VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)

7 päivänä heinäkuuta 2009

Asia F-39/08

Giorgio Lebedef

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Vuosiloma – Henkilöstön edustamiseen liittyvät tehtävät – Osa-aikainen tehtävistä vapauttaminen ammattiyhdistystoimintaa varten – Henkilöstön henkilöstösääntöjen mