Asia T-236/10

Asociación Española de Banca

vastaan

Euroopan komissio

Kumoamiskanne – Valtiontuki – Tukiohjelma, jonka perusteella omistusosuuden hankkimisesta ulkomaisissa kohteissa johtuva liikearvo voidaan kirjata kuluksi – Päätös, jossa tukiohjelma todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi mutta jossa ei määrätä tukia takaisin perittäviksi – Yhteenliittymä – Toimi ei koske kantajaa erikseen – Tutkimatta jättäminen

Määräyksen tiivistelmä

1.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Valtiontukia koskeva päätös – Kanne, jonka on nostanut yritysten kollektiivisia etuja ajava yhteenliittymä – Tutkittavaksi ottaminen – Edellytykset – Kanne, jonka jäsenet ovat samaan aikaan nostaneet – Yhteenliittymän nostama kanne on jätettävä tutkimatta

(SEUT 263 artiklan neljäs kohta)

2.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Komission päätös, jolla kielletään toimialakohtainen tukiohjelma – Kanne, jonka on nostanut kyseisen ohjelman puitteissa yrityskohtaista tukea saanut yritys, jota takaisinperintävelvollisuus ei koske – Tutkimatta jättäminen

(SEUT 263 artiklan neljäs kohta)

3.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Valtiontukia koskeva päätös – Kanne, jonka on nostanut yhteenliittymä, jolla on ollut aktiivinen rooli mainitussa menettelyssä mutta joka ei ole ylittänyt niiden menettelyllisten oikeuksien käyttöä, jotka SEUT 108 artiklan 2 kohdassa on myönnetty niille, joita asia koskee – Tutkimatta jättäminen

(SEUT 108 artiklan 2 kohta ja SEUT 263 artiklan 4 kohta)

1.      Jäsentensä kollektiivisia etuja ajava ammattitoimintaan sidonnainen yhteenliittymä voi pääsääntöisesti nostaa kumoamiskanteen valtiontukea koskevasta komission lopullisesta päätöksestä ainoastaan kahdessa tapauksessa, joista ensimmäinen koskee tilannetta, jossa yhteenliittymän edustamilla yrityksillä tai eräillä niistä on erikseen asiavaltuus, ja toinen tilannetta, jossa yhteenliittymä voi vedota omaan etuunsa, erityisesti koska kumoamisvaatimuksen kohteena oleva toimi on vaikuttanut sen asemaan neuvottelijana. Tämän suhteen on muistettava, että edellä mainittu ensimmäinen mahdollinen tapaus, jossa yhteenliittymän nostaman kanteen tutkittavaksi ottaminen perustuu siihen, että yhteenliittymä edustaa jäseniään, koskee tilanteita, joissa yhteenliittymä on kanteen nostaessaan asettunut yhden tai useamman edustamansa jäsenen sijaan, edellyttäen, että jäsenet itse olisivat voineet nostaa kanteen, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset täyttyvät.

Yhteenliittymän nostamalla kanteella on prosessuaalisia etuja, koska se mahdollistaa sen, että samoja päätöksiä vastaan ei nosteta useita erilaisia kanteita. Tämä ensimmäinen yhteenliittymän nostaman kanteen tutkittavaksi ottamisen tapaus edellyttää näin ollen, että yhteenliittymä toimii jäsentensä puolesta ja niiden sijaan. Tämän mukaisesti jäseniensä edustajana toimiva yhteenliittymä voi nostaa kumoamiskanteen, jos jäsenet itse eivät ole nostaneet kannetta, vaikka niiden nostamat kanteet olisi voitu ottaa tutkittavaksi.

Tällaisella ratkaisulla ei myöskään evätä SEUT 263 artiklalta sen tehokasta vaikutusta eikä loukata oikeusvarmuuden periaatetta tai yhteenliittymän puolustautumisoikeuksia. Ratkaisun mukaisesti yhteenliittymien nostamien kanteiden tutkittavaksi ottaminen tosin edellyttää sitä, etteivät muut osapuolet, esillä olevassa asiassa sen jäsenet, ole nostaneet kanteita. Tällaisen tilanteen ei voida kuitenkaan katsoa johtavan epävarmuuteen tai turvattomaan tilanteeseen, koska on perusteltua olettaa, että yhteenliittymä, jonka tehtävänä on puolustaa jäsentensä etuja, on tietoinen näiden jäsenten nostamista kanteista ja päinvastoin. Sillä, että kantajana olevan yhteenliittymän nostama kanne jätetään tutkimatta sen jäsenten nostamien kanteiden johdosta, ei myöskään loukata SEUT 263 artiklan tehokasta vaikutusta eikä yhteenliittymän puolustautumisoikeuksia, eli lähinnä sen oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan. Vain toinen seuraavista vaihtoehdoista voi toteutua: joko kantajana oleva yhteenliittymä nostaa kanteen puolustaakseen sellaisten jäsentensä etuja, joilla on asiavaltuus, ja tutkittavaksi otetaan yhteenliittymän jäsenen tai yhteenliittymän nostama kanne sen mukaan, onko joku näistä jäsenistä nostanut oman kanteensa, tai yhteenliittymä nostaa kanteen puolustaakseen omaa etuaan, ja sen kanne voidaan ottaa tutkittavaksi siitä huolimatta, että joku sen jäsenistä on nostanut oman kanteensa, mikäli yhteenliittymän tällainen etu on näytetty toteen.

(ks. 19, 23, 24 ja 29 kohta)

2.      Yritys ei pääsääntöisesti voi nostaa kumoamiskannetta toimialakohtaisen tukiohjelman kieltämisestä tehdystä komission päätöksestä, jos päätös koskee tätä yritystä vain sen takia, että yritys toimii kyseisellä alalla ja on mahdollisesti kyseisen tukiohjelman edunsaaja. Tällainen päätös on nimittäin kyseisen yrityksen kannalta yleisesti sovellettava toimenpide, joka koskee objektiivisesti määriteltyjä tilanteita ja jonka oikeusvaikutukset kohdistuvat yleisesti ja abstraktisti määriteltyyn henkilöryhmään.

Silloin, kun asianomainen päätös ei koske kantajana olevaa yritystä vain siksi, että yritys toimii kyseisellä alalla ja on mahdollisesti kyseisen tukiohjelman edunsaaja, vaan myös siksi, että se on tosiasiallisesti saanut tämän tukiohjelman mukaisesti myönnetyn yksittäisen tuen, jonka komissio oli määrännyt takaisin perittäväksi, kyseinen päätös kuitenkin koskee sitä erikseen ja sen päätöksestä nostama kanne on otettava tutkittavaksi.

(ks. 33 ja 34 kohta)

3.      Komission valtiontukiasiassa tekemästä päätöksestä nostettavasta kumoamiskanteesta on huomattava, että toimi voi toki koskea kantajaa erikseen sen vuoksi, että se on osallistunut aktiivisesti menettelyyn, jonka seurauksena kyseinen toimi on toteutettu. Tällöin on kuitenkin aina kyse erityistilanteesta, jossa kantajalla on selvästi rajattu ja kiinteästi päätöksen aiheeseen liittyvä neuvotteluasema, minkä takia kantaja on tosiasiallisessa tilanteessa, jonka perusteella se erottuu kaikista muista henkilöistä. Erityisesti on todettava, että yhteenliittymällä olevaa sellaista asemaa, joka ei ylitä niiden menettelyllisten oikeuksien käyttöä, jotka SEUT 108 artiklan 2 kohdassa on myönnetty niille, joita asia koskee, ei voida samaistaa tällaiseen erityistilanteeseen.

(ks. 43 ja 44 kohta)