakirja sisältää siinä esitettyjen suositusten yhteydessä viittauksia ammattiosaamista koskeviin tietoihin, konsortion jäsenten hankkeen tarpeita varten kehittämiin menetelmiin, tekniikoihin ja strategioihin tai näiden yksilöinnin mahdollistavia tietoja.

115    Asiakirjassa D 1.2, joka näyttää liittyvän oikeudellisen raportin muodostamaan asiakirjaan D 2.3, jonka kanssa se menee osittain päällekkäin, esitetään REA:n toteamuksen mukaisesti menetelmä, jonka mukaan iBorderCtrl-hankkeen yhteydessä puidaan erityisesti sekä yksilöiden että ryhmien profilointia ja leimautumisen riskiä, IT-työkaluihin liittyvien väärien tietojen (”false positives”, ”false negatives”) muodostaman ongelman selvittelyä sekä hankkeen riskien alustusta ja tarkoituksenmukaisia suojatoimenpiteitä. Tässä hankekohtaisessa tarkastelussa hyödynnetään hankkeen kuluessa kehitettyihin teknisiin osatekijöihin ja menetelmiin liittyviä tietoja ja viitataan siten ammattiosaamiseen, konsortion jäsenten hankkeen tarpeita varten kehittämiin menetelmiin, tekniikoihin ja strategioihin liittyviin tietoihin, tai näiden yksilöinnin mahdollistavia tietoja.

116    Hankkeeseen osallistuvan yliopiston laatimassa asiakirjassa D 2.3 selostetaan yksityiskohtaisesti, millä tavoin unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön vaatimukset pannaan täytäntöön hankkeen yhteydessä kehitettyjen teknologioiden eri osa-alueilla. Tämä selvitys, jossa tarkastellaan seikkaperäisesti iBorderCtrl-hankkeen infrastruktuuria, koskee siis osaksi nimenomaan hankkeen yhteydessä kehitettyjä tekniikoita, toimintoja ja työkaluja, ja sen avulla voidaan määrittää yksilöidyn sääntelykehyksen perusteella noudatettava strategia.

117    Edellä 114–116 kohdassa esitetyt tiedot kuuluvat siis asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettujen konsortion jäsenten kaupallisten etujen piiriin. REA totesi perustellusti riidanalaisessa päätöksessä, että niiden levittäminen saattaisi vahingoittaa konkreettisesti ja tosiasiallisesti konsortion jäsenten kaupallisia etuja myös teollis- ja tekijänoikeuksien osalta, koska kilpailijat voisivat saada oikeudetonta hyötyä heidän ammattiosaamisestaan, jolla on kaupallista arvoa.

118    Asiakirjoja D 1.1, D 1.2 ja D 2.3 luettaessa käy kuitenkin ilmi, että ne sisältävät myös muita tietoja kuin arvioita iBorderCtrl-hankkeen konkreettisista oikeudellisista ja eettisistä vaikutuksista tai hankkeeseen liittyvien tekniikoiden tai toimintojen kehittämisen yhteydessä harkittuja käytännön ratkaisuja.

119    Mainitut asiakirjat sisältävät näet myös kuvauksen unionin rajatarkastuspolitiikasta ja siihen liittyvästä unionin oikeuden tilasta sekä kehityksestä, joka liittyy kysymykseen siitä, onko rajatarkastuksia aiheellista vahvistaa innovatiivisten teknisiä keinojen avulla. Asiakirjoihin sisältyy niin ikään seikkaperäinen tiivistelmä asiaa koskevasta kansainvälisen oikeuden, unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön puitteista, jotka koskevat etenkin henkilötietojen suojaa, oikeusperiaatteita ja perusoikeuksia. Tiedot perustuvat erityisesti julkisesti saatavilla oleviin verkkosivuille tehdyillä viittauksilla tunnistettuihin lähteisiin ja ne eivät liity iBorderCtrl-hankkeen yhteydessä käytännössä käytettyihin työkaluihin tai tekniikoihin vaan niissä käsitellään, kuten kantaja tähdentää, innovatiivisia teknisiä keinoja, kuten ”petosten automaattista tunnistusta” tai automatisoitua ”riskienarviointia” hyödyntävän järjestelmän eettiseen ja oikeudelliseen arviointiin liittyviä yleisluonteisia kysymyksiä, joita saattaa nousta esiin järjestelmän käytännön suunnittelusta ja konsortion jäsenten kehittämästä hankkeesta erillään.

120    REA väittää selvittäneensä, sisälsivätkö kyseiset asiakirjat julkisesti saatavilla olevia tietoja, mutta se ei vedonnut riidanalaisessa päätöksessä siihen, että edellä 119 kohdassa yksilöidyt tiedot toisivat lisäarvoa suhteessa niihin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin, joihin ne perustuvat 13.1.2017 annettuun tuomioon Deza v. ECHA (T-189/14, EU:T:2017:4, 60 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) perustuvassa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla.

121    REA väittää käsiteltävässä asiassa ainoastaan, että asiakirjaan D 2.3 sisältyvien tietojen kokoaminen on osa ”henkistä työtä”, johon konsortioon kuulumattomilla ei ole asiaa ja johon liittyy konsortion jäsenten erityistä ammattiosaamista. Huomattakoon, että vaikka julkisesti saatavilla olevien tietojen systematisoinnilla saattaa toki olla tiettyä kaupallista arvoa, tällöin on osoitettava, että tietojen systematisointia on tuettu arvioinneilla, jotka ovat johtaneet uusiin tieteellisiin päätelmiin tai innovatiivista strategiaa koskeviin pohdintoihin, jotka tuovat yritykselle kaupallisen etulyöntiaseman kilpailijoihinsa nähden ja jotka ovat siten kiistatta luottamuksellisia (ks. vastaavasti tuomio 13.1.2017, Deza v. ECHA, T‑189/14, EU:T:2017:4, 67 kohta). REA ei kuitenkaan ole osoittanut, että henkisen työn piiriin kuuluneella tietojen kokoamisella olisi lisäarvoa julkisesti saatavilla oleviin tietoihin nähden edellä 120 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla tai että pelkkä tietojen kokoaminen edellyttäisi konsortion jäsenten erikoisosaamista, joka toisi niille sellaista kaupallista etua, että se oikeuttaisi asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuun suojaan (ks. vastaavasti tuomio 13.1.2017, Deza v. ECHA, T-189/14, EU:T:2017:4, 65 kohta).

122    On siis pääteltävä, että REA totesi virheellisesti riidanalaisessa päätöksessä, että asiakirjoihin D 1.1, D 1.2 ja D 2.3 sisältyviin edellä 119 kohdassa yksilöityihin tietoihin tutustumisoikeuden epäämistä voitiin perustella konsortion jäsenten kaupallisten etujen suojaamisella.

123    Riidanalaiseen päätökseen sisältyvällä REA:n perustelulla, jonka mukaan konsortion jäsenten kilpailijat voisivat hyötyä mainittujen asiakirjojen levittämisestä voidessaan etenkin ennakoida hankkeen heikkouksia ja strategioita samankaltaisten hankkeiden kehittämisen yhteydessä tai hyödyntää konsortion jäsenten ammattiosaamista, ei voida oikeuttaa edellä 119 kohdassa yksilöityihin tietoihin tutustumisen epäämistä. Mainitut tiedot eivät näet paljasta konsortion jäsenille ominaista ammattiosaamista tai asiantuntemusta, ja koska ne eivät koske oikeudellisten ja eettisten periaatteiden konkreettista soveltamista hankkeeseen, niitä ei voida pitää kaupallisesti arkaluonteisina tietoina, millä perusteella niiden levittäminen ei ole omiaan antamaan etulyöntiasemaa konsortion jäsenten kilpailijoille. Mainitut tiedot eivät näin ollen kuulu asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa taatun kaupallisten etujen suojan piiriin.

124    Kantajan tavoin on vielä todettava, että REA ei selvitä, miten asiakirjojen D 1.1, D 1.2 ja D 2.3 luovuttaminen olisi etenkin edellä 119 kohdassa yksilöityjen tietojen osalta omiaan konkreettisesti ja tosiasiallisesti vahingoittamaan konsortion jäsenten mainetta. REA:n perustelu ei kuitenkaan voi menestyä, jos se on ymmärrettävä niin, että se, että hanke herättää eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä, saattaa jo sinänsä vahingoittaa hankkeen suunnitelleiden jäsenten mainetta. iBorderCtrl-hankkeen tarkoituksesta ja tavoitteesta, jotka ovat julkisesti tiedossa, kuten kantaja huomauttaa viittaamalla hankkeen omalla verkkosivustolla annettuihin tietoihin, voidaan näet johtaa, että hanke perustuu etenkin tietojen keruuseen perustuvien innovatiivisten teknisten välineiden käyttöön, joten sitä, että iBorderCtrl-hankkeen kaltainen järjestelmä saattaa minkä tahansa muun innovatiivisiin välineisiin perustuvan järjestelmän tavoin nostaa esille tiettyjä oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä, ei voida pitää liikesalaisuutena tai kaupallisesti arkaluonteisena tietona.

125    Edellä esitetystä seuraa, että REA totesi virheellisesti, että kaikki asiakirjoihin D 1.1, D 1.2 ja D 2.3 sisältyvät tiedot kuuluvat konsortion jäsenten kaupallisten etujen piiriin, ja epäsi virheellisesti oikeuden tutustua niihin kokonaisuudessaan. Käsiteltävä väite on siten osittain perusteltu.

ii)  Asiakirja D 1.3 (Eettisten asiain neuvonantaja)

126    Kantajan mukaan ulkoisen eettisen asiain neuvonantajan nimittämistä koskevan pyydetyn asiakirjan D 1.3 nimettömänä julkistaminen henkilötiedoista puhdistettuna ei voi vahingoittaa konsortion jäsenten kaupallisia etuja.

