UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (laajennettu seitsemäs jaosto)
22 päivänä syyskuuta 2021 (*)
Henkilöstö – Virkamiehet – Palvelukseen ottaminen – Sisäinen kilpailu COM/03/AD/18 (AD 6) – Päätös olla merkitsemättä kantajan nimeä kilpailun varallaololuetteloon – Perusteluvelvollisuus – Valintalautakunnan työskentelyn salaisuus – Kilpailuilmoituksessa mainittujen kokeen osien arviointi
Asiassa T-435/20,
JR, edustajinaan asianajajat L. Levi ja A. Champetier,
kantajana,
vastaan
Euroopan komissio, asiamiehinään D. Milanowska ja I. Melo Sampaio,
vastaajana,
jossa on kyse SEUT 270 artiklaan perustuvasta vaatimuksesta kumota sisäisen kilpailun COM/03/AD/18 (AD 6) – Hallintovirkamiehet valintalautakunnan 15.4.2020 tekemä päätös, jolla on hylätty kantajan uudelleentarkastelua koskeva pyyntö sen 16.12.2019 tehdyn valintalautakunnan päätöksen osalta, jolla päätettiin olla merkitsemättä kantajan nimeä mainitun kilpailun varallaololuetteloon, ja vaatimuksesta tarvittaessa kumota viimeksi mainittu päätös.
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu seitsemäs jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja R. da Silva Passos sekä tuomarit V. Valančius, I. Reine, L. Truchot (esittelevä tuomari) ja M. Sampol Pucurull,
kirjaaja: E. Coulon,
on antanut seuraavan
tuomion
Asian tausta
1 Kantaja, JR, osallistui 16.12.2018 sisäiseen kilpailuun COM/03/AD/18 (AD 6) – Hallintovirkamiehet (jäljempänä riidanalainen kilpailu).
2 Riidanalaisen kilpailun kilpailuilmoituksessa täsmennettiin, että tarkoituksena oli laatia kilpailun läpäisseistä hakijoista varallaololuettelo kolmea seuraavaa erikoisalaa varten: 1. eurooppalainen julkishallinto, 2. kehitysyhteistyö ja naapuruuspolitiikka ja 3. tutkimus.
3 Kantaja valitsi eurooppalaisen julkishallinnon erikoisalan, jossa kilpailun läpäisseiden hakijoiden tavoitemäärä oli 30.
4 Riidanalaisen kilpailun kilpailuilmoituksen III jakson mukaan hakijoiden oli ensin jätettävä hakemus ja vahvistettava siinä täyttävänsä kilpailuun osallistumisen edellytykset. Seuraavaksi osallistumisedellytykset täyttävät hakijat kutsuttaisiin osallistumaan monivalintakokeisiin. Sen jälkeen kyseiset kokeet läpäisseet hakijat kutsuttaisiin suulliseen kokeeseen.
5 Riidanalaisen kilpailun kilpailuilmoituksen III jakson 4 osan mukaan hallintovirkamiesten tehtäväryhmän suullinen valintakoe muodostuu seuraavista kahdesta osasta:
”1. Haastattelu – – jossa arvioidaan
– [hakijan] ammattiuransa aikana hoitamat päätehtävät ja hänen hankkimansa pätevyys ja
– [hakijan] valmius ja motivaatio hoitaa siihen toimeen kuuluvia tehtäviä, johon hän voi kilpailun kautta tulla valituksi;
2. Jäsennelty esitys [jossa] luodaan katsaus johonkin Euroopan unionin politiikanalaan liittyvään aiheeseen – – ”.
6 Riidanalaisen kilpailun kilpailuilmoituksen III jakson 4 osassa lisätään, että kahden edellä mainitun osan kokonaisarvostelu muodostuu arvosanasta, joka on 0–20 pistettä, ja että vaadittava vähimmäispistemäärä on 10.
7 Saman jakson 5 osassa täsmennetään, että valintalautakunta merkitsee varallaololuetteloon ne hakijat, jotka ovat saaneet suullisessa valintakokeessa parhaat arvosanat sekä vaadittavan vähimmäispistemäärän, ja rajaa heidän määränsä kilpailun läpäisseiden hakijoiden tavoitemäärään.
8 Läpäistyään 23.9.2019 riidanalaisen kilpailun kirjallisen vaiheen kantaja suoritti suulliseen valintakokeen.
9 Riidanalaisen kilpailun valintalautakunta ilmoitti kantajalle 16.12.2019 päivätyllä kirjeellä päätöksestään (jäljempänä 16.12.2019 tehty päätös) olla merkitsemättä hänen nimeään kilpailun varallaololuetteloon. Valintalautakunta totesi kantajan saaneen suullisesta valintakokeesta arvosanaksi 13/20, ja vaikka se ylittikin riidanalaisen kilpailun kilpailuilmoituksessa asetetun vähimmäispistemäärän 10/20, se jäi kuitenkin alle raja-arvon 14/20, joka vaadittiin, jotta kantaja olisi varallaololuetteloon merkittävien parhaiden hakijoiden joukossa. Valintalautakunta täsmensi myös, että kantajan kokonaissuoritus suullisessa valintakokeessa oli saanut suullisen arvion ”hyvä”. Valintalautakunta selitti tarkemmin, että kantaja oli saanut suullisen arvion ”kiitettävä” sekä siltä osin kuin oli kyse hänen aikaisemman kokemuksensa ja vaadittavan pätevyyden välisestä yhteydestä että yleisen pätevyyden ja motivaation osoittamisesta avoinna olevien tehtävien hoitamiseen, kun taas hänen valmiutensa esitellä riidanalaisen kilpailun erikoisalaan liittyvää aihetta oli saanut suullisen arvion ”hyvä”.
10 Kantaja esitti 20.12.2019 lähettämässään sähköpostiviestissä (jäljempänä uudelleentarkastelua koskeva pyyntö) Euroopan henkilöstövalintatoimistolle (EPSO) 16.12.2019 tehdyn päätöksen uudelleentarkastelua koskevan pyynnön riidanalaisen kilpailun kilpailuilmoituksen liitteessä III olevan 6.3 kohdan mukaisesti. Hän vetosi ilmeiseen epäjohdonmukaisuuteen yhtäältä kokonaissuorituksestaan suullisessa kokeessa saamansa suullisen arvioinnin ja toisaalta niiden suullisten arviointien välillä, jotka hän oli saanut saman kokeen kolmesta osasta, jotka valintalautakunta oli arvioinut. Kantajan mukaan valintalautakunta oli nimittäin mielivaltaisesti aliarvioinut hänen kokonaissuorituksensa antaessaan siitä arvosanan ”hyvä”, vaikka kyseisistä osista kaksi oli saanut suullisen arvion ”kiitettävä”. Hän lisäsi, ettei hän voinut 16.12.2019 tehdyn päätöksen perusteella päätellä, miten suullinen arviointi ”hyvä” oli muunnettu numeroarvosanaksi 13/20. Samassa sähköpostiviestissä kantaja esitti tietojen saantia ja asiakirjoihin tutustumista koskevan pyynnön, jossa hän pyysi toimittamaan seuraavat tiedot ja asiakirjat:
– yksityiskohtaiset selvitykset siitä, miten sanalliset arvioinnit oli muunnettu numeroarvosanoiksi sekä arvostelutaulukot, joiden avulla kukin suullinen arviointi voidaan yhdistää numeroarvosanaan;
– häntä koskevat yksityiskohtaiset arvioinnit kustakin kolmesta arvioidusta ja pisteytetystä osasta sekä vastaava arvostelutaulukko;
– kaikki hänelle annettuihin arvosanoihin liittyvät olennaiset tiedot;
– mahdollisesti käytetty painotusmenetelmä;
– mahdollisesti käytetty pyöristämismenetelmä;
– hänen suulliseen valintakokeeseensa liittyvä raportti ja arviointitaulukot, hänen kyseisessä valintakokeessa käyttämänsä kääntölehtitaulun tiedot (jäljempänä kääntölehtitaulun tiedot) sekä kaikki muut merkitykselliset asiakirjat, jotka liittyvät hänen suoritukseensa kyseisessä valintakokeessa.
11 Euroopan komission henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston kanssa käymänsä sähköpostikirjeenvaihdon jälkeen kantaja sai 28.2.2020 viimeksi mainitulta pääosastolta taulukon, josta ilmeni yhtäältä numeroarvosanojen 1–10 ja toisaalta suullisten arviointien ”heikko”, ”tyydyttävä”, ”hyvä”, ”kiitettävä”, ”erittäin kiitettävä”, ”erinomainen” ja ”esimerkillinen” (jäljempänä ensimmäinen muuntotaulukko) välinen vastaavuus ja jossa täsmennettiin, että numeroarvosanat 1–4 vastasivat kaikki sanallista arviointia ”heikko”. Kantaja kutsuttiin myös tutustumaan kääntölehtitaulun tietoihin komission toimitiloissa ja keskustelemaan riidanalaisen kilpailun valintalautakunnan puheenjohtajan kanssa suullisen selonteon saamiseksi suorituksestaan. Komission 28.2.2020 lähettämässä sähköpostiviestissä ei mainittu uudelleenkäsittelypyynnössä tarkoitettuja painotus- ja pyöristämismenetelmiä.
12 Komissio ilmoitti kantajalle 9.4.2020 lähettämällään sähköpostiviestillä, että edellä mainitut menetelmät kuuluivat Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen liitteessä III olevassa 6 artiklassa säädetyn valintalautakunnan työskentelyn salaisuuden piiriin.
13 Riidanalaisen kilpailun valintalautakunta hylkäsi 15.4.2020 tekemällään päätöksellä (jäljempänä 15.4.2020 tehty päätös) uudelleenkäsittelyä koskevan pyynnön.
14 Tätä varten valintalautakunta muistutti ensinnäkin, että ennen suulliseen kokeeseen hyväksyttyjen hakijoiden kuulemista se oli määrittänyt kyseisen kokeen sisällön, esitettävät kysymykset, arviointiperusteet, arviointimenettelyn ja kunkin kyseistä koetta koskevassa kilpailuilmoituksessa mainitun osan painotuksen.
15 Valintalautakunta täsmensi toiseksi, että se oli esittänyt kunkin hakijan osalta huomautuksia, jotka koskivat kyseisessä ilmoituksessa mainittuja erityisseikkoja (ks. edellä 5 kohta), ja että sen huomautuksiin sisältyi myös hakijoiden suorituksia koskeva kokonaisarviointi, jossa esitettiin ”yhteenveto kunkin osan arvioinnista”.
16 Valintalautakunta totesi kolmanneksi, että sen arvioinnit hakijoiden kokemuksesta ja pätevyydestä olivat luonteeltaan vertailevia.
17 Se totesi neljänneksi, että 16.12.2019 tehdyn päätöksen uudelleenkäsittelyssä ei ollut ilmennyt virhettä, joka vaikuttaisi kantajan suulliseen kokeeseen liittyvien tietojen käsittelyyn, joten päätös olla merkitsemättä hänen nimeään riidanalaisen kilpailun varallaololuetteloon oli vahvistettava.
18 Kantaja nosti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 4.5.2020 toimittamallaan kannekirjelmällä kanteen, jossa vaadittiin kumoamaan 28.2. ja 9.4.2020 lähetettyihin sähköpostiviesteihin sisältyvät komission päätökset (ks. edellä 11 ja 12 kohta), joilla häneltä evättiin pääsy tiettyihin henkilötiedoiksi väitettyihin tietoihin. Tämä kanne kirjattiin numerolla T-265/20.
Kanteen nostamisen jälkeiset tosiseikat
19 Komissio toimitti 16.7.2020 kantajalle jäljennöksen kääntölehtitaulun tiedoista sekä muistiinpanoista, jotka hän oli laatinut suullisessa kokeessa pitämäänsä esitystä varten.
20 Riidanalaisen kilpailun valintalautakunnan puheenjohtajan kanssa 22.7.2020 käymässään puhelinkeskustelussa kantaja sai tietoja suorituksestaan suullisessa kokeessa sekä täsmennyksen, jonka mukaan numeroarvosanat oli pyöristetty lähimpään 0,25:een.
Asian käsittelyn vaiheet ja asianosaisten vaatimukset
21 Kantaja nosti käsiteltävänä olevan kanteen unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 7.7.2020 toimittamallaan kannekirjelmällä.
22 Kantaja pyysi unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon samana päivänä toimittamallaan erillisellä asiakirjalla unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 66 artiklan mukaisesti saada esiintyä asiassa nimettömänä. Unionin yleinen tuomioistuin (seitsemäs jaosto) hyväksyi pyynnön 21.9.2020 tekemällään päätöksellä.
23 Unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 22.7.2020 toimittamallaan asiakirjalla kantaja pyysi asian T-265/20, JR v. komissio, yhdistämistä nyt käsiteltävään asiaan työjärjestyksen 68 artiklan perusteella. Tätä pyyntöä koskevissa huomautuksissaan, jotka se toimitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 31.8.2020, komissio vaati pyynnön hylkäämistä. Unionin yleisen tuomioistuimen seitsemännen jaoston puheenjohtaja hylkäsi 30.9.2020 tekemällään päätöksellä asioiden yhdistämistä koskevan pyynnön.
24 Asian käsittelyn kirjallinen vaihe päätettiin 13.1.2021.
25 Unionin yleinen tuomioistuin (seitsemäs jaosto) päätti 20.4.2021 työjärjestyksen 89 artiklan mukaisina prosessinjohtotoimina kehottaa komissiota ilmoittamaan, mitä välinettä käyttäen riidanalaisen kilpailun valintalautakunta oli voinut 16.12.2019 tekemässään päätöksessä yhdistää sanallisen arvion ”hyvä” kantajalle annettuun numeroina ilmaistuun kokonaisarvosanaan 13/20, kun otetaan huomioon, että ensimmäinen muuntotaulukko sisälsi numeroarvosanat 1–10.
