Kanne 10.8.2006 - G v. komissio

(Asia F-96/06)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: G (Port-Vendres, Ranska) (edustajat: asianajajat B. Cambier ja L.Cambier)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Kantajan vaatimukset

on todettava, että vastaaja on vastuussa virheistä, jotka se on tehnyt kantajan vahingoksi

vastaaja on velvoitettava suorittamaan kantajalle ja tämän perheelle etukäteen arvioitu 1 581 801 euron summa, joka vastaa puolikasta komission, sen työntekijöiden, avustajien ja/tai muiden siitä riippuvaisten elinten kaikkiaan tekemistä virheistä aiheutuneesta vahingosta; toinen puolikas on määriteltävä asiantuntijan avulla

vastaaja on velvoitettava suorittamaan 8 prosenttia korkoa kaikille edellä mainituille summille 23.11.1999 alkaen, jolloin annettiin kertomus Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ensimmäisestä sisäisestä tarkastuksesta, jossa on nähtävissä ensimmäisiä merkkejä puolueellisuudesta kantajaan nähden, tai toissijaisesti 29.6.2005 alkaen, jolloin kantaja esitti korvausvaatimuksen henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 kohdan nojalla

on nimettävä asiantuntija

vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi kahdeksaan kanneperusteeseen.

Ensimmäisessä kanneperusteessa kantaja väittää, että komissio on asettanut hänet asian "Berthelot" keskipisteeksi ja katsonut hänet pääasialliseksi alkuunpanijaksi tässä asiassa, vaikka kaikki komission syytökset ovat virheellisiä eikä ole olemassa pienintäkään näyttöä, johon tuollaiset syytökset kantajaa vastaan voitaisiin perustaa. Näin tehdessään komissio ei ole noudattanut huolenpitovelvollisuuttaan eikä velvollisuuttaan noudattaa hyvää hallintotapaa ja se on loukannut kantajan perusteltua luottamusta.

Toisessa kanneperusteessa kantaja väittää, että komissio on vakavasti loukannut hänen puolustautumisoikeuksiaan kaikilla laiminlyönneillä ja puutteellisuuksilla, jotka liittyvät asiassa "Berthelot" tehtyihin hallinnollisiin tutkimuksiin, joita ei ole tehty puolueettomalla tavalla.

Kolmannessa kanneperusteessaan kantaja väittää, että salassapitovelvollisuutta on loukattu, koska komissio on sallinut vuoden 2000 aikana lehdistön päästä OLAFin tiloihin ja tutustua siellä kantajaa koskeviin luottamuksellisiin asiakirjoihin, joista jotkut on esitetty televisiolähetyksessä.

Neljännessä kanneperusteessa kantaja arvostelee komission päätöstä peruuttaa hänen lainkäytöllinen koskemattomuutensa.

Viidennessä kanneperusteessa kantaja väittää, että komissio ei ole siirtänyt häntä pääosaston "Tutkimus ja teknologinen kehittämistyö" pääneuvonantajaksi yksikön edun mukaisesti tai toimielimen tehtäväkiertoa soveltaen, vaan peiteltynä kurinpitoseuraamuksena.

Kuudennessa kanneperusteessa, joka koskee hänen sairautensa katsomista ammattitaudiksi (henkilöstösääntöjen 73 artikla) kantaja riitauttaa komission päätökset sulkea heti alkuun pois työtapaturman mahdollisuus ja siirtää hänen asiakirjansa komission tutkimus- ja kurinpitotoimistolle (IDOC), jotta se suorittaisi hallinnollisia tutkimuksia määritelläkseen hänen sairautensa alkuperän.

Seitsemännessä kanneperusteessa kantaja vetoaa henkilöstösääntöjen 73 ja 78 artiklassa säädeltyjen menettelyjen riippumattomuuteen ja riitauttaa komission työkyvyttömyyslautakunnan päätöksen lykätä henkilöstösääntöjen 78 artiklan 5 kohdan nojalla aloitettua menettelyä lopullisesti siihen asti, kunnes henkilöstösääntöjen 73 artiklan mukaisessa menettelyssä on tehty päätös.

Kahdeksannessa kanneperusteessa kantaja arvostelee sitä seikkaa, että häntä vastaan on aloitettu - ja sitä jatketaan - kurinpitomenettely, vaikka belgialainen tuomioistuin on katsonut näiden menettelyjen perusteena olevat tosiseikat pätemättömiksi häntä vastaan nostetussa rikosmenettelyssä.

Kantaja toteaa, että edellä mainitut komission virheet ovat johtaneet masennukseen, jonka vuoksi hänen on täytynyt päättää ennenaikaisesti uransa virkamiehenä. Tämä seikka on aiheuttanut aineellista ja henkistä vahinkoa hänelle itselleen sekä hänen perheelleen.

____________