127    REA puolestaan vetoaa siihen, että asiakirjaan D 1.3 sisältyvien tietojen – joita voidaan käyttää eettisten asiain neuvonantajan tunnistamiseen ja joita esiintyy lähestulkoon koko asiakirjassa, kuten yksityiskohtainen kuvaus hänen asiantuntemuksestaan tai hänen ansioluettelonsa – levittäminen voi loukata hänen riippumattomuuttaan ja kaupallisia etujaan.

128    Edellä sanotusta on syytä todeta, että REA totesi riidanalaisessa päätöksessä, että asiakirja D 1.3 sisältää asiakirjojen D 1.1, D 1.2 ja D 2.3 tavoin hankkeen yhteydessä kehitettyjen työkalujen, teknisten osatekijöiden ja menetelmien eettisiä ja oikeudellisia arviointeja. Asiakirjaa luettaessa käy kuitenkin ilmi, ettei tämä selvästikään pidä paikkaansa. Kuten REA toteaa käsiteltävässä asiassa, asiakirja D 1.3 näet sisältää ulkoisen eettisten asiain neuvonantajan yksityiskohtaisen ansioluettelon sekä hänen kirjeensä, jolla hyväksytään konsortion hänelle osoittamat tehtävät.

129    Riidanalaisesta päätöksestä ei käy ilmi mitään muita perusteluja asiakirjaa D 1.3 koskevan tutustumisoikeuden epäämiselle, eikä siinä vedota yhteenkään perusteeseen sen tueksi, että kyseisen asiakirjan levittäminen sen sisältämistä henkilötiedoista puhdistettuna, mihin kantaja suostui asiakirjoihin tutustumista koskevassa uudistetussa hakemuksessa, ei olisi mahdollista. REA:n käsiteltävän asian kuluessa esittämä peruste, jonka mukaan eettisten asiain neuvonantajan tunnistamisen mahdollistavien tietojen paljastaminen loukkaisi hänen riippumattomuuttaan ja kaupallisia etujaan, ei sisälly riidanalaiseen päätökseen, jossa viitataan ainoastaan konsortion jäsenten kaupallisiin etuihin. Kuten asiakirjasta D 1.3 käy ilmi, eettisten asiain neuvonantaja ei kuitenkaan ole yhdenkään konsortion jäsenen palveluksessa vaan hän on heistä riippumaton henkilö. Hänen kaupallisia etujaan ei näin ollen pidä sekoittaa konsortion jäsenten etuihin.

130    On pantava niin ikään merkille, että riidanalaisessa päätöksessä ei ilmoiteta vastauksena asiakirjoihin tutustumista koskevaan uudistettuun hakemukseen, jossa kantaja suostui pyydettyihin asiakirjoihin sisältyvien henkilötietojen peittämiseen, että asiakirja D 1.3 kuuluu kokonaisuudessaan asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun poikkeuksen soveltamisalaan. Riidanalaisessa päätöksessä viitataan näet ainoastaan saman asetuksen 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuun poikkeukseen. Riidanalaiseen päätökseen ei sisälly mainintaa myöskään siitä, että osittaisen tutustumisoikeuden myöntäminen ei voi tulla kyseeseen sen vuoksi, että henkilötiedoista puhdistetusta asiakirjasta ei olisi kantajalle mitään hyötyä. Vaikka oletettaisiin, että tämä pitäisi paikkansa kaikkien eettisten asiain neuvonantajan ansioluetteloon sisältyvien tietojen osalta, REA ei selvitä etenkään sitä, miten tällainen seikka pätee muihin asiakirjaan D 1.3 sisältyviin tietoihin tai etenkin selostukseen konsortion jäsenten eettisten asiain neuvonantajalle uskomista tehtävistä.

131    Edellä esitetystä seuraa, että riidanalaisessa päätöksessä esitetyillä perusteilla ei voida perustella asiakirjaa D 1.3 koskevan tutustumisoikeuden epäämistä yksinomaan asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan nojalla. Käsiteltävä väite on siten perusteltu.

iii)  Asiakirja D 2.1 (Vaatimusten tarkastelua koskeva kertomus)

132    Kantaja tähdentää, että asiakirjassa D 2.1 selostetut jäsenvaltioiden rajavalvontamenettelyt ja niihin liittyvät vaatimukset eivät ole liikesalaisuuksia vaan julkisuuden piiriin kuuluvia kysymyksiä. REA on siten kantajan mukaan väärässä pitäessään liikesalaisuutena kaikkia tietoja, joista saattaa olla hyötyä liiketoimintaa harjoittavien konsortion yhtiökumppanien kilpailijoille, etenkin kun REA ei vetoa siihen, että kyseinen tarkastelu ilmentäisi yhden henkilön tieteellistä ammattiosaamista tai että se sisältäisi tuotanto- ja arviointimenetelmiä koskevia tietoja, joiden julkistaminen aiheuttaisi väistämättä vakavaa haittaa konsortion jäsenen eduille. Kantajan mukaan tämä oikeuttaisi joka tapauksessa vain kyseisten kohtien peittämisen.

133    REA tuo esiin, että vuonna 2016 laaditussa asiakirjassa D 2.1 esitetään yksityiskohtaisesti pilottijäsenvaltioiden rajavalvonnan menettelyt ja tehdään yhteenveto käyttäjille asetetuista vaatimuksista heidän saapumistaan unionin alueelle edeltävänä aikana sekä taustojen tarkistuksia ja rajavalvontaa koskevista vaiheista. REA:n mukaan kyseinen asiakirja sisältää tutkimuksen arviointimenetelmän ja päätelmät. Tietojen kokoaminen pitää sisällään konsortion jäsenten erityistä ammattiosaamista. Kilpailijat hyötyisivät tällaisten tietojen luovuttamisesta myös siksi, että ne pääsisivät perille konsortion jäsenten käyttämästä menettelytavasta. Toisin kuin kantaja väittää, asetuksella N:o 1049/2001 myönnetty suoja ulottuu pelkkiä ”liikesalaisuuksia” kauemmaksi.

134    Unionin yleinen tuomioistuin totesi mainittua asiakirjaa tarkasteltuaan, että siinä esitetään erityisesti, kuten riidanalaisesta päätöksestä ilmenee, teknologisia ratkaisuja (esimerkiksi biometrisiä tunnistustekniikoita) sekä iBorderCtrl-hankkeen kokonaisvaltaisen rakenteen kuvaus, ja asiakirja tarjoaa siten yleisen kehyksen eri moduuleille, mukaan lukien lopullisen integroidun järjestelmän muodostavien laitteistojen ja ohjelmistojen toiminnoille.

135    Mainitut tiedot ovat osa konsortion jäsenten ammattiosaamista ja liittyvät heidän hankkeen tarpeita varten kehittämiin menetelmiin, tekniikoihin ja strategioihin. REA totesi siten perustellusti riidanalaisessa päätöksessä, että niiden levittäminen saattaisi vahingoittaa konkreettisesti ja tosiasiallisesti konsortion jäsenten kaupallisia etuja antaessaan kilpailijoille mahdollisuuden saada oikeudetonta hyötyä heidän ammattiosaamisestaan, jolla on kaupallista arvoa.

136    Mainittua asiakirjaa luettaessa käy kuitenkin ilmi, että se sisältää myös muita kuin iBorderCtrl-hankkeelle erityisiin menetelmiin, tekniikoihin ja strategioihin liittyviä tietoja.

137    Kuten itse asiakirjasta käy esille, sen sisältämä arviointi tapahtuu kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen koostuu rajaturvallisuuden taustalla olevien käsitteiden selostuksesta ja selvityksestä ja luo yleiskatsauksen loppukäyttäjien operatiivisiin ongelmiin heidän maantieteellisessä yhteydessään. Tässä yhteydessä esitetään seikkaperäisesti etenkin hankkeen tutkimusvaiheessa mukana olleiden jäsenvaltioiden rajavalvontamenettelyt. Kyseiset menettelyt ja niihin liittyvät vaatimukset eivät ole konsortion jäsenten liikesalaisuuksia vaan julkisuuden piiriin kuuluvia kysymyksiä. Toisessa vaiheessa luodaan yleiskatsaus eri tekniikoiden ”kehityksen tasoon”, ja sen yhdessä osassa selostetaan, kuten asiakirjan tämän osan otsikostakin ilmenee, hankkeen osa-alueiden teknisen kehityksen nykytasoa.

138    Mainitut selvitykset ovat edeltäviä vaiheita iBorderCtrl-hankkeeseen liittyvien konkreettisten vaatimusten tarkastelussa, etenkin kun otetaan huomioon näin määritellyt käsitteet suhteessa jo olemassa oleviin teknologioihin, ja ovat eittämättä lähtökohta järjestelmän ja siihen liittyvien edellä 134 ja 135 kohdassa mainittujen menetelmien ja työkalujen rakenteen tarkastelussa, mutta selvitysten valtaosa ei sisällä tietoja, jotka kuuluisivat konsortion jäsenille ominaisen ammattiosaamisen, sisäpiiritietojen tai asiantuntemuksen piiriin. Pelkästään se seikka, että näiden tietojen avulla voitaisiin mahdollisesti selvittää, mitkä ovat ne aiemmat teknologiat, joiden soveltaminen tai kehittäminen otetaan huomioon pohdittaessa järjestelmän suunnittelua iBorderCtrl-hankkeen puitteissa, ei sellaisenaan ole omiaan osoittamaan, että kyseiset tiedot kuuluisivat konsortion jäsenten ammattiosaamisen piiriin. Kantaja toteaa toisaalta, että hankkeessa sovellettu ”lähestymistapa” voidaan päätellä jo julkisesti saatavilla olevista tiedoista, minkä REA on myöntänyt vahvistaessaan, että järjestelmän toimintaa koskevan konsortion tiedonannon kautta julkisesti saatavilla olevista tiedoista on mahdollista päästä perille siitä, miten pilotoidun järjestelmän on määrä toimia.

