Asia T‑533/10
DTS Distribuidora de Televisión Digital, SA
vastaan
Euroopan komissio
Valtiontuet – Yleisradiotoiminnan julkinen palvelu – Espanjan RTVE:n eduksi suunnittelema tuki – Rahoitusjärjestelmän muuttaminen – Mainostulojen korvaaminen televisio- ja televiestintätoiminnan harjoittajilta kannettavilta uusilla veroilla ja maksuilla – Päätös, jossa tuki todetaan sisämarkkinoille soveltuvaksi – Verotuksellinen toimenpide tuen rahoitustapana – Veron tai maksun ja tukitoimen välinen varojen osoittamista koskeva välttämätön yhteys – Veron tai maksun tuoton suora vaikutus tuen suuruuteen – Oikeasuhteisuus
Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 11.7.2014
1. Kumoamiskanne – Tutkittavaksi ottaminen – Kanteen hylkääminen pääasian osalta ilman, että sen tutkittavaksi ottamisesta lausuttaisiin – Unionin tuomioistuinten harkintavalta
(SEUT 263 artikla)
2. Valtiontuki – EUT-sopimuksen määräykset – Soveltamisala – Tukitoimenpiteen rahoitustavan muodostavat verot – Veroja ei ole sitovasti osoitettu kyseessä olevan tuen rahoitukseen – Ei kuulu soveltamisalaan
(SEUT 107 ja SEUT 108 artikla)
3. Kumoamiskanne – Laillisuusvalvonta – Arviointiperusteet – Vain riidanalaisen toimen toteuttamisajankohtana vallinneiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen huomioon ottaminen
(SEUT 263 artikla)
4. Valtiontuki – Kantelujen tutkiminen – Muodollisen tutkintamenettelyn aloittaminen – Alustava arviointi, joka on luonteeltaan välttämättä väliaikainen
(SEUT 108 artiklan 2 kohta)
5. Valtiontuki – EUT-sopimuksen määräykset – Soveltamisala – Verot ja maksut – Poissulkeminen tuen rahoittamista koskevia veroja ja maksuja lukuun ottamatta – Tuensaajan kilpailijoille määrätty vero, jolla rahoitetaan osittain tuensaajan julkisen palvelun velvoitteiden täyttämiseksi myönnetty tuki, mutta jota ei ole määrätty tuensaajalle – Näyttöä veron ja kyseisen tuen rahoituksen välisestä sitovasta yhteydestä ei ole
(SEUT 107 ja SEUT 108 artikla)
6. Kilpailu – Yritykset, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja – Julkisen palvelun tehtävistä aiheutuneiden kustannusten korvaaminen – Tuen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi – Arviointiperusteet
(SEUT 106 artiklan 2 kohta ja SEUT 107 artikla)
7. Kilpailu – Yritykset, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja – Julkisen palvelun tehtävistä aiheutuneiden kustannusten korvaaminen – Jäsenvaltioiden harkintavalta – Rajat – Komission suorittama valvonta – Tuomioistuinvalvonta – Rajat
(SEUT 106 artiklan 2 kohta; EU- ja SEU-sopimusten liitteenä oleva pöytäkirja nro 29)
8. Kilpailu – Yritykset, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja – Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen käsite – Jäsenvaltioiden harkintavalta
(SEUT 106 artiklan 2 kohta; EU- ja SEU-sopimusten liitteenä oleva pöytäkirja nro 29
9. Kilpailu – Yritykset, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja – Kuuluminen EUT-sopimuksen määräysten soveltamisalaan – Kilpailunvastaisen toiminnan kielto – Ulottuvuus – Järjestelmällisesti liian korkeiden tarjousten tekeminen kuuluu kiellon alaan
(SEUT 106 artiklan 2 kohta)
10. Kilpailu – Yritykset, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja – Kuuluminen EUT-sopimuksen määräysten soveltamisalaan – Valtion rahoituksen soveltuvuutta sisämarkkinoille koskevat arviointiperusteet – Kauppaan ja kilpailuun vaikuttaminen olennaisesti ja selvästi suhteettomasti
(SEUT 106 artiklan 2 kohta)
11. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Valtiontukea koskeva komission päätös
(SEUT 296 artikla)
12. Tuomioistuinmenettely – Väliintulo – Uudet perustelut – Tutkittavaksi ottaminen – Edellytykset – Oikeusriidan alan muuttamatta jättäminen
(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 40 artiklan neljäs kohta ja 53 artikla; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 116 artiklan 3 kohta)
1. Ks. tuomion teksti.
(ks. 33, 34 ja 170 kohta)
2. Jotta veron voitaisiin katsoa olevan erottamaton osa tukitoimenpidettä, kansallisessa lainsäädännössä on välttämättä oltava sellainen sitova säännös, jossa säädetään veron osoittamisesta tuen rahoittamiseen. Kun tällaista säännöstä ei ole, ei voida katsoa, että vero on osoitettu tukitoimen rahoittamiseen, eikä se siis ole osa tuen toteuttamistapaa. Pelkästään se seikka, että tällainen säännös on olemassa, ei voi itsessään olla riittävä edellytys sen toteamiselle, että vero on erottamaton osa tukitoimenpidettä. Kun tällainen kansallisen lainsäädännön säännös on olemassa, on tutkittava lisäksi, vaikuttaako veron tuotto suoraan tuen suuruuteen. Jotta vero olisi erottamaton osa tukitoimenpidettä, ei siis ole riittävää, että sen tuotto välttämättä osoitetaan kyseisen tuen rahoittamiseen. Ei myöskään riitä, että osoitetaan, että verotuksellisen toimenpiteen perusteella pidätetyt tulot osoitetaan tuensaajalle.