26 Unionin yleinen tuomioistuin päätti 28.4.2021 seitsemännen jaoston ehdotuksesta siirtää asian laajennetun ratkaisukokoonpanon käsiteltäväksi työjärjestyksen 28 artiklan mukaisesti.
27 Komissio vastasi edellä 25 kohdassa tarkoitettuun unionin yleisen tuomioistuimen kysymykseen 6.5.2021 päivätyllä kirjeellä toimittamalla taulukon, joka osoitti yhtäältä numeroarvosanojen tai niiden vaihteluvälien ”9,5:een asti”, ”10–11,5”, ”12–13”, ”13,5”, ”14–15,5”, ”16–17”, ”17,5–19” ja ”19,5–20” ja toisaalta sanallisten arviointien ”heikko”, ”tyydyttävä”, ”hyvä”, ”hyvästä kiitettävään”, ”kiitettävä”, ”erittäin kiitettävä”, ”erinomainen” ja ”esimerkillinen” (jäljempänä toinen muuntotaulukko) välisen vastaavuuden.
28 Kantaja esitti 26.5.2021 päivätyllä kirjeellä huomautuksensa komission vastauksesta edellä mainittuun unionin yleisen tuomioistuimen kysymykseen.
29 Työjärjestyksen 106 artiklan 3 kohdassa määrätään, että jos asianosaiset eivät ole esittäneet istunnon pitämistä koskevaa pyyntöä kolmen viikon kuluessa siitä, kun ilmoitus asian käsittelyn kirjallisen vaiheen päättämisestä on annettu tiedoksi, unionin yleinen tuomioistuin voi päättää ratkaista kanteen ilman asian käsittelyn suullista vaihetta. Käsiteltävässä asiassa unionin yleinen tuomioistuin (seitsemäs jaosto) katsoo saaneensa nyt esillä olevassa asiassa riittävästi tietoa asiakirjojen perusteella, ja koska tällaista pyyntöä ei ole esitetty, se on päättänyt ratkaista asian ilman suullista käsittelyä.
30 Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– kumoaa 15.4.2020 tehdyn päätöksen ja tarvittaessa kumoaa 16.12.2019 tehdyn päätöksen
– velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
31 Komissio vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– hylkää kanteen
– velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudellinen arviointi
Oikeudenkäynnin kohde
32 Kantaja vaatii kumoamaan 15.4.2020 tehdyn päätöksen ja tarvittaessa kumoamaan 16.12.2019 tehdyn päätöksen.
33 Vastineessaan komissio esittää 16.12.2019 tehdyn päätöksen, joka sen mukaan on korvattu 15.4.2020 tehdyllä päätöksellä, kumoamisvaatimusta koskevan oikeudenkäyntiväitteen.
34 On muistettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan silloin, kun kilpailun hakija vaatii valintalautakunnan tekemän päätöksen uudelleenkäsittelyä, henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tai mahdollisesti 91 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asianomaiselle vastainen toimi on hakijan tilanteen uudelleenkäsittelyn jälkeen tehty valintalautakunnan päätös. Uudelleenkäsittelyn jälkeen tehty päätös korvaa siten valintalautakunnan alkuperäisen päätöksen (ks. tuomio 5.9.2018, Villeneuve v. komissio, T-671/16, EU:T:2018:519, 24 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; ks. myös vastaavasti tuomio 11.3.1986, Sorani ym. v. komissio, 293/84, EU:C:1986:111, 12 kohta).
35 Sen seurauksena on katsottava, että käsiteltävässä asiassa ainoa asianomaiselle vastainen toimi on 15.4.2020 tehty päätös.
36 Näin ollen ja koska kantaja on vaatinut 16.12.2019 tehdyn päätöksen kumoamista vain tarvittaessa, on aluksi tutkittava 15.4.2020 tehdyn päätöksen kumoamisvaatimus.
Pääasia
37 Kantaja vetoaa kanteen tueksi kahteen kanneperusteeseen, joista ensimmäinen koskee ilmeistä arviointivirhettä ja valintalautakunnan työhön sovellettavien sääntöjen rikkomista ja toinen perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 41 artiklassa tarkoitetun hyvän hallinnon periaatteen loukkaamista.
38 On aluksi tutkittava toinen kanneperuste, sillä se koskee aikaisempaa kysymystä 15.4.2020 tehdyn päätöksen perustelemisesta.
39 Kantaja väittää, että senkään jälkeen, kun hän oli saanut ensimmäisen muuntotaulukon (ks. edellä 11 kohta) ja valintalautakunnan käyttämään pyöristämismenetelmään liittyvät selvitykset (ks. edellä 20 kohta), 15.4.2020 tehdyn päätöksen perustelut eivät olleet riittävät, jotta hän olisi voinut ymmärtää, miten valintalautakunta oli suullisen kokeen kolmesta eri osasta antamiensa suullisten arviointien ”kiitettävä”, ”kiitettävä” ja ”hyvä” perusteella voinut antaa hänen kokonaissuorituksestaan mainitussa kokeessa suullisen arvioinnin ”hyvä” ja muuntaa sen numeroarvosanaksi 13/20.
40 Kantaja lisää, että valintalautakunta on väistämättä soveltanut painotusmenetelmää ja väittää, että kyseisen menetelmän määrittäminen ei kuulu niihin kilpailujen valintalautakuntien tehtäviin, jotka ovat vertailevan luonteensa vuoksi salassa pidettäviä henkilöstösääntöjen liitteessä III olevaan 6 artiklaan liittyvän oikeuskäytännön mukaisesti. Kantajan mukaan arvosanojen vahvistamisen kaltaiset objektiiviset seikat, joista valintalautakunta sopii ennen kokeiden alkamista ja jotka ohjaavat sen työskentelyä ja lähtökohtaisesti varmistavat sen sääntöjenmukaisen ja puolueettoman sujumisen, eivät koske hakijoiden ansioiden arviointia eivätkä niiden vertailua.
41 Komission unionin yleisen tuomioistuimen kysymyksiin antamaa vastausta koskevissa huomautuksissaan (ks. edellä 27 ja 28 kohta) kantaja väittää, että edes tutustuttuaan toiseen muuntotaulukkoon hän ei pysty ymmärtämään, miksi hänelle annettiin numeroarvosana 13/20. Hänen mukaansa kyseinen taulukko vain tuo korostetusti esiin, että on tärkeää tietää tarkasti, missä vaiheessa valintalautakunta pyöristi arvosanat ja mitä painotusmenetelmää se käytti.
42 Komissio vastaa, että kun otetaan huomioon valintalautakuntien työskentelyn salaisuus, joka koskee arvoarvostelman ilmaisemista, ja niillä oleva laaja harkintavalta, eri valintakokeista saatujen arvosanojen ilmoittaminen on riittävä perustelu niiden päätöksille. Koska kantajalle ilmoitettiin, että hän oli saanut suullisesta kokeestaan arvosanan 13/20 ja että vain vähimmäisarvosanan 14/20 saaneet hakijat merkittäisiin varallaololuetteloon, 15.4.2020 tehty päätös oli komission mukaan perusteltu riittävällä tavalla. Komission mukaan valintalautakunta ilmoitti kantajalle vain ylimääräisenä seikkana ja hyvän hallinnon periaatetta noudattaen tälle kustakin suullisen kokeen osasta annetut suulliset arvioinnit sekä tällä perusteella saadun kokonaisarvioinnin, ja toimitti sen jälkeen tälle muuntotaulukon ja kääntölehtitaulun tiedot ennen kuin antoi tälle luvan puhelinkeskusteluun valintalautakunnan puheenjohtajan kanssa, joka ilmoitti kantajalle käytetyn pyöristämismenetelmän.
43 Vaikka komissio myöntää lisäksi, että valintalautakunnan kantajalle suullisen kokeen perusteella antama numeroin ilmaistu kokonaisarvosana saatiin tuloksena kyseisen kokeen kolmen osan painottamisesta, se väittää, että painotusmenetelmän määrittäminen oli keskeinen osa sitä harkintavaltaa, joka kilpailuilmoituksessa – koska siinä ei tehty täsmennyksiä tältä osin – oli jätetty valintalautakunnalle oikeuskäytännön mukaisesti. Kyseisen menetelmän ilmaiseminen vaarantaisi komission mukaan vakavalla tavalla valintalautakunnan työskentelyn salaisuuden ja sen riippumattomuuden, koska tyytymättömät hakijat voisivat väittää käytetyn menetelmän suosivan tiettyä hakijaryhmää.
44 On ensinnäkin muistettava, että henkilöstösääntöjen 25 artiklan toisen kohdan mukaan virkamiehelle vastaiset päätökset on perusteltava. Tämä velvollisuus vastaa velvollisuutta, josta määrätään yleisemmin SEUT 296 artiklan toisessa kohdassa ja perusoikeuskirjan hyvän hallinnon periaatetta koskevassa 41 artiklassa, erityisesti sen 2 kohdan c alakohdassa.
45 On toiseksi todettava, että henkilöstösääntöjen liitteessä III olevassa 6 artiklassa säädetään, että ”valintalautakunnan työskentely on salaista”.
46 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perusteluvelvollisuuden tarkoituksena on yhtäältä antaa asianomaiselle riittävät tiedot sen arvioimiseksi, onko hänelle vastainen toimi perusteltu, ja tilaisuus nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimissa, ja toisaalta antaa näille tuomioistuimille mahdollisuus valvoa toimen laillisuutta (ks. tuomio 13.9.2016, Pohjanmäki v. neuvosto, T-410/15 P, ei julkaistu, EU:T:2016:465, 77 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; ks. myös vastaavasti tuomio 11.6.2020, komissio v. Di Bernardo, C-114/19 P, EU:C:2020:457, 51 kohta).
47 On myös huomautettava, että perusoikeuskirjan 41 artiklassa määrätystä oikeudesta hyvään hallintoon seuraa hallintoelinten velvoite perustella päätöksensä ja että tällaiset perustelut eivät ole ainoastaan ilmaus hallintotoiminnan avoimuudesta vaan niillä pyritään myös erityisesti asettamaan yksityiset siihen asemaan, että he voivat asiaan vaikuttavista seikoista tietoisina harkita, onko heidän etujensa mukaista saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Perusteluvelvollisuuden ja tehokasta oikeussuojaa koskevan perusoikeuden sekä perusoikeuskirjan 47 artiklassa taatun tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevan oikeuden välillä on siten läheinen yhteys (tuomio 10.10.2012, Sviluppo Globale v. komissio, T-183/10, ei julkaistu, EU:T:2012:534, 40 kohta; ks. myös vastaavasti tuomio 8.9.2009, ETF v. Landgren, T-404/06 P, EU:T:2009:313, 148 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
48 Perustelut on lähtökohtaisesti ilmoitettava asianomaiselle samaan aikaan kuin hänelle vastainen päätös. Perustelujen puuttumista ei voida korjata sillä, että asianomainen saa päätöksen perustelut tietoonsa unionin tuomioistuimissa käytävän oikeudenkäyntimenettelyn aikana. Tilanteessa, jossa kyse ei ole siitä, että perustelut puuttuvat, vaan siitä, että ne ovat puutteelliset, tämä puute voidaan poikkeuksellisesti korjata oikeudenkäynnin kuluessa esitetyillä perusteluilla siten, että perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä koskevalla kanneperusteella ei voida enää perustella kyseessä olevan päätöksen kumoamista (ks. tuomio 11.6.2020, komissio v. Di Bernardo, C-114/19 P, EU:C:2020:457, 51 ja 52 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
49 Unionin tuomioistuimen mukaan unionin toimielimillä ei ole oikeutta korjata unionin tuomioistuimissa puutteellisesti perusteltuja päätöksiään, eikä näillä tuomioistuimilla ole velvollisuutta ottaa huomioon lisäselvityksiä, jotka kyseessä olevan toimen antaja on toimittanut vasta oikeudenkäynnin aikana, arvioidessaan perusteluvelvollisuuden noudattamista. Tällainen oikeustila nimittäin saattaisi hämärtää unionin hallintoviranomaisten ja tuomioistuinten välisen toimivallan jakoa, heikentää laillisuusvalvontaa ja vaarantaa kanneoikeuden käyttämisen. Ainoastaan poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa käy ilmi, että kyseisen unionin toimielimen oli käytännössä mahdotonta perustella riidanalaista päätöstä oikeudellisesti riittävällä tavalla, perusteluja voidaan täydentää toimen antajan oikeudenkäynnin aikana esittämillä selityksillä (ks. vastaavasti tuomio 11.6.2020, komissio v. Di Bernardo, C-114/19 P, EU:C:2020:457, 58 ja 59 kohta).
50 Kuten unionin tuomioistuin katsoi 4.7.1996 annetussa tuomiossa parlamentti v. Innamorati (C-254/95 P, EU:C:1996:276), kilpailun valintalautakunnan tekemien päätösten osalta perusteluvelvollisuus on sovitettava yhteen valintalautakunnan työskentelyn salaisen luonteen kanssa, josta säädetään henkilöstösääntöjen liitteessä III olevassa 6 artiklassa. Tämän salaisuuden tarkoituksena on taata kilpailujen valintalautakuntien työskentelyn riippumattomuus ja objektiivisuus suojaamalla niitä kaikilta sellaisilta ulkoisilta asiaan puuttumisilta ja paineilta, joiden syynä voi olla unionin hallintokoneisto itsessään, kyseiset hakijat tai kolmannet tahot. Salaisuuden säilyttäminen on siten vastoin valintalautakuntien jäsenten henkilökohtaisten kannanottojen ja hakijoiden luonteeltaan henkilökohtaiseen tai vertailevaan arviointiin liittyvien seikkojen paljastamista (tuomio 4.7.1996, parlamentti v. Innamorati, C-254/95 P, EU:C:1996:276, 24 kohta).