139    Sen, että asiakirjan D 2.1 sisältämät edellä 137 kohdassa mainitut tiedot eivät kuulu konsortion jäsenten tieteellisen ammattiosaamisen tai heidän sisäpiiritietojensa piiriin, vahvistaa se, että nämä selvitysten osat perustuvat julkisesti saatavilla oleviin tietolähteisiin, kuten akateemisiin julkaisuihin ja Internetissä levitettäviin tietoihin, jotka luetellaan asiakirjan osassa ”Lähdeviitteet”.

140    REA:n väitteen mukaan pitää tosin paikkansa, että tutkimusmenetelmien tai näin saatujen tietojen arviointimenetelmien laatiminen sekä niistä tehdyt iBorderCtrl-hankkeen kehittämistä koskevat päätelmät pitävät sisällään konsortion jäsenten erityistä ammattiosaamista. Tämä ei kuitenkaan koske edellä 137 kohdassa tarkoitettuja tietoja, sillä riidanalaisessa päätöksessä ei oteta esiin mitään erityistä mainittujen tietojen kokoamiseen liittyvää menetelmää, eikä tämä käy ilmi myöskään itse asiakirjasta. REA on käsiteltävän menettelyn kuluessa tähdentänyt, että asiakirjaan D 2.1 sisältyvien tietojen kokoaminen pitää sisällään konsortion jäsenten erityistä ammattiosaamista. Kuten edellä 121 kohdassa todetaan, julkisesti saatavilla olevien tietojen systematisoinnilla voi tosin olla tiettyä kaupallista arvoa, mutta REA ei ole käsiteltävässä asiassa osoittanut, että julkisesti saatavilla olevien tietojen kokoaminen toisi lisäarvoa edellä 120 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla tai että näiden tietojen kokoaminen yksistään edellyttäisi konsortion jäsenten erityistä ammattiosaamista, joka merkitsisi niille asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuun suojaan oikeuttavaa kaupallista etua.

141    Lopuksi on vielä todettava REA:n huomautuksen tavoin, että myönnettäessä kantajalle oikeus tutustua asiakirjaan D 3.1 hänelle luovutettiin samankaltaisia tietoja eli tiedonkeruujärjestelmiin liittyvien aiempien tekniikoiden ja teknologian (esimerkiksi biometriset anturit) yleistä kuvausta koskevia tietoja.

142    Edellä esitetystä seuraa, että REA totesi virheellisesti, että kaikki asiakirjaan D 2.1 sisältyvät tiedot kuuluvat konsortion jäsenten kaupallisten etujen piiriin, ja epäsi virheellisesti oikeuden tutustua siihen kokonaisuudessaan. Käsiteltävä väite on siten osittain perusteltu.

iv)   Asiakirja D 2.2 (Viiterunko ja osatekijöiden erittely)

143    Kantajan mukaan riidanalainen päätös on perusteeton asiakirjan D 2.2 luovuttamisen epäämisen osalta, koska asiakirjan ”teknisyyden” perusteella ei voida päätellä, että se sisältää väistämättä ”arkaluonteisia tietoja”. REA ei näin ollen kantajan mukaan ole esittänyt mitään sellaista tosiseikkaa, josta kävisi ilmi, että tämän asiakirjan sisältämien tietojen luovuttaminen vahingoittaisi konsortion jäsenen kaupallisia etuja.

144    REA puolestaan tähdentää, että asiakirjassa D 2.2 selostetaan yksityiskohtaisesti, millä tavoin tekniset vaatimukset pannaan täytäntöön hankkeen yhteydessä kehitetyillä seitsemällä teknologian osa-alueella. Asiakirjassa esitellään niin ikään yksityiskohtaisesti laitteistojen ja ohjelmistojen toiminnallinen kokonaisrakenne. Eri matkustajaluokkia koskevat käyttötapaukset yksilöidään tulevia testausmenettelyjä silmällä pitäen. Asiakirja sisältää teknisyytensä vuoksi arkaluonteisia tietoja, koska kilpailijat, joilla ei ole käytössään tällaisia tietoja, hyötyisivät sen sisältämien tietojen levittämisestä. Kantaja toteaa aivan oikeutetusti, että järjestelmän toimintaa käsittelevän konsortion tiedonannon välityksellä julkisesti saatavilla olevista tiedoista on mahdollista selvittää, miten pilotoidun järjestelmän on määrä toimia, mutta nämä tiedot eivät kuitenkaan kata teknisiä vaatimuksia eivätkä teknisiä eritelmiä tai niihin liittyviä rakenteita tai menetelmiä, joilla on kaupallista merkitystä.

145    Unionin yleinen tuomioistuin totesi kyseistä asiakirjaa tarkasteltuaan, että siinä esitetään asiakirjan D 2.1 tavoin, kuten REA huomauttaa riidanalaisessa päätöksessä, teknologisia ratkaisuja ja iBorderCtrl-hankkeen kokonaisvaltaisen rakenteen kuvaus, ja asiakirja tarjoaa siten yleisen kehyksen eri moduuleille sekä lopullisen integroidun järjestelmän muodostavien laitteistojen ja ohjelmistojen toiminnoille.

146    Mainitut tiedot ovat osa konsortion jäsenten ammattiosaamista ja liittyvät heidän hankkeen tarpeita varten kehittämiin menetelmiin, tekniikoihin ja strategioihin. REA totesi siten perustellusti riidanalaisessa päätöksessä, että niiden levittäminen saattaisi vahingoittaa konkreettisesti ja tosiasiallisesti konsortion jäsenten kaupallisia etuja antaessaan kilpailijoille mahdollisuuden saada oikeudetonta hyötyä heidän ammattiosaamisestaan, jolla on kaupallista arvoa.

147    Mainitusta asiakirjasta ilmenee kuitenkin, että sen sisältämässä tarkastelussa on otettu huomioon oikeudellisen raportin muodostamassa asiakirjassa D 2.1 tehdyt selvitykset ja eräät asiakirjan D 2.3 kohteena olevat oikeudelliset arvioinnit. Edellä 137 ja 119 kohdassa mainittuihin asiakirjoihin D 2.1 ja D 2.3 sisältyviin tietoihin, jotka toistetaan tai esitetään yhteenvetona asiakirjassa D 2.2, tai samankaltaisiin tietoihin, joilla on sama soveltamisala, tutustumista koskevan oikeuden osittaista epäämistä ei siten voida perustella konsortion jäsenten kaupallisten etujen suojaamisella. Käsiteltävä väite on siis osittain perusteltu.

v)     Asiakirja D 3.1 (Tiedonkeruujärjestelmät – eritelmät)

148    Asiakirjan D 3.1 sisältämiä tietoja luovutettiin siltä osin kuin tiedot koskevat tiedonkeruujärjestelmiin liittyvien tekniikoiden ja teknologioiden (esim. biometristen antureiden) yleiskuvausta (ks. myös edellä 141 kohta). Asiakirja toimitettiin kantajalle siinä muodossa, jossa osa tiedoista oli peitetty.

149    Kantajan mukaan riidanalainen päätös on perusteeton siltä osin kuin oikeus tutustua asiakirjan D 3.1 sisältämiin tietoihin evättiin kokonaisuudessaan, sillä asiakirjan ”teknisyyden” perusteella ei voida päätellä, että se sisältää väistämättä ”arkaluonteisia tietoja”. REA ei näin ollen kantajan mukaan ole esittänyt mitään sellaista tosiseikkaa, josta kävisi ilmi, että asiakirjan sisältämien tietojen luovuttaminen vahingoittaisi konsortion jäsenen kaupallisia etuja.

150    REA vetoaa siihen, että asiakirjan D 3.1 niitä osia, joissa selostetaan yksityiskohtaisesti hankkeessa käytettyjä tekniikoita ja teknologioita, ei ole asetettu saataville, koska ne koskevat teknisyytensä vuoksi arkaluonteisia tietoja, joista kilpailijat, joilla ei ole käytössään tällaisia tietoja, hyötyisivät sen sisältämien tietojen mahdollisesta luovuttamisesta.

151    Tutustuttuaan asiakirjan D 3.1 sisältämien tietojen niihin osiin, jota ei luovutettu, unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että ne sisältävät eri tekniikoiden ja teknologioiden yksityiskohtaisen kuvauksen, kuten REA tähdentää. Näiden tietojen enemmän tai vähemmän tekninen luonne, johon REA vetoaa tukeakseen mainittuihin tietoihin tutustumista koskevan oikeuden epäämisen perusteltavuutta, ei sinänsä ole, kuten kantaja esittää, ratkaiseva seikka arvioitaessa, kuuluvatko ne asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettujen kaupallisten etujen piiriin.

152    Asiakirjan D 3.1 peitettyihin osiin sisältyvistä tiedoista ei toisaalta käy ilmi, toisin kuin REA väittää. että kaikki siinä selostetut tekniikat ja teknologiat ovat juuri niitä, joita iBorderCtrl-hankkeen yhteydessä on tosiasiallisesti käytetty. Mainitut tiedot sisältävät näet markkinoilla saatavilla olevien ja iBorderCtrl-järjestelmän rakenteen kannalta mahdollisesti hyödyllisten tekniikoiden ja teknologioiden kuvauksia. Peitetyt osat sisältävät lisäksi suosituksia, jotka koskevat iBorderCtrl-järjestelmän rakenteen teknisten vaatimusten kannalta optimaalisten saatavilla olevien teknologioiden ja tekniikoiden valintaa. Kun jälkimmäiset arvioinnit ilmentävät konsortion jäsenten ammattiosaamista etenkin siltä osin kuin heidän kokemuksensa yhdistetään julkisiin koottuihin tietoihin, kuten asiakirjassa todetaan, tai kun jäsenet ovat erikseen suunnitelleet arviointikriteerit niin, että tietojen levittäminen on omiaan vahingoittamaan konkreettisesti ja tosiasiallisesti konsortion jäsenten kaupallisia etuja, tämä ei päde markkinoilla saatavilla olevien tekniikoiden ja teknologioiden objektiivisiin kuvauksiin.