(ks. 52–54 kohta)
3. Ks. tuomion teksti.
(ks. 75 ja 144 kohta)
4. Ks. tuomion teksti.
(ks. 82 kohta)
5. Lähtökohtaisesti ne, joiden on maksettava pakollinen maksu, eivät voi jättää suorittamatta kyseistä maksua vedoten siihen, että muiden saamaa vapautusta on pidettävä valtiontukena. Jotta vero olisi erottamaton osa tukea ja jotta yritys voisi vastustaa sen maksamista, ei myöskään riitä, että yritys, joka on velvoitettu tuen rahoittamiseen käytettävän veron maksamiseen, on kilpailusuhteessa tuen edunsaajan kanssa. Ainoastaan se, että tuen rahoittamiseen käytettäväksi tarkoitettu vero määrätään yhdelle yritykselle mutta ei sen kanssa kilpailevalle tuen edunsaajalle, ei riitä, jotta veroa voitaisiin pitää erottamattomana osana kyseistä tukea.
(ks. 92, 95 ja 102 kohta)
6. Seuraavien edellytysten on täytyttävä, jotta SEUT 107 artiklassa tarkoitetun valtiontuen voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille SEUT 106 artiklan 2 kohdan nojalla: yhtäältä on oltava niin, että asianomaiselle toimijalle on uskottu yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tehtävä sellaisen viranomaistoimen nojalla, jossa määritellään selvästi kyseiset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palveluvelvoitteet, ja toisaalta toimija ei saa saada ylikompensaatiota eikä valtiollinen rahoitus saa vaikuttaa suhteettomasti kilpailuun ulkopuolisilla markkinoilla.
(ks. 117 ja 176 kohta)
7. EU- ja EUT-sopimusta täydentävän jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta tehdyn pöytäkirjan nro 29 mukaan EUT-sopimuksen määräykset eivät rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa rahoittaa julkista yleisradiotoimintaa, siinä määrin kuin rahoitus myönnetään yleisradioyritykselle kunkin jäsenvaltion antaman, määrittelemän ja järjestämän julkisen palvelun tehtävän täyttämiseksi, ja siinä määrin kuin rahoitus ei vaikuta unionin kauppa- ja kilpailuolosuhteisiin sellaisessa laajuudessa, että se olisi yleisen edun vastaista, kun samalla otetaan huomioon tällaisen julkisen palvelun tehtävän toteuttaminen.
Tästä seuraa, että jäsenvaltioilla on laaja harkintavalta yleisradiotoiminnan julkisen palvelun tehtävän määrittelemisen ja sen järjestämisen suhteen. Näin ollen komission yleisradiotoiminnan julkisen palvelun tehtävän määrittelemistä ja sen järjestämistä koskeva valvonta on rajoitettua. Komission arvio koskee monimutkaisia taloudellisia seikkoja. Näin ollen unionin yleisen tuomioistuimen harjoittama komission päätöksen valvonta on vielä rajoitetumpaa kuin komission asianomaisen jäsenvaltion toimenpidettä koskeva valvonta. Valvonta rajoittuu sen tarkistamiseen, onko asianomainen toimenpide selvästi epäasianmukainen tavoiteltuun päämäärään nähden.
(ks. 124–128 ja 195 kohta)
8. Ks. tuomion teksti.
(ks. 130, 157 ja 193 kohta)
9. Se, että julkisen yleisradiotoiminnan harjoittaja toimii markkinoilla kilpailunvastaisesti suhteessa yksityisiin toimijoihin esimerkiksi soveltamalla sisällönhankintamarkkinoilla käytäntöä, jossa se tekee systemaattisesti liian korkeita tarjouksia, ei ole yhteensopivaa SEUT 106 artiklan 2 kohdan kanssa. Tällaista toimintaa ei voida pitää tarpeellisena tällaiselle elimelle kuuluvan julkisen palvelun tehtävän täyttämiseksi. Tällainen toiminta on kuitenkin pois suljettua, koska kyseessä olevassa kansallisessa säännöstössä kielletään nimenomaisesti se, että kyseinen elin käyttää tulojaan tehdäkseen kilpailijoihinsa nähden liian korkeita tarjouksia oikeuksista sisältöihin, joilla on merkittävää kaupallista arvoa. Tämän kiellon tehokkuutta ei horjuta se, että kyseinen elin kilpailee yksityisten toimijoiden kanssa, eikä se, että se hankkii sisältöjä, joilla on merkittävää kaupallista arvoa, kunhan tämä tapahtuu sille kuuluvan yleisradiotoiminnan julkisen palvelun tehtävän täyttämiseksi.
(ks. 131, 132 ja 136 kohta)
10. Jotta sellaisen toimijan eduksi, jolle on uskottu yleisradiotoiminnan julkisen palvelun tehtävä, säädettyä tukijärjestelmää voidaan pitää sellaisena, että se ei täytä SEUT 106 artiklan 2 kohdan toisessa virkkeessä määrättyä edellytystä, järjestelmän on vaikutettava kauppaan ja kilpailuun olennaisesti ja sellaisessa laajuudessa, että se on selvästi suhteeton jäsenvaltioiden tavoittelemiin päämääriin nähden.
(ks. 155 ja 160–164 kohta)
11. Ks. tuomion teksti.
(ks. 199 ja 203 kohta)
12. Ks. tuomion teksti.
(ks. 211–213 kohta)