51 Kilpailun valintalautakunnan päätösten perusteluvaatimuksessa on näissä olosuhteissa otettava huomioon kyseisen työskentelyn luonne (tuomio 4.7.1996, parlamentti v. Innamorati, C-254/95 P, EU:C:1996:276, 25 kohta).
52 Kilpailun valintalautakuntien työskentelyyn sisältyy yleensä ainakin kaksi erillistä vaihetta, jolloin ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan hakemukset kilpailuun hyväksyttävien hakijoiden seulomiseksi ja toisessa vaiheessa tutkitaan hakijoiden soveltuvuutta täytettävänä olevaan virkaan varallaololuettelon laatimiseksi (tuomio 4.7.1996, parlamentti v. Innamorati, C-254/95 P, EU:C:1996:276, 26 kohta).
53 Ensimmäisessä vaiheessa, erityisesti pätevyystodistusten perusteella tapahtuvassa kilpailussa, hakijoiden esittämät pätevyystodistukset asetetaan vastakkain kilpailuilmoituksen pätevyysvaatimusten kanssa. Koska tämä vastakkain asettaminen perustuu objektiivisiin tietoihin, jotka ovat lisäksi kaikkien hakijoiden tiedossa siltä osin kuin asia koskee heitä, valintalautakunnan työskentelyn salaisen luonteen säilyttämisen kanssa ei ole ristiriidassa se, että kilpailun alustavassa vaiheessa ilmoitetaan nämä objektiiviset tiedot, erityisesti seulonnassa käytetyt arviointikriteerit, jotta hakemustensa perusteella hylätyksi tulleet voivat ennen henkilökohtaisia koesuorituksia ottaa selvää karsintaansa johtaneista mahdollisista syistä (tuomio 4.7.1996, parlamentti v. Innamorati, C-254/95 P, EU:C:1996:276, 27 kohta).
54 Sitä vastoin kilpailun valintalautakunnan työskentelyn toinen vaihe on ennen kaikkea luonteeltaan vertaileva, ja sen vuoksi sitä koskee tälle työskentelylle ominainen salaisuus (tuomio 4.7.1996, parlamentti v. Innamorati, C-254/95 P, EU:C:1996:276, 28 kohta).
55 Valintalautakunnan ennen kokeita hyväksymät korjauskriteerit ovat olennainen osa sitä luonteeltaan vertailevaa arviointia, jolla valintalautakunta käy läpi hakijoiden ansiot. Näiden korjauskriteereiden tarkoitus on näet taata hakijoiden edun vuoksi tietty yhtenäisyys valintalautakunnan arvioinneissa, erityisesti kun hakijoita on paljon. Näitä kriteerejä koskee siten sama salaisuus, joka koskee valintalautakunnan päätöksentekoa (tuomio 4.7.1996, parlamentti v. Innamorati, C-254/95 P, EU:C:1996:276, 29 kohta).
56 Luonteeltaan vertaileva arviointi, johon valintalautakunta ryhtyy, ilmenee arvosanoina, jotka valintalautakunta antaa hakijoille. Nämä arvosanat kertovat siitä arvoarvostelmasta, jonka valintalautakunta on tehnyt jokaisesta hakijasta (tuomio 4.7.1996, parlamentti v. Innamorati, C-254/95 P, EU:C:1996:276, 30 kohta).
57 Näiden periaatteiden perusteella unionin tuomioistuin on 4.7.1996 annetun tuomion parlamentti v. Innamorati 31 ja 32 kohdassa katsonut, että ottaen huomioon sen salaisuuden, joka koskee valintalautakunnan työskentelyä, eri kokeista saatujen arvosanojen ilmoittaminen oli riittävä perustelu valintalautakunnan päätöksille ja että tämänkaltainen perustelu ei loukannut hakijoiden oikeuksia, koska hakijoiden oli sen avulla mahdollista saada tieto suorituksiaan koskevasta arvoarvostelmasta ja tarvittaessa tarkastaa, etteivät he tosiasiallisesti olleet saaneet kilpailuilmoituksessa edellytettyä pistemäärää.
58 Näiden periaatteiden valossa on arvioitava 15.4.2020 tehdyn päätöksen perustelujen riittävyyttä.
59 On ensimmäiseksi todettava, että 15.4.2020 tehty päätös ei kuulu unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitettuun ensimmäiseen vaiheeseen, joka liittyy siihen, että hakijat hyväksytään osallistumaan kilpailuun sen jälkeen, kun on tarkistettu, että he ovat noudattaneet kilpailuilmoituksessa tätä varten määrättyjä edellytyksiä. Kyseinen päätös kuuluu toiseen vaiheeseen, kun otetaan huomioon, että riidanalaisen kilpailun valintalautakunnan on täytynyt arvioida kantajan suoritusta suullisen kokeen aikana paitsi tutkiakseen, voidaanko tälle antaa kilpailuilmoituksessa asetettu vähimmäisarvosana 10/20 myös arvioidakseen kyseistä suoritusta muiden hakijoiden suorituksiin nähden. Kilpailuilmoituksessa nimittäin todettiin, että kantajan valitsemalla erikoisalalla varallaololuetteloon voidaan merkitä vain 30 suullisessa kokeessa parhaat arvosanat saanutta hakijaa (ks. edellä 3, 6 ja 7 kohta).
60 On toiseksi palautettava mieliin tiedot, jotka kantajalle oli jo annettu 16.12.2019 tehdyssä päätöksessä, joka vahvistettiin 15.4.2020 tehdyssä päätöksessä. Kuten edellä 9 kohdassa esitettiin, valintalautakunta totesi kyseisessä päätöksessä aluksi kantajan saaneen suorituksestaan riidanalaisen kilpailun suullisessa kokeessa kokonaisarvosanan 13/20, kun taas kyseiseen kokeeseen hyväksyttyjen hakijoiden suoritusten vertailun perusteella valintalautakunta merkitsi varallaololuetteloon vain ne hakijat, jotka olivat saaneet kokonaisarvosanaksi vähintään 14/20.
61 Valintalautakunta täsmensi sen jälkeen, että kantajan kokonaissuoritus suullisessa kokeessa sai arvion ”hyvä”.
62 Valintalautakunta ilmoitti lopuksi suulliset arvioinnit, jotka se oli antanut kantajalle riidanalaisen kilpailun kilpailuilmoituksen III jakson 4 osaan perustuvan suullisen kokeen kustakin kolmesta osasta (ks. edellä 5 kohta); kilpailuilmoituksen mukaan kyseisessä kokeessa oli kaksi osaa, joista ensimmäinen oli kaksiosainen.
63 On kolmanneksi todettava, että kuten edellä 11 kohdassa huomautettiin, komissio toimitti myöhemmin kantajalle ensimmäisen muuntotaulukon, jossa osoitettiin valintalautakunnan antamien suullisten arviointien ja numeroarvosanojen 1–10 välinen vastaavuus. Kyseisestä taulukosta ilmenee, että suullinen arviointi ”hyvä” vastaa numeroarvosanaa 6/10 ja ”kiitettävä” arvosanaa 7/10.
64 On neljänneksi todettava, että komissio esitti unionin yleisessä tuomioistuimessa edellä 27 kohdassa mainitun toisen muuntotaulukon, jossa osoitetaan yhtäältä numeroarvosanojen 1–20 ja toisaalta suullisen kokeen jälkeen hakijoille ilmoitettujen suullisten arviointien välinen vastaavuus.
65 On viidenneksi korostettava, että kuten 15.4.2020 tehdystä päätöksestä ilmenee, valintalautakunta käytti riidanalaisen kilpailun kilpailuilmoituksessa mainittuihin suullisen kokeen kolmeen osaan sovellettavaa painotusmenetelmää. Vastineessa komissio vahvisti, että kantajan saama kokonaisarvosana 13/20 ei ole kyseisiin kolmeen osaan liittyvien arviointien aritmeettinen keskiarvo, vaan perustuu niiden painotettuun keskiarvoon.
66 Näin ollen on todettava, että riidanalaisen kilpailun valintalautakunta sovelsi painokerrointa kuhunkin kilpailuilmoituksessa tarkoitettuun suullisen kokeen kolmeen osaan (jäljempänä kyseessä olevat painokertoimet). Kyseessä olevia painokertoimia sovellettiin arviointeihin, jotka valintalautakunta teki näihin osiin osallistuvien hakijoiden suorituksista, jotta saataisiin näiden kolmen arvioinnin painotettu keskiarvo. Näin ollen kyseiset painokertoimet auttavat merkittävällä tavalla kantajaa ymmärtämään, miten hänen suorituksensa – sen jälkeen kun se oli arvioitu näissä kolmessa kokeen osassa – muunnettiin kahdeskymmenesosina ilmaistuksi kokonaisarvosanaksi riidanalaisen kilpailun kilpailuilmoituksen mukaisesti (ks. edellä 6 kohta). Kantajalla on siitä alkaen ollut käytettävissään ensimmäinen ja toinen muuntotaulukko. Koska kantajalla ei ole tiedossaan kyseessä olevia painokertoimia, hän ei kuitenkaan pysty ymmärtämään, miten hänen suullisen kokeen kolmesta osasta saamansa suulliset arvioinnit ”kiitettävä”, ”kiitettävä” ja ”hyvä”, jotka ensimmäisen muuntotaulukon mukaan vastaavat numeroarvosanoja 7, 7 ja 6, ovat voineet antaa tulokseksi numeroin ilmaistun kokonaisarvosanan 13/20, joka toisen muuntotaulukon mukaan vastaa suullista arviointia ”hyvä”. On korostettava, että kunkin kertoimen painoarvosta riippuen ei ole poissuljettua, että mainittujen numeroarvosanojen painotettu keskiarvo antaa tulokseksi pyöristetyn ja kahdeskymmenesosina ilmaistun kokonaisarvosanan, joka yltää vähimmäisarvosanaan 14/20, joka vaaditaan, jotta hakija olisi riidanalaisen kilpailun läpäisseiden hakijoiden joukossa (ks. edellä 9 kohta).
67 On kuitenkin määritettävä, onko kyseessä olevien painokertoimien ilmoittaminen yhteensopivaa henkilöstösääntöjen liitteessä III olevassa 6 artiklassa säädetyn valintalautakunnan työskentelyn salaisuuden kanssa.
68 On totta, että kuten edellä 57 kohdassa muistutettiin, unionin tuomioistuin katsoi 4.7.1996 antamassaan tuomiossa parlamentti v. Innamorati (C-254/95 P, EU:C:1996:276, 31 ja 32 kohta) punnittuaan ensin keskenään yhtäältä perusteluvelvollisuudesta johtuvia vaatimuksia ja toisaalta valintalautakunnan työskentelyn salaisuutta, että eri kokeista saatujen arvosanojen ilmoittaminen oli riittävä perustelu valintalautakunnan päätöksille ja että kyseisen kaltainen perustelu ei loukannut hakijoiden oikeuksia.
69 Asiassa, joka johti 4.7.1996 annettuun tuomioon parlamentti v. Innamorati (C-254/95 P, EU:C:1996:276), kantajaa ei hyväksytty kilpailun kokeisiin, jotka pidettiin kirjallisen kokeen jälkeen, koska hän oli kirjallisessa kokeessa saanut kilpailuilmoituksessa vaadittavan vähimmäisarvosanan alittavan tuloksen. Kilpailuilmoituksen mukaan kyseisessä kirjallisessa kokeessa ei ollut useita osia. Näin ollen unionin tuomioistuimen viittauksen ”eri kokeissa saatuihin arvosanoihin” ei voida tulkita tarkoittavan yksinomaan yksittäisiä hylkääviä arvosanoja vastakohtana kilpailuilmoituksessa mainittuihin kokeen eri osiin liittyville väliarvioinneille. Kyseisestä oikeuskäytännöstä ei siis ilmene, että yhden yksittäisen hylkäävän arvosanan ilmoittaminen hakijalle on kaikissa tapauksissa riittävä perustelu kunkin kilpailun erityispiirteistä riippumatta.
70 Ei myöskään voida päätellä 4.7.1996 annetusta tuomiosta parlamentti v. Innamorati (C-254/95 P, EU:C:1996:276), että korjauskriteerien käsite, jonka unionin tuomioistuin katsoi kuuluvan valintalautakunnan työskentelyn salaisuuden piiriin, kattaa kyseessä olevien painokertoimien kaltaiset seikat.
71 On todettava, että 4.7.1996 annetussa tuomiossa parlamentti v. Innamorati (C-254/95 P, EU:C:1996:276) tarkoitetut korjauskriteerit ohjaavat valintalautakuntaa hakijoiden suoritusten arvioinnissa kilpailun kokeiden ja kunkin kokeen mahdollisten osien aikana. Ne ovat väline, jota valintalautakunta käyttää arviointiensa yhtenäisyyden takaamiseksi tehdessään arvoarvostelman näistä suorituksista. Vastaavasti – kuten unionin tuomioistuin mainitussa tuomiossa totesi – korjauskriteerit ovat olennainen osa sitä luonteeltaan vertailevaa arviointia, jolla valintalautakunta käy läpi hakijoiden ansiot, ja niiden on sen seurauksena pysyttävä salaisina (ks. edellä 55 kohta). On nimittäin todettava, että hakijoiden arvioiminen täysin objektiivisesti ja vapaasti edellyttää, että kilpailun valintalautakunta voi järjestää työnsä asettamalla tarpeen mukaan perusteita ja osaperusteita, joita tarvittaessa painotetaan suhteessa toisiinsa.
72 Sitä vastoin kertoimilla, jotka valintalautakunta vahvistaa kilpailuilmoituksessa mainittujen kokeen osien painottamiseksi, ei ole sama tehtävä kuin 4.7.1996 annetussa tuomiossa parlamentti v. Innamorati (C-254/95 P, EU:C:1996:276) tarkoitetuilla korjauskriteereillä. Kyseisten kertoimien tarkoituksena ei nimittäin ole helpottaa hakijoiden kyseessä olevassa kokeessa tekemien suoritusten vertailevaa arviointia. Valintalautakunta vahvistaa kertoimet harkintavaltansa mukaisesti ilmaistakseen kilpailuilmoituksessa mainituille kokeen eri osille antamansa suhteellisen painoarvon siihen kokonaisarvosanaan nähden, joka hakijalle annetaan koko kyseisen kokeen perusteella. Kilpailuilmoituksessa mainittuihin kokeen eri osiin liittyvän arvon vahvistaminen etukäteen on siis erotettava kantajien kussakin kokeen osassa tekemien suoritusten arvioinnista.
73 Näin ollen 4.7.1996 annettua tuomiota parlamentti v. Innamorati (C-254/95 P, EU:C:1996:276) ei voida tulkita siten, että edellä 68 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten välinen tasapainottaminen edellyttää, että kun kokeessa on kilpailuilmoituksen mukaan useita osia, kertoimet, jotka valintalautakunta antaa etukäteen kullekin näistä osista niiden painottamista varten, kuuluvat valintalautakunnan työskentelyn salaisuuden piiriin. Mainitusta tuomiosta ei siis ilmene, että kyseiset kertoimet eivät kuulu niihin seikkoihin, jotka on perusteluvelvollisuuden mukaisesti ilmoitettava kilpailussa hylätyille hakijoille.
74 On lisäksi muistutettava unionin yleisen tuomioistuimen jo katsoneen sellaisen suullisen kokeen osalta, jossa arvioidaan hakijoiden kielitaitoa englannin ja ranskan kieltä sekä kaikkia muita sellaisia kieliä koskevassa kilpailussa, joita kilpailijat olivat hakemusasiakirjoissaan ilmoittaneet osaavansa, että kun kilpailun valintalautakunta oli suorittanut hakijoiden tietoja koskevan väliarvioinnin kunkin kielen osalta, perusteluvelvollisuus edellytti, että hakijalle on hänen pyynnöstään ilmoitettava kokeessa arvioitujen eri kielten perusteella annetut väliarvosanat ja valintalautakunnan lopullisen arvosanan määrittelemisessä käyttämä menetelmä. Unionin yleinen tuomioistuin nimittäin totesi, että kyseisten seikkojen ilmoittaminen ei edellyttänyt valintalautakunnan jäsenten kannanottojen paljastamista tai hakijoiden luonteeltaan henkilökohtaisten tai vertailevia arviointeja koskevien seikkojen esiin tuomista. Se ei siis ollut yhteensopimatonta valintalautakunnan työskentelyn salaisuuden säilyttämisen kanssa (tuomio 28.4.2004, Pascall v. neuvosto, T-277/02, EU:T:2004:117, 2 ja 28 kohta).
75 Virkamiestuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee lisäksi, että kun otetaan huomioon kilpailun valintalautakunnan työskentelyn salaisuus ja kyseisen valintalautakunnan laaja harkintavalta kilpailun kokeiden tulosten arvioinnissa, ei voida katsoa, että perustellessaan hakijan hylkäämistä kokeessa se on velvollinen täsmentämään, mitkä hakijan vastaukset todettiin puutteellisiksi, tai selittämään, miksi ne todettiin puutteellisiksi. Tämä salaisuus ja laaja harkintavalta eivät kuitenkaan merkitse sitä, ettei kilpailuun osallistuville hakijoille voitaisi heidän pyynnöstään tarvittaessa ilmoittaa kustakin kilpailuilmoituksessa mainitusta suullisen kokeen osasta saadut arvosanat (ks. vastaavasti tuomio 8.7.2010, Wybranowski v. komissio, F-17/08, EU:F:2010:83, 98 ja 99 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Virkamiestuomioistuimen mukaan kyseinen ilmoitus on perusteluvelvollisuuden täyttämiseksi ja hakijan sitä pyydettyä lähtökohtaisesti annettava ennen henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklassa säädetyn määräajan umpeutumista (ks. vastaavasti tuomio 8.7.2010, Wybranowski v. komissio, F-17/08, EU:F:2010:83, 100 kohta). On lisättävä, että hylätäkseen perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä koskevan väitteen unionin virkamiestuomioistuin totesi, että kantaja oli voinut saada tiedon muun muassa suullista koetta koskevassa kilpailuilmoituksessa mainittujen neljän arviointiperusteen painotuksista (ks. tuomio 8.7.2010, Wybranowski v. komissio, F-17/08, EU:F:2010:83, 8, 50, 104 ja 106 kohta).
76 Kyseisessä unionin yleisen tuomioistuimen ja virkamiestuomioistuimen oikeuskäytännössä noudatetaan edellä 47 kohdassa mieliin palautettua periaatetta, jonka mukaan perusteluvelvollisuuden ja tehokasta oikeussuojaa koskevan perusoikeuden välillä on läheinen yhteys, ja oikeus täydentää puutteellisia perusteluja oikeudenkäynnin aikana esitetyillä selityksillä rajataan poikkeuksellisiin tapauksiin, sellaisina kuin ne ilmenevät edellä 49 kohdassa mainitusta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä. On nimittäin niin, että jos hakijalla ei ole ajoissa tiedossaan menetelmää, jota valintalautakunta noudattaa vahvistaessaan hakijalle kokeesta annetun hylkäävän kokonaisarvosanan niiden arviointien perusteella, jotka valintalautakunta teki kyseisen hakijan suorituksista kilpailuilmoituksessa mainituissa kyseisen kokeen eri osissa, kyseinen hakija ei pysty ymmärtämään, onko valintalautakunta tehnyt virheen – ei näitä arviointeja laatiessaan, mikä kuuluu valintalautakunnan työskentelyn salaisuuden piiriin, vaan antaessaan hylkäävän kokonaisarvosanan. Kyseinen hakija ei siis pysty arvioimaan, onko tarkoituksenmukaista nostaa kanne unionin yleisessä tuomioistuimessa.
77 Perusteluvelvollisuus ja oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan ovat lisäksi perusoikeuskirjassa vahvistettuja unionin oikeuden yleisiä periaatteita, kun taas valintalautakunnan työskentelyn salaisuus vahvistetaan johdetun oikeuden säädöksellä. Näin ollen henkilöstösääntöjen liitteessä III olevaa 6 artiklaa on tulkittava perusoikeuskirjan valossa.
78 Edellä esitettyjen seikkojen perusteella on todettava, että koska riidanalaisen kilpailun valintalautakunta ei käytä kyseessä olevia painokertoimia apuvälineenä tehdessään arvoarvostelmia hakijoiden suorituksista kilpailuilmoituksessa mainituissa suullisen kokeen kolmessa osassa, kyseiset kertoimet eivät kuulu henkilöstösääntöjen liitteessä III olevassa 6 artiklassa säädetyn salaisuuden piiriin.
79 Tätä päätelmää ei kyseenalaisteta komission väitteillä, jotka koskevat kilpailun valintalautakunnalla olevaa laajaa harkintavaltaa (ks. edellä 43 kohta).
80 Oikeuskäytännön mukaan valintalautakunnalla on laaja harkintavalta työssään. Tästä syystä se voi määrittää arviointiperusteet, kun niistä ei määrätä kilpailuilmoituksessa, tai määrittää arviointiperusteiden painotuksen, kun kilpailuilmoituksessa määrätään arviointiperusteista, muttei niiden painottamisesta (ks. tuomio 11.12.2012, Mata Blanco v. komissio, F-65/10, EU:F:2012:178, 55 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; ks. myös vastaavasti tuomio 24.3.1988, Goossens ym. v. komissio, 228/86, EU:C:1988:172, 11, 13 ja 14 kohta, ja tuomio 19.4.1988, Santarelli v. komissio, 149/86, EU:C:1988:179, 10 kohta).
81 Tästä seuraa, että jos kilpailuilmoituksessa ei täsmennetä kunkin siinä mainitun arviointiperusteen painotusta tietyn kokeen osalta, valintalautakunta voi määrittää, miten kilpailuilmoituksessa kyseiselle kokeelle määrätyn kokonaispistemäärän on jakaannuttava kokeen eri osien kesken sen painoarvon perusteella, jonka valintalautakunta kyseisille osille antaa haettavat toimet huomioon ottaen (ks. vastaavasti tuomio 11.12.2012, Mata Blanco v. komissio, F-65/10, EU:F:2012:178, 56 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
82 Käsiteltävässä asiassa riidanalaisen kilpailun kilpailuilmoituksessa kuvailtiin suullisen kokeen eri osat (ks. edellä 5 kohta) täsmentämättä kuitenkaan painotusta, jota kuhunkin näistä osista sovellettiin kokonaisarvosanaa määritettäessä.
83 Näin ollen riidanalaisen kilpailun valintalautakunnalla oli oikeus vahvistaa kyseessä olevat kolme painokerrointa.
84 Edellä esitetystä ei kuitenkaan ilmene, että kyseessä olevat painokertoimet eivät kuulu niihin seikkoihin, jotka on ilmoitettava hylätyille hakijoille perusteluvelvollisuuden noudattamisen vuoksi.
85 Vakiintuneessa oikeuskäytännössä on nimittäin katsottu, että kun unionin toimielimellä on laaja harkintavalta, on erityisen tärkeää valvoa, että unionin oikeusjärjestyksessä myönnettyjä takeita noudatetaan hallinnollisissa menettelyissä. Näihin takeisiin kuuluvat muun muassa toimivaltaisen toimielimen velvollisuus tutkia huolellisesti ja puolueettomasti kaikki käsiteltävänä olevan tapauksen kannalta merkitykselliset seikat sekä perustella päätöksensä riittävällä tavalla (tuomio 21.11.1991, Technische Universität München, C-269/90, EU:C:1991:438, 14 kohta ja tuomio 8.9.2009, ETF v. Landgren, T-404/06 P, EU:T:2009:313, 163 kohta).
86 Edellä 46 ja 47 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan perusteluvelvollisuuden nimenomaisena tarkoituksena on antaa asianomaisille henkilöille mahdollisuus käyttää oikeuttaan tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja unionin tuomioistuimille mahdollisuus valvoa hallintoelinten päätösten laillisuutta.
87 On korostettava, että kilpailujen valintalautakuntien laajan harkintavallan vuoksi niiden päätösten laillisuuden valvonta merkitsee, että tuomioistuimet varmistavat, että tätä harkintavaltaa on käytetty objektiivisin perustein ja ettei harkintavallan käytössä ole tapahtunut ilmeistä virhettä, ettei harkintavaltaa ole käytetty väärin tai ettei harkintavallan rajoja ole selvästi ylitetty (ks. vastaavasti tuomio 11.2.1999, Jiménez v. SMHV, T-200/97, EU:T:1999:26, 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Vaikka unionin yleinen tuomioistuin ei voikaan käsiteltävässä asiassa korvata valintalautakunnan arviointia omallaan, sen on kuitenkin voitava valvoa perusteluvelvollisuus huomioon ottaen, että valintalautakunta on arvioinut kantajan suullista suoritusta riidanalaisen kilpailun kilpailuilmoituksessa mainittujen kokeen kolmen osan perusteella ja ettei valintalautakunnan kustakin kolmesta osasta tekemän arvioinnin perusteella annetun kokonaisarvosanan laskennassa ole tehty virhettä.
88 Edellä esitetty huomioon ottaen on todettava, että koska kantaja ei ollut tietoinen kyseessä olevista painokertoimista, 15.4.2020 tehtyä päätöstä ei ole perusteltu riittävällä tavalla huolimatta niistä tiedoista, jotka komissio toimitti kantajalle kyseisen päätöksen tekemisen jälkeen, vaikka oletettaisiin, että ne voidaan ottaa huomioon edellä 48 ja 49 kohdassa mieliin palautetun oikeuskäytännön nojalla.
89 Näin ollen toinen kanneperuste on hyväksyttävä ja 15.4.2020 tehty päätös on kumottava ilman, että on tarpeen tutkia ensimmäistä kanneperustetta (ks. edellä 38 kohta) tai lausua komission esittämästä oikeudenkäyntiväitteestä, joka koskee vaatimusta tarvittaessa kumota 16.12.2019 tehty päätös (ks. edellä 30 ja 33 kohta).
Oikeudenkäyntikulut
90 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut kantajan vaatimusten mukaisesti.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu seitsemäs jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Sisäisen kilpailun COM/03/AD/18 (AD 6) – Hallintovirkamiehet valintalautakunnan 15.4.2020 tekemä päätös olla merkitsemättä JR:n nimeä varallaololuetteloon, joka laadittiin palkkaluokan AD 6 hallintovirkamiesten palvelukseen ottamista varten eurooppalaisen julkishallinnon alalla, kumotaan.
2) Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
da Silva Passos | Valančius | Reine |
Julistettiin Luxemburgissa 22 päivänä syyskuuta 2021.
Allekirjoitukset