153    Mainitut kuvaukset perustuvat sitä paitsi ainakin osittain julkisesti saatavilla oleviin tietolähteisiin, kuten erityisesti tieteellisiin julkaisuihin tai Internetissä levitettyyn tietoon. REA ei vetoa siihen, että näiden julkisesti saatavilla olevien tietojen kokoaminen tuottaisi edellä 120 ja 121 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitettua lisäarvoa.

154    Edellä esitetystä voidaan päätellä, että REA totesi virheellisesti, että kaikki asiakirjan D 3.1 peitettyihin osiin sisältyvät tiedot kuuluvat konsortion jäsenten kaupallisten etujen piiriin, ja epäsi virheellisesti oikeuden tutustua niihin. Käsiteltävä väite, jolla kantaja riitauttaa asiakirjan D 3.1 peitettyihin osiin tutustumista koskevan oikeuden epäämisen, on siten osittain perusteltu.

vi)  Asiakirja D 7.3 (Jakelu- ja viestintäsuunnitelma) ja asiakirja D 7.8 (Jakelu- ja viestintäsuunnitelma 2)

155    Riidanalaisessa päätöksessä myönnettiin oikeus tutustua asiakirjoihin D 7.3 ja D 7.8 osittain, joten ne toimitettiin kantajalle siinä muodossa, jossa osa tiedoista oli peitetty.

156    Aluksi on huomattava, että kantaja ilmoitti 23.3.2021 päivätyllä kirjeellä unionin yleiselle tuomioistuimelle, että hän oli omin keinoin ”saanut näkyville” peitetyt kohdat asiakirjasta D 7.3, joka liitettiin tässä muodossa hänen kirjeeseensä. Kantaja esitti näin saadun tekstin perusteella erinäisiä huomautuksia ensimmäisen kanneperusteensa tueksi ja toisti perustelunsa, jonka mukaan ylivoimainen yleinen etu oikeuttaa joka tapauksessa asiakirjan sisältämien tietojen luovuttamisen kokonaisuudessaan.

157    REA esitti 20.5.2021 päivätyllä kirjeellä kantajan perusteluja koskevat huomautuksensa, joissa se pani merkille erityisesti, että kantaja oli levittänyt verkkosivustollaan asiakirjan D 7.3 täydellisen version siinä muodossa kuin se oli sen jälkeen, kun kantaja oli itse puhdistanut peitetyt kohdat.

158    Edellä esitetystä on syytä tähdentää, että siitä, että kantaja hankki omin keinoin mahdollisuuden päästä käsiksi asiakirjan D 7.3 peitettyihin osiin ja saattoi siten perehtyä tietoihin, joihin tutustumisen REA oli häneltä riidanalaisella päätöksellä evännyt, tai siitä, että hän oli levittänyt verkkosivullaan tätä asiakirjaa, ei voida päätellä, ettei hänellä ole tai ei ole enää intressiä vaatia riidanalaisen päätöksen kumoamista tältä osin. Näin toimiessaan kantaja ei tosin noudattanut asiakirjoihin tutustumisoikeutta koskevassa unionin oikeudessa säädettyjä menettelyjä eikä myöskään odottanut käsiteltävän oikeusriidan ratkaisuun asti päästäkseen selville siitä, saisiko hän lainmukaisesti oikeuden tutustua kyseisen asiakirjan täydelliseen versioon. Tällä sinänsä arvosteltavissa olevalla seikalla ei kuitenkaan yksistään voida kyseenalaistaa kantajan intressiä saada riidanalainen päätös kumotuksi tässä kysymyksessä, kun tiedetään, että riidanalaisten tietojen luovuttajana ei ole REA, joka siten myöntäisi yleisen intressin tietojen saamiseen. Kantajalla on näin ollen oikeus saada unionin yleiseltä tuomioistuimelta ratkaisu tämän hänelle epäedullisen päätöksen laillisuudesta, koska REA ei ole päätöstä virallisesti peruuttanut ja koska REA myönsi kantajalle oikeuden tutustua pyydettyyn asiakirjaan vain osittain asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun poikkeuksen nojalla. Kantajan menettelyllä kyseisen asiakirjan suhteen ei ole merkitystä arvioitaessa hänen intressiään saada tämänkaltainen päätös kumotuksi (ks. vastaavasti tuomio 4.9.2018, ClientEarth v. komissio, C‑57/16 P, EU:C:2018:660, 45 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; tuomio 21.1.2021, Leino-Sandberg v. parlamentti, C‑761/18 P, EU:C:2021:52, 33 ja 45–48 kohta ja tuomio 22.3.2011, Access Info Europe v. neuvosto, T-233/09, EU:T:2011:105, 33–36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

159    Edellä esitetystä seuraa, että vaikka kantaja saattoikin tutustua tietoihin, joihin pääsyn REA oli häneltä evännyt, hänellä on intressi saada riidanalainen päätös kumotuksi etenkin kun REA oli evännyt häneltä oikeuden tutustua asiakirjan D 7.3. peitettyihin osiin.

160    On syytä tähdentää niin ikään, että se seikka, että kantajan onnistui omin keinoin ”saamaan näkyville” asiakirjan D 7.3 peitetyt osat, ei vaikuta millään tavoin riidanalaisen päätöksen laillisuuteen tässä kysymyksessä eikä liioin unionin yleisen tuomioistuimen tältä osin suorittamaan tuomioistuinvalvontaan.

161    Riitauttaakseen asiakirjojen ja D 7.3 ja D 7.8 peitettyihin osiin tutustumista koskevan oikeuden epäämisen kantaja vetoaa siihen, että kaupallisten etujen oikeutettua suojaamista ei voida ulottaa kattamaan yritykseen liittymättömiä tietoja, joita ei voida pitää ”liikesalaisuuksina”, kuten etenkään viestintästrategiaa. Pelkkiä myynninedistämistarkoituksessa käytäviä keskusteluja, kuten keskusteluja julkisten elinten tai luottamushenkilöiden kanssa sellaisina kuin ne sisältyvät asiakirjojen D 7.3 ja D 7.8 peitettyihin osiin, ei siis kantajan mukaan voida pitää liikesalaisuuksina.

162    REA:n mukaan asiakirjaa D 7.3, jossa on tarkoitus määrittää, miten hanketta levitetään ja miten siitä tiedotetaan yleisölle, on jo levitetty laajalti. Ainoastaan ne eräät asiakirjan osat, joihin sisältyy konsortion jäsenten toimittamia yksityiskohtaisia tietoja valittujen liikekumppaneiden tai akateemisten yhteistyökumppaneiden kanssa ylläpitämistään erityisistä suhteista, on tummennettu siltä osin kuin ne paljastavat sellaista arkaluonteista tietoa, jota kilpailijat voisivat hyödyntää saadakseen kilpailuetua (esimerkiksi ottamalla yhteyttä näihin yhteistyökumppaneihin).

163    Asiakirja D 7.8, johon myönnettiin niin ikään osittainen tutustumisoikeus, on vuotta myöhemmin laadittu korjattu versio asiakirjasta D 7.3, joten perustelut sen sisältämien tietojen salassapidolle ovat samat kuin asiakirjaan D 7.3 sovellettavat perustelut.

164    Unionin yleinen tuomioistuin totesi asiakirjojen D 7.3 ja D 7.8. peitettyjä osia tarkasteltuaan yhtäältä, että ne sisältävät liikekumppaneiden kanssa tulevaisuudessa mahdollisesti harjoitettavaa yhteistyötä varten laaditun viestintästrategian. Kyseiset tiedot kuuluvat konsortion jäsenten kaupallisten etujen piiriin, koska niissä käsitellään jäsenten kaupallista strategiaa ja niistä voidaan lisäksi päätellä, millaisia työkaluja tai teknologioita iBorderCtrl-hankkeen puitteissa on käytännössä harkittu. REA totesi perustellusti riidanalaisessa päätöksessä, että niiden levittäminen olisi omiaan vahingoittamaan konkreettisesti ja tosiasiallisesti konsortion jäsenten kaupallisia etuja.

165    Peitetyt tiedot liittyvät toisaalta iBorderCtrl-projektin ja sen tulosten levittämiseen ja myynninedistämiseen muille asianosaisille kuin mahdollisille liikekumppaneille. Huomattakoon tästä, että REA ei selvitä, kuinka nämä asiakirjojen D 7.3 ja D 7.8 sisältämät peitetyt tiedot ovat ”arkaluonteisempia” kuin kantajalle luovutetut samankaltaiset tiedot. REA ei liioin selvitä, kuinka kyseisten tietojen ”arkaluonteisuudella”, jos se näytetään toteen, voitaisiin perustella niiden kuulumista konsortion jäsenten kaupallisten etujen piiriin, kun REA myöntää, että myynninedistämis- ja tiedotustoimiin liittyvät yhteistyösuhteet eivät liity lisenssien myyntiä tai myöntämistä koskeviin neuvotteluihin. Unionin tuomioistuin totesi peitettyjä osia tarkasteltuaan, että myynninedistämis- ja tiedotustoimilla, joista on kyse paljastetuissa osissa ja suurimmassa osassa peitettyjä osia, on nähtävästi sama tavoite eli hanketta koskevien tietojen ja sen tarjoamien teknologisten ratkaisujen levittäminen mahdollisimman laajalti. Se REA:n esittämä seikka, että kilpailijat saattaisivat tällä tavoin levitettävien tietojen perusteella edistää järjestelmiensä myyntiä samojen osapuolten keskuudessa, ei yksistään riitä päätelmään siitä, että kyseiset tiedot kuuluvat konsortion jäsenten kaupallisten etujen piiriin.

166    Tuomioistuin toteaa toisaalta, että jotkin asiakirjojen D 7.3 ja D 7.8 peitettyihin osiin sisältyvät tiedot ovat jatkoa asiakirjoissa D 1.2 ja D 2.3 esitetyille eettisille ja oikeudellisille arvioinneille. Siltä osin kuin peitetyissä osissa toistetaan tai esitetään yhteenvetona edellä 119 kohdassa mainitut tiedot, ne eivät voi kuulua asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun poikkeuksen soveltamisalaan.

167    Edellä todetusta on syytä päätellä, että REA totesi virheellisesti, että kaikki asiakirjojen D 7.3 ja D 7.8 peitettyihin osiin sisältyvät tiedot kuuluvat konsortion jäsenten kaupallisten etujen piiriin, ja epäsi virheellisesti oikeuden tutustua niihin. Käsiteltävä väite, jolla kantaja riitauttaa asiakirjojen D 7.3 ja D 7.8 peitettyihin osiin tutustumista koskevan oikeuden epäämisen, on siten osittain perusteltu.

vii)  Asiakirja D 8.1 (Laadunhallintasuunnitelma)

168    Kantaja vetoaa siihen, että REA ei ilmoita, että asiakirja D 8.1 sisältää yhden konsortion osakkaan liikesalaisuuksia, että se ilmentää yhden henkilön tieteellistä ammattiosaamista tai että se sisältää tuotanto- ja arviointimenetelmiä koskevia tietoja, joiden julkistaminen aiheuttaisi väistämättä vakavaa haittaa konsortion jäsenen eduille. Mainitusta asiakirjasta olisi kantajan mukaan pitänyt luovuttaa edes osia.

169    REA tähdentää, että asiakirja D 8.1 sisältää tietoja, jotka liittyvät konsortion sisäiseen organisaatioon ja toimintatapaan hankkeen keston aikana eli erityisesti hankkeen organisointiin ja vastuualueisiin, laadunvalvontamenettelyyn, päätöksentekoprosessiin ja yhtiökumppaneiden väliseen viestintään. Siinä määritellään myös hankkeen hallinnassa käytetyt IT-välineet. Asiakirja sisältää edelleen liitetiedostoina työsuoritteita, väliraportteja, kokousten esityslistaa sekä pöytäkirjoja koskevat konsortion käyttämät asiakirjamallit. Näiden tietojen levittäminen vahingoittaisi REA:n mukaan asianomaisten henkilöiden kaupallisten etujen suojaa ja antaisi etulyöntiaseman samankaltaisen hankkeen kehittämistä tulevaisuudessa kaavaileville kilpailijoille, jotka hyötyisivät konsortion jäsenten työn tuloksista.

170    Unionin yleinen tuomioistuin totesi asiakirjaa D 8.1 tarkasteltuaan, että se sisältää, kuten riidanalaisessa päätöksessä tuodaan esille, hankkeen hallintorakennetta koskevia tietoja sekä tietoja teknisten toimintojen suunnittelusta aina tulosten lopulliseen toimittamiseen, ja siinä määritellään hankkeen laadunvalvontamenettelyt sekä kunkin teknologisen osa-alueen kehittämistä koskevat tehtävät ja vastuualueet.

171    Mainitussa asiakirjassa kuvaillaan laadunhallintasuunnitelman esittämiseksi yksityiskohtaisesti nimenomaan hankkeen laadunhallinnan rakenne sekä konsortion eri henkilöiden ja elinten välinen vastuunjako, menetelmät, kriteerit ja menettelyt, jotka on kehitetty hankkeen tulosten laadun arvioimiseksi suhteessa hankkeen eri osa-alueisiin, kuten keskeisiin tehokkuusindikaattoreihin, sekä riskienhallintaa. Kaikki nämä tiedot kuuluvat konsortion jäsenten ammattiosaamiseen piiriin ja tuovat esiin heidän asiantuntemustaan hankkeen laadun hallinnassa. Tieteellisten ja teknologisten tuotosten kuvaukset pitävät toisaalta sisällään viittauksia nimenomaan hankkeeseen liittyviin tekniikoihin ja toimintoihin ja ilmentävät siten järjestelmän yleistä rakennetta konsortion jäsenten suunnittelemassa muodossa. Nämä tiedot kuuluvat siis heidän tieteellisen ammattiosaamisensa piiriin.

172    Edellä esitetystä seuraa, että kaikki asiakirjaan D 8.1 sisältyvät tiedot kuuluvat konsortion jäsenten kaupallisten etujen piiriin asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. REA totesi perustellusti riidanalaisessa päätöksessä, että niiden levittäminen saattaisi vahingoittaa konkreettisesti ja tosiasiallisesti konsortion jäsenten kaupallisia etuja antaessaan kilpailijoille mahdollisuuden saada oikeudetonta hyötyä heidän ammattiosaamisestaan, jolla on kaupallista arvoa.

173    Käsiteltävä väite on siten hylättävä.

viii)  Asiakirja D 8.3 (Hankkeen etenemistä koskeva väliraportti), asiakirja D 8.4 (Vuosikertomus), asiakirja D 8.5 (Hankkeen etenemistä koskeva väliraportti 2) ja asiakirja D 8.7 (Vuosikertomus 2)

174    Kantaja vetoaa siihen, että REA ei ilmoita, että ”havainnollistavat” asiakirjat D 8.3, D 8.4, D 8.5 ja D 8.7 sisältävät yhden konsortion osakkaan liikesalaisuuksia, että ne ilmentävät yhden henkilön tieteellistä ammattiosaamista tai että ne sisältävät tuotanto- ja arviointimenetelmiä koskevia tietoja, joiden julkistaminen aiheuttaisi väistämättä vakavaa haittaa konsortion jäsenen eduille. Mainituista asiakirjoista olisi kantajan mukaan siten pitänyt luovuttaa edes osia.

175    REA tähdentää, että asiakirjat D 8.3, D 8.4, D 8.5 ja D 8.7 sisältävät hankkeen eri työvaiheiden etenemistä koskevia tietoja, ja teknisiä tuloksia selostetaan hankkeelle erityisten tehokkuusindikaattorien yhteydessä. Niissä kerrotaan lisäksi hankkeen riskeistä ja suojatoimenpiteistä sekä esitellään lyhyesti tulevat tekniset vaiheet. Asiakirjat sisältävät niin ikään yhtiökumppani- ja työvaihekohtaista resurssien käyttöä koskevan perinpohjaisen yleiskatsauksen, jossa kerrotaan myös loppuun saatetuista tehtävistä. Näihin asiakirjoihin sisältyy siis kaiken kaikkiaan teknistä ja rahataloudellista sisältöä, johon pääsystä kilpailijat voisivat hyötyä voidessaan ottaa oppia toteutetuista toimenpiteistä ja välttää siten merkityksettömiksi tai tarpeettomiksi osoittautuneet vaiheet, mikä antaisi niille mahdollisuuden arvioida investointikustannuksia, alentaa kustannuksia ja vauhdittaa testausta tai vertailukelpoisen teknologian kehittämistä.

176    Unionin yleinen tuomioistuin totesi asiakirjoja D 8.3, D 8.4, D 8.5 ja D 8.7 tarkasteltuaan, että niissä selostetaan, kuten riidanalaisesta päätöksestä ilmenee, hankkeen eri työvaiheiden teknistä etenemistä 6, 12, 18 ja 24 kuukauden kuluttua eri tieteellisten ja teknologisten tuotosten osalta.

177    Asiakirjoissa selostetaan hankkeen etenemisen esittelemiseksi yksityiskohtaisesti konsortion jäsenten kehittämää hankkeen toteutusstrategiaa sekä kerrotaan seikkaperäisesti asianomaisena ajanjaksona suoritetuista tehtävistä ja niiden jaosta jäsenten kesken sekä etenemisen seurantamenetelmistä, ja tämä kaikki kuuluu konsortion jäsenten ammattiosaamisen piiriin. Tieteellisten ja teknologisten tuotosten kuvaukset pitävät toisaalta sisällään viittauksia nimenomaan hankkeeseen liittyviin tekniikoihin, välineisiin ja toimintoihin ja ilmentävät siten järjestelmän yleistä rakennetta konsortion jäsenten suunnittelemassa muodossa. Nämä tiedot kuuluvat siis heidän tieteellisen ammattiosaamisensa piiriin.

178    Kaikki asiakirjoihin D 8.3, D 8.4, D 8.5 ja D 8.7 sisältyvät tiedot kuuluvat siten konsortion jäsenten kaupallisten etujen piiriin asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. REA totesi siten perustellusti riidanalaisessa päätöksessä, että niiden levittäminen saattaisi vahingoittaa konkreettisesti ja tosiasiallisesti konsortion jäsenten kaupallisia etuja antaessaan kilpailijoille mahdollisuuden saada oikeudetonta hyötyä heidän ammattiosaamisestaan, jolla on kaupallista arvoa.

179    Käsiteltävä väite on siten hylättävä.

3)     Ensimmäisen kanneperusteen ensimmäistä osaa koskeva päätelmä

180    Edellä esitetyn perusteella on hyväksyttävä ensimmäisen kanneperusteen ensimmäinen osa, joka koskee asiakirjaan D 1.3 tutustumista koskevan oikeuden epäämisestä kokonaisuudessaan, asiakirjoihin D 1.1, D 1.2, D 2.1, D 2.2 ja D 2.3 tutustumista koskevan oikeuden epäämistä osittain sekä asiakirjoihin D 3.1, D 7.3 ja D 7.8 tutustumista koskevan laajemman oikeuden epäämistä, ja hylättävä asiakirjoihin D 8.1, D 8.3, D 8.4, D 8.5 ja D 8.7 tutustumista koskevan oikeuden epäämisen osalta. Huomattakoon kuitenkin, että unionin yleisen tuomioistuimen tehtävänä ei ole korvata REA:ta ja osoittaa nimenomaisesti niiden asiakirjojen osat, joille olisi pitänyt myöntää osittainen tutustumisoikeus, sillä REA:n velvollisuutena oli käsiteltävän tuomion täytäntöönpanon yhteydessä ottaa huomioon tuomiossa tästä kysymyksestä esitetyt perustelut (ks. vastaavasti tuomio 9.9.2014, MasterCard ym. v. komissio, T-516/11, ei julkaistu, EU:T:2014:759, 95 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

C       Ensimmäisen kanneperusteen toinen osa, joka perustuu ylivoimaiseen yleiseen etuun, joka oikeuttaa asianomaisten asiakirjojen luovuttamisen

181    Kantaja vetoaa useisiin yleisiin intresseihin, jotka oikeuttavat pyydettyjen asiakirjojen luovuttamisen kokonaisuudessaan. Ensinnäkin on varmistettava, että yhteiskunnassa voidaan päästä yleisesti käsiksi julkisin varoin rahoitetun tutkimuksen tuloksiin. Toiseksi tietojen julkistamiseen liittyy tieteellinen intressi, sillä tutkimustuloksina voidaan pitää vain sellaisia, joista voidaan käydä kriittistä keskustelua, joita voidaan testata ja joita muut tahot voivat toisintaa. Julkistaminen on kolmanneksi kantajan mukaan myös yleisen edun mukaista, sillä iBorderCtrl-hanke on eettisesti ja perusoikeuksien näkökannalta erityisen kyseenalainen. Neljänneksi asiakirjojen sisältämien tietojen julkistamisella on myös mediaan liittyvä intressi, josta on osoituksena iBorderCtrl-hankkeesta kertovien reportaasien runsaus. Viidenneksi iBorderCtrl-hankkeeseen liittyvien asiakirjojen julkistamiseen liittyy myös poliittinen ja demokraattinen intressi, sillä hankkeen hyödyntäminen käytännössä edellyttää, että seuraavassa vaiheessa säädetään tarkoituksenmukaisesta oikeusperustasta. Kuudenneksi talousarvioon liittyvän intressin mukaan varoja ei pidä sijoittaa sellaisen tekniikan tutkimukseen, jonka hyödyntäminen olisi nykylainsäädännön valossa lainvastaista ja jota ei poliittisista syistä pitäisi käyttää.

182    Kantaja vetoaa vastakkaisten intressien punnitsemisessa yhtäältä siihen, että konsortion jäsenten kaupallisilla eduilla ”ei ole erityisen suurta painoarvoa” seuraavista syistä: iBorderCtrl-hankkeesta on ensinnäkin jo yleisesti saatavilla tai julkistettu runsaasi tietoa; toiseksi voidaan epäillä, sisältävätkö pyydetyt asiakirjat ylipäätään liikesalaisuuksia jo johtuen siitä tavasta, jolla iBorderCtrl-järjestelmä on suunnittelu, sillä hankkeen tarkoituksena näyttää pikemminkin olevan olemassa olevien teknologioiden testaaminen ja yhdistäminen eikä niinkään uuden teknologian kehittäminen; kolmanneksi hankkeeseen liittyvien asiakirjojen sisältämien tietojen luovuttaminen ei kantajan mukaan vaikuta jo käytettyjen järjestelmäkomponenttien tai edes koko järjestelmän oikeussuojaan, koska järjestelmä suojataan jo patenteilla, eikä hanketta koskevien raporttien julkistaminen vaikuta hankkeen kuluessa mahdollisesti kehitettyjen ohjelmointikoodien tekijänoikeuksiin, joten niiden levittäminen ei laske keksintöjen arvoa, vaikka se saattaisikin heikentää joidenkin konsortion jäsenten kilpailuasemaa ja voitonteon näkymiä. Yleisön intressillä avoimuuteen sitä vastoin on kantajan mukaan ”erityisen suurta painoarvoa” vastakkaisten etujen arvioinnissa, koska hanke on ensinnäkin rahoitettu kokonaan julkisin varoin, ja toiseksi hanke on tekoälyn käytön suhteen erityisen kyseenalainen ja kiistanalainen ja herättää siten periaatteellisia kysymyksiä.

183    Asiakirjojen julkistamiseen liittyvillä yleisillä intresseillä on joka tapauksessa yhdessä punnittuna ”suurempi painoarvo” kuin salassapidon oikeuttavilla kaupallisilla eduilla.

184    REA kiistää kantajan perustelut ja väittää, ettei tämä ole näyttänyt toteen levittämisen oikeuttavan ylivoimaisen yleisen edun olemassaoloa.

185    Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan viimeisen lauseen mukaan toimielimet eivät anna tutustuttavaksi asiakirjaa, jonka sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi etenkin tietyn luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellisten etujen suojaa, ”jollei ylivoimainen yleinen etu edellytä ilmaisemista”. Tästä seuraa, että unionin toimielimet eivät epää oikeutta tutustua asiakirjaan, jos sen levittämistä voidaan perustella ylivoimaisella yleisellä edulla, vaikka tämä saattaisi vahingoittaa luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellisten etujen suojaa.

186    Tässä asiayhteydessä on punnittava erityistä intressiä, joka on suojattava jättämällä asiakirja luovuttamatta, suhteessa asiakirjan saataville asettamista puoltavaan yleiseen intressiin nähden ottamalla huomioon se hyöty, jota avoimuuden lisäämisestä seuraisi asetuksen N:o 1049/2001 johdanto-osan toisessa perustelukappaleessa täsmennetyn mukaisesti siten, että lisätään kansalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja parannetaan hallinnon legitimiteettiä, tehokkuutta ja vastuunottoa kansalaisiin nähden demokraattisessa järjestelmässä (ks. tuomio 21.10.2010, Agapiou Joséphidès v. komissio ja EACEA, T-439/08, ei julkaistu, EU:T:2010:442, 136 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; ks. myös tuomio 5.2.2018, PTC Therapeutics International v. EMA, T‑718/15, EU:T:2018:66, 107 kohta).

187    Hakijan tehtävänä on vedota konkreettisesti seikkoihin, jotka ovat perusteena ylivoimaiselle yleiselle edulle, joka oikeuttaa asianomaisiin asiakirjoihin sisältyvien tietojen luovuttamisen (ks. tuomio 14.11.2013, LPN ja Suomi v. komissio, C‑514/11 P ja C‑605/11 P, EU:C:2013:738, 94 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 16.7.2015, ClientEarth v. komissio C‑612/13 P, EU:C:2015:486, 90 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Niiden, jotka vetoavat asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan viimeisessä lauseessa tarkoitettuun ylivoimaiseen yleiseen etuun, asiana on todistaa mainitun edun olemassaolo (tuomio 25.9.2014, Spirlea v. komissio, T-306/12, EU:T:2014:816, 97 kohta).

188    Asiakirjan luovuttamisen oikeuttavan ylivoimaisen yleisen edun ei tosin välttämättä tarvitse erota erillinen asetuksen N:o 1049/2001 perusteena olevista periaatteista. Yleisillä näkökohdilla ei kuitenkaan voida perustella oikeutta tutustua pyydettyihin asiakirjoihin, sillä tämä edellyttää, että avoimuusperiaatteella on määrätyssä tilanteessa erityinen painoarvo, joka on etusijalla asiakirjojen luovuttamisen epäämisen oikeuttaviin syihin nähden (ks. vastaavasti tuomio 14.11.2013, LPN ja Suomi v. komissio, C‑514/11 P ja C‑605/11 P, EU:C:2013:738, 92 ja 93 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 16.7.2015, ClientEarth v. komissio, C‑612/13 P, EU:C:2015:486, 92 ja 93 kohta).

189    Kantaja vetosi uudistetussa hakemuksessa ylivoimaiseen yleiseen etuun, joka oikeuttaa pyydettyjen asiakirjojen luovuttamisen ja joka perustuu yhtäältä yleisön oikeutettuun intressiin saada tutustua julkisin varoin rahoitetun tutkimuksen tuloksiin, ja toisaalta yleisön oikeuteen tietää, rahoitetaanko hankkeen – johon liittyy mahdollisesti moraalisesti arveluttavaa tai lainvastaista puuttumista kansalaisten oikeuteen yksityisyytensä kunnioittamiseen – kehittämistä julkisin varoin, jotta voidaan käydä asiantuntevaa julkista ja demokraattista keskustelua kiistanalaisten uusien laajamittaisten valvontajärjestelmien, kuten iBorderCtrl-hankkeen yhteydessä kaavaillun järjestelmän, käyttöönotosta.

190    REA toteaa riidanalaisessa päätöksessä vastauksena edellä esitettyihin perusteluihin yhtäältä, että yleinen intressi hankkeen tulosten levittämiseen turvataan ottamalla käyttöön yhdenmukainen joukko strategioita ja välineitä, joilla on tarkoitus levittää loppuun saatettujen hankkeiden tuloksia useimmiten REA:n hyväksymissä yhteenvedoissa, joilla suojataan konsortion teollis- ja tekijänoikeudet sekä muut asianosaisten kaupalliset intressit, mukaan lukien hankkeen oikeudelliseen ja eettiseen arviointiin liittyvä asiakirjat, joissa viitataan erityisesti hankkeen teknologisiin ja tieteellisiin kehitystoimiin, menetelmiin ja tuloksiin. Toisaalta iBorderCtrl-hanke on REA:n mukaan käynnissä oleva tutkimushanke, jonka tavoitteena on uusien teknologioiden testaus unionin rajavalvonnan alalla, eikä ottaa näitä teknologioita suoraan käyttöön todellisissa olosuhteissa etenkin kun perusoikeuksien suojaamista näkökohdat on sisällytetty asianmukaisesti hankkeeseen. REA päättelee tästä riidanalaisessa päätöksessä, että yleiset edut, joihin kantaja vetoaa, eivät ole etusijalla suhteessa kolmansien intressiin suojata kaupalliset etunsa.

191    Todettakoon aluksi, että ensimmäisen kanneperusteen toisen osan tarkastelu koskee ainoastaan pyydettyjä asiakirjoja tai niiden asiakirjojen osia, joiden osalta REA päätteli perustellusti edellä 180 kohdassa esitetyn päätelmän mukaisesti, että ne kuuluvat asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun poikkeuksen piiriin.

192    Edellä todetusta on huomattava, että unionin varoista rahoitettujen hankkeiden tulosten levittäminen on yleisen edun mukaista, kuten kantaja aivan oikeutetusti esittää, mutta unionin lainsäätäjä on kuitenkin laatinut säännöt varmistaakseen Horisontti 2020 ‑ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden tulosten levittämisen.

193    Asetuksessa N:o 1290/2013 ja avustussopimuksessa omaksutaan REA:n huomautuksen mukaisesti tasapainoinen lähestymistapa jossa pyritään ottamaan huomioon yhtäältä kansalaisten, tiedemaailman ja tiedotusvälineiden intressi tulosten levittämiseen ja toisaalta konsortion jäsenten intressi kaupallisten etujensa suojaamiseen myös teollis- ja tekijänoikeuksien alalla.

194    Asetuksen N:o 1290/2013 43 artiklan 2 kohdassa, johon myös kantaja vetoaa, ja avustussopimuksen 29.1 kohdassa osallistujat velvoitetaan levittämään hankkeen tuloksia asianmukaisilla välineillä, kuten etenkin tieteellisten julkaisujen välityksellä, jollei teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseen, turvallisuussääntöihin tai oikeutettuihin etuihin liittyvistä rajoituksista muuta johdu. Avustussopimuksen 29.2 kohdassa määrätään varmistamaan, että vertaisarvioitujen tulosten tieteelliset julkaisut ovat vapaasti saatavilla. Avustussopimuksen 38.2.1 artiklassa puolestaan määrätään, että REA voi tietojen luottamuksellisuutta kunnioittaen hyödyntää viestintä- ja mainontatoiminnassaan tähän toimintaan liittyviä tietoja ja asiakirjoja, kuten erityisesti julkaistavaksi tarkoitettuja tiivistelmiä, sekä yleisölle suunnattuja palveluja.

195    Osallistujien on lisäksi avustussopimuksen 20.3 artiklan a alakohdan iii alakohdan ja 20.4 artiklan a alakohdan mukaan toimitettava REA:lle teknisten ja taloudellisten väliraporttien ohella yhteenvedot, joihin on muun muassa sisällytettävä REA:n julkaistavaksi tarkoitettuja tuloksia ja niiden levittämistä koskeva yleisesitys.

196    Asetuksen N:o 1290/2013 4 artiklassa säädetään ja avustussopimuksen 36.1. artiklassa määrätään toisaalta niissä vahvistetuin edellytyksin unionin toimielinten, elinten ja laitosten sekä jäsenvaltioiden oikeudesta saada käyttöönsä tietoja unionin rahoitusta saaneen osallistujan tuottamista tuloksista. Asetuksen N:o 1290/2013 49 artiklassa puolestaan samoille toimielimille, elimille ja laitoksille sekä jäsenvaltioille varmistetaan unionin politiikan tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten tarvittavat käyttöoikeudet unionin rahoitusta saaneen osallistujan tuloksiin.

197    Edellä esitetystä seuraa, että yleinen intressi Horisontti 2020 ‑ohjelman puitteissa julkisin varoin rahoitetun tutkimuksen tulosten levittämiseen turvataan asetuksen N:o 1290/2013 ja avustussopimuksen asiaa koskevilla säännöksillä ja määräyksillä. Kantaja ei ole osoittanut, että kyseinen tutkimustulosten levitysjärjestelmä ei olisi omiaan turvaamaan kattavasti tieteellistä, tiedotusvälineiden ja yleistä intressiä päästä tutustumaan unionin rahoittamien hankkeiden tuloksiin, eikä siten ole osoittanut myöskään pyydettyihin asiakirjoihin sisältyvien tietojen luovuttamisen tarvetta siitäkin huolimatta, että se vahingoittaisi asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan nojalla suojattuja konsortion jäsenten oikeutettuja kaupallisia etuja.

198    Toiseksi siltä osin kuin kantaja esittää, että velvollisuus luovuttaa kaikki pyydettyjen asiakirjojen sisältämät tiedot perustuu siihen, että hanke on eettisesti ja perusoikeuksien näkökannalta kyseenalainen, on syytä huomata, että Horisontti 2020 ‑ohjelmasta rahoitettuihin tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin sovellettavilla merkityksellisillä määräyksillä ja säännöksillä, kuten tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta 11.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 104) 19 artiklalla, asetuksen N:o 1290/2013 14 artiklalla luettuna yhdessä sen johdanto-osan yhdeksännen perustelukappaleen kanssa, sekä avustussopimuksen 34 artiklalla, pyritään asettamaan osallistujille velvollisuus kunnioittaa etenkin Euroopan unionin perusoikeuskirjalla tunnustettuja perusoikeuksia ja periaatteita, ja komissiolle asetetaan velvollisuus varmistaa oikeuksien ja periaatteiden kunnioittaminen, mikä näkyy myös siinä, että iBorderCtrl-hankkeen oikeudelliset ja eettiset arvioinnit, joista jälkimmäisiä arvioi riippumaton eettisten asiain neuvonantaja, sisältyvät erityisesti hankkeen kehittämisen pakollisiin vaiheisiin.

199    Kuten REA huomautti kantajan sitä kiistämättä, kyseinen hanke oli jo käynnissä oleva tutkimushanke, jonka ainoana tavoitteena oli teknologioiden testaaminen. Kantaja ei väitä, että iBorderCtrl-hankkeen pilottikokeiluihin osallistuneiden henkilöiden perusoikeuksia ei olisi kunnioitettu. Yleinen intressi, johon kantaja vetoaa, koskee itse asiassa iBorderCtrl-hankkeen puitteissa kehitettyihin tekniikoihin ja teknologioihin perustuvien järjestelmien mahdolliseen käyttöönottoon tulevaisuudessa todellisissa olosuhteissa. Tämä intressi turvataan REA:n mukaan tulosten levityksellä asetuksessa N:o 1290/2013 määritellyin ja avustussopimuksessa täsmennetyin edellytyksin (ks. edellä 194–196 kohta).

200    Unionin yleinen tuomioistuin katsoo kantajan tavoin, että kansalaisten intressinä on osallistua julkiseen ja asiantuntevaan demokraattiseen keskusteluun siitä, ovatko käsiteltävässä asiassa kyseessä olevien kaltaiset valvontatekniikat toivottavia ja onko niiden rahoitus otettava julkisista varoista, ja että tämä intressi on turvattava tarkoituksenmukaisesti. Koska iBorderCtrl-hanke on kuitenkin vasta kehitysvaiheessa oleva tutkimusprojekti, asiantuntevan julkisen keskustelun käyminen tutkimuksen kohteena olevista eri näkökohdista on täysin mahdollista niiden tutkimustulosten pohjalta, joita levitetään asetuksessa N:o 1290/2013 ja avustussopimuksessa vahvistettujen edellä 194–196 kohdassa selostettujen sääntöjen mukaisesti.

201    Edellä todetusta on vielä muistettava, että oikeuskäytännön mukaan yleisellä intressillä avoimuuteen ei ole samaa painoarvoa, kun on kyse toimielimen hallinnollisesta toiminnasta, jonka yhteyteen pyydetyt asiakirjat käsiteltävässä asiassa kuuluvat, tai kun on kyse toimielimen lainsäädäntötoimista (ks. vastaavasti tuomio 29.6.2010, komissio v. Technische Glaswerke Ilmenau, C‑139/07 P, EU:C:2010:376, 60 kohta ja tuomio 25.10.2013, Beninca v. komissio, T-561/12, ei julkaistu, EU:T:2013:558, 64 kohta).

202    Edellä esitetystä seuraa, että kantaja ei ole kyennyt osoittamaan, että avoimuusperiaatteella olisi käsiteltävässä asiassa sellainen erityinen painoarvo, joka on etusijalla suhteessa konsortion jäsenten oikeutettuun intressiin suojata kaupalliset etunsa niiden edellä 180 kohdassa lueteltujen asiakirjojen tai asiakirjojen osien osalta, joiden REA on voinut pätevästi katsoa kuuluvan asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun poikkeuksen piiriin. REA saattoi siten perustellusti todeta, että asiakirjojen levittämisen oikeuttavan ylivoimaisen yleisen edun olemassaoloa ei ollut voitu näyttää toteen kantajan esittämien olosuhteiden perusteella etenkin kun otetaan erityisesti huomioon asetuksella N:o 1290/2013 ja avustussopimuksella käyttöön otettu tutkimustulosten levittämistä ja saatavuutta koskeva järjestelmä.

