Kanne 12.4.2024 – Novis v. EIOPA

(Asia T-204/24)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Novis Insurance Company, Novis Versicherungsgesellschaft, Novis Compagnia di Assicurazioni, Novis Poisťovňa a.s. (Bratislava, Slovakia) (edustajat: asianajajat A. Börner, S. Förster ja S. Henrich)

Vastaaja: Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan EIOPAn suosituksen nro EIOPA-BoS-22-293 (Ares(2022)4118763), joka on päivätty 16.5.2022 (tai 17.5.2022) (jäljempänä riidanalainen toimi) ja joka koskee unionin lainsäädännön rikkomista koskevaa menettelyä, joka on pantu vireille Národná Banka Slovenskaa, joka on toimivaltainen kansallinen viranomainen (jäljempänä toimivaltainen kansallinen viranomainen), vastaan; ja

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu väitteelle, jonka mukaan kantajan Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 41 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaista oikeutta tulla kuulluksi on loukattu.

Koska vastaaja pysytti riidanalaisen toimen, joka siitä huolimatta, että se on virallisesti luokiteltu suositukseksi, vastaa käytännössä päätöstä, ja piti sen valmistelun kantajalta salassa, kantaja ei saanut tietoa sen taustalla olleista seikoista ja tiedoista eikä sillä ollut mahdollisuutta tutustua niihin, ja kantaja sai riidanalaisesta päätöksestä tiedon vasta paljon myöhemmin. Koska riidanalaisen toimen tarkoitus oli nimenomaisesti kantajan vahinkovakuutusluvan peruuttaminen, kantajan on katsottava olevan “päätöksen nimetty kohde” Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010¹ 39 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Valittajan laiminlyöntien ja puutteiden valossa riidanalaisessa toimessa tehty päätös merkitsee asetuksen (EU) N:o 1094/2010 17 artiklan 3 kohdan ja 39 artiklan 1 kohdan rikkomista, kun sitä tulkitaan perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti unionin primaarioikeutena, sekä siinä vahvistetun kantajan kuulluksi tulemista koskevan oikeuden loukkaamisena.

Toinen kanneperuste, joka perustuu väitteelle, jonka mukaan kantajalle perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti kuuluvaa oikeutta tutustua vastaajan asiakirja-aineistoon on loukattu.

Pitäessään riidanalaisen toimen ja sen valmistelun salassa kantajalta, vastaaja epäsi kantajalta oikeuden tutustua sitä koskeviin asiakirjoihin. Koska riidanalainen toimi on seurausta tästä laiminlyönnistä, sen perusteella tehty päätös merkitsee, että asiakirjoihin tutustumista koskevan kantajan perusoikeutta, josta määrätään perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, on loukattu.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu väitteelle, jonka mukaan kantajan oikeutta oikeudenmukaiseen hallinnolliseen menettelyyn, kantajan perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 ja 2 kohdan mukainen osallistumisoikeus mukaan lukien, on loukattu, ja harkintavaltaa on käytetty väärin.

Vastaaja piti riidanalaisen toimen ja sen valmistelun kantajalta salassa, ja tarkastelematta riidanalaisesta toimesta kantajaan aiheutuvia seurauksia se perusti riidanalaisen toimen yksinomaan toimivaltaisen kansallisen viranomaisen esittämiin tietoihin tarkistamatta niitä lainkaan kantajalta. Tämä merkitsee kantajan mukaan asetuksen N:o 1094/2010 17 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 35 artiklan 6 kohdan rikkomista, kun niitä tulkitaan perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti unionin primaarioikeutena, sekä oikeudenmukaista hallinnollista menettelyä koskevien perusperiaatteiden, kantajan osallistumisoikeudet mukaan lukien, loukkaamista; tämä merkitsee myös harkintavallan oikeudenmukaisen käyttämisen ja siihen kuuluvan puolueettoman kohtelun laiminlyöntiä.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu perusoikeuskirjan 47 artiklan 1 kohdan mukaisen tehokkaita oikeussuojakeinoja ja puolueetonta tuomioistuinta koskevan kantajan oikeuden loukkaamiseen.

Kun valittaja piti riidanalaisen toimen, sen valmistelun ja sen perusteet salassa kantajalta ja loukkasi kantajan mahdollisuuksia käyttää kuulluksi tulemista koskevaa perusoikeuttaan ja kantajan oikeutta saada tutustua asiakirjoihin, josta määrätään perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa, riidanalaisella toimella loukattiin kantajan oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen, josta määrätään perusoikeuskirjan 47 artiklassa ja asetuksen N:o 1094/2010 39 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa.

Viides kanneperuste, joka perustuu asetuksen N:o 1094/2010 17 artiklan rikkomiseen.

Asetuksen N:o 1094/2010 17 artiklan 3, 4 ja 7 kohdassa säädetään epäsuorasta kolmivaiheisesta menettelystä, jossa vastaaja, komissio ja toimivaltainen kansallinen viranomainen ovat vastuussa siten, että vastuu jakautuu kolmen tahon kesken ja on osittain päällekkäinen. Siitä huolimatta, että tiedonkulun häiriöiden ja virheiden suurentuneesta vaarasta ja riidanalaisen päätöksen vakavista seurauksista on annettu selkeät ohjeet, vastaaja ei tutkinut, osoittanut ja arvioinut riittävällä tavalla merkityksellisiä tosiseikkoja, joiden perusteella riidanalainen toimi toteutettiin.

Kuudes kanneperuste, joka koskee sitä, että riidanalainen toimi merkitsee harkintavallan väärinkäyttöä.

Toteuttaessaan tietoisesti toimen, joka on käytännössä päätös ja joka sisältää toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle osoitettu erityinen ohje peruuttaa kantajan toimilupa, vastaaja tietoisesti laiminlöi sen, että suositukset eivät ole sitovia SEUT 288 artiklan 5 kohdan nojalla ja ylitti aineellisesti sille asetuksen N:o 1094/2010 mukaisesti kuuluvien toimivaltuuksien rajat.

____________

¹ Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta 24.11.2010 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010 (EUVL 2010, L 331, s. 48).