203    Edellä esitetyn perusteella on pääteltävä, että kantaja ei ole osoittanut sellaisen ylivoimaisen yleisen edun olemassaoloa, joka perustuu useiden eri esitettyjen intressien huomioon ottamiseen erikseen tai yhdessä tarkasteltuna ja joka oikeuttaisi asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan viimeisen lauseen nojalla luovuttamaan yleisölle saman asetuksen 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun poikkeuksen piiriin kuuluvia tietoja.

204    Ensimmäisen kanneperusteen toinen osa on siten hylättävä.

205    Edellä esitetystä seuraa, että riidanalainen päätös on hylättävä siltä osin kuin REA jätti lausumatta kantajan hakemuksen siitä osasta, joka koskee pyyntöä saada tutustua iBorderCtrl-hankkeen hyväksymiseen liittyviin asiakirjoihin, ja siltä osin kuin REA epäsi asiakirjaan D 1.3 tutustumista koskevan oikeuden kokonaisuudessaan sekä osittaisen tai laajennetun tutustumisoikeuden asiakirjoihin D 1.1, D 1.2, D 2.1, D 2.2 ja D 2.3, D 3.1, D 7.3 ja D 7.8, ja kanne on hylättävä muilta osin.

IV     Oikeudenkäyntikulut

206    Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 3 kohdassa määrätään, että jos asiassa osa vaatimuksista ratkaistaan toisen asianosaisen ja osa toisen asianosaisen hyväksi, kukin asianosainen vastaa omista kuluistaan. Unionin yleinen tuomioistuin voi kuitenkin päättää, että asianosainen vastaa omista kuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan suhteellinen osuus vastapuolen kuluista, jos tämä on perusteltua asiassa ilmenneiden seikkojen vuoksi.

207    Kantajan vaatimukset on käsiteltävässä asiassa hyväksytty toisen kanneperusteen sekä suurimmaksi osaksi ensimmäisen kanneperusteen ensimmäisen osan osalta. Käsiteltävään asiaan liittyvien seikkojen asianmukaisen arvion mukaista olisi siten, että kantaja määrätään vastaamaan puolesta omista oikeudenkäyntikuluistaan ja REA määrätään vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan sekä puolesta kantajalle aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.

208    Työjärjestyksen 135 artiklan 2 kohdan mukaan on lisäksi niin, että unionin yleinen tuomioistuin voi velvoittaa myös voittaneen asianosaisen korvaamaan oikeudenkäyntikulut osittain tai kokonaan, jos se katsotaan perustelluksi kyseisen asianosaisen menettelyn takia, ottaen huomioon myös tämän menettelyn ennen asian vireilletuloa, erityisesti siinä tapauksessa, että kyseisen asianosaisen katsotaan aiheuttaneen toiselle asianosaiselle kuluja tarpeettomasti tai haitantekona.

209    Kuten edellä 156 ja 157 kohdasta ilmenee, kantaja hankki omin keinoin oikeuden tutustua asiakirjan D 7.3 peitettyihin osiin ja saattoi siten perehtyä tietoihin, joihin tutustumista koskeva oikeus oli häneltä riidanalaisella päätöksellä evätty, ja levitti tässä muodossa verkkosivullaan asiakirjan D 7.3 täydellisen version. Näin toimiessaan kantaja ei noudattanut asiakirjoihin tutustumisoikeutta koskevassa unionin oikeudessa säädettyjä menettelyjä eikä myöskään odottanut käsiteltävän oikeusriidan ratkaisuun asti päästäkseen selville siitä, saisiko hän lainmukaisesti oikeuden tutustua mainitun asiakirjan täydelliseen versioon. Unionin yleisen tuomioistuimen mukaan tämä kantajan menettely on otettava huomioon oikeudenkäyntikulujen jakamisessa. Koska sillä, että kantaja toimitti mainitun asiakirjan 23.3.2021 päivätyllä kirjeellään, ei ole lainkaan merkitystä käsiteltävän oikeusriidan ratkaisun kannalta, kantaja aiheutti tällä tavoin REA:lle tarpeettomia kuluja, jotka muodostuivat mainitun asiakirjan toimittamista koskevien kirjallisten huomautusten valmistelusta ja jotka olisi voitu välttää, jos kantaja olisi menetellyt käsiteltävän oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti ja odottanut sen ratkaisuun asti saadakseen mahdollisesti lainmukaisesti oikeuden tutustua kyseisiin tietoihin tai niiden osaan unionin yleisen tuomioistuimen tuomion nojalla. Kantaja on siten työjärjestyksen 135 artiklan 2 kohdan mukaan velvoitettava korvaamaan hänen 23.3.2021 päiväämänsä kirjeen jättämiseen liittyvät kulut sekä REA:n 20.5.2021 laatimien kirjallisten huomautusten jättämiseen liittyvät kulut.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kymmenes jaosto)

on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston (REA) 17.1.2019 tekemä päätös (ARES (2019) 266593) kumotaan ensinnäkin siltä osin kuin REA jätti lausumatta iBorderCtrl-hankkeen hyväksymiseen liittyviin asiakirjoihin tutustumista koskevasta Patrick Breyerin hakemuksesta ja toiseksi siltä osin kuin REA epäsi asiakirjaan D 1.3 tutustumista koskevan oikeuden kokonaisuudessaan, osittaisen tutustumisoikeuden asiakirjoihin D 1.1, D 1.2, D 2.1, D 2.2 ja D 2.3 sekä laajennetun tutustumisoikeuden asiakirjoihin D 3.1, D 7.3 ja D 7.8 siltä osin kuin nämä asiakirjat sisältävät tietoja, jotka eivät kuulu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun poikkeuksen piiriin.

2)      Kanne hylätään muilta osin.

3)      Patrick Breyer velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan, jotka ovat aiheutuneet hänen 23.3.2021 päiväämänsä kirjeen jättämisestä, sekä REA:lle sen 20.5.2021 laatimien huomautusten jättämisestä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.

4)      Patrick Breyer velvoitetaan vastaamaan puolesta omista muista oikeudenkäyntikuluistaan kuin niistä, jotka ovat aiheutuneet hänen 23.3.2021 päiväämänsä kirjeen jättämisestä.

5)      REA velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan sen 20.5.2021 laatimien huomautusten jättämisestä aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja lukuun ottamatta sekä puolesta Patrick Breyerille aiheutuneista muista oikeudenkäyntikuluista kuin niistä, jotka ovat aiheutuneet Patrick Breyerin 23.3.2021 päiväämän kirjeen jättämisestä.

Kornezov

Buttigieg

Hesse

Julistettiin Luxemburgissa 15 päivänä joulukuuta 2021.

Allekirjoitukset


Sisällys


I  Asian tausta

II  Menettely ja asianosaisten vaatimukset

III  Oikeudellinen arviointi

A  Asetuksen N:o 1049/2001 7 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan rikkomiseen perustuva toinen kanneperuste

B  Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan ja 4 artiklan 2 kohdan viimeisen lauseen rikkomiseen perustuva ensimmäinen kanneperuste

1.  Uusien todisteiden ja uusia todistelukeinoja koskevien ehdotusten tutkittavaksi ottaminen

2.  Sen väitteen tutkittavaksi ottaminen, joka perustuu siihen, ettei kantajalle myönnetty oikeutta tutustua asiakirjoihin osittain

3.  Ensimmäisen kanneperusteen ensimmäinen osa, joka perustuu siihen, ettei taloudellisten etujen suojaa ole loukattu

a)  Asetuksen N:o 1290/2013, avustussopimuksen lausekkeiden ja SEUT 339 artiklan soveltaminen käsiteltävässä asiassa

b)  Kolmansien osapuolten kaupallisten etujen suojaamiseen perustuvan poikkeuksen soveltaminen käsiteltävässä asiassa ja mahdollisuus myöntää oikeus tutustua asiakirjoihin edes osittain

1)  Poikkialaiset perustelut

2)  Riidanalaisten asiakirjojen asiakirjakohtainen arviointi

i)  Asiakirjat D 1.1 (Eettisten asiain neuvonantajan ensimmäinen kertomus), D 1.2 (Profiloinnin etiikka, yksilöiden leimautumisen riskit ja lievityssuunnitelma) ja D 2.3 (EU:n laajuinen oikeudellinen ja eettinen tarkastuskertomus)

ii)  Asiakirja D 1.3 (Eettisten asiain neuvonantaja)

iii)  Asiakirja D 2.1 (Vaatimusten tarkastelua koskeva kertomus)

iv)  Asiakirja D 2.2 (Viiterunko ja osatekijöiden erittely)

v)  Asiakirja D 3.1 (Tiedonkeruujärjestelmät – eritelmät)

vi)  Asiakirja D 7.3 (Jakelu- ja viestintäsuunnitelma) ja asiakirja D 7.8 (Jakelu- ja viestintäsuunnitelma 2)

vii)  Asiakirja D  8.1 (Laadunhallintasuunnitelma)

viii)  Asiakirja D  8.3 (Hankkeen etenemistä koskeva väliraportti), asiakirja D 8.4 (Vuosikertomus), asiakirja D 8.5 (Hankkeen etenemistä koskeva väliraportti 2) ja asiakirja D 8.7 (Vuosikertomus 2)

3)  Ensimmäisen kanneperusteen ensimmäistä osaa koskeva päätelmä

C  Ensimmäisen kanneperusteen toinen osa, joka perustuu ylivoimaiseen yleiseen etuun, joka oikeuttaa asianomaisten asiakirjojen luovuttamisen

IV  Oikeudenkäyntikulut


* Oikeudenkäyntikieli: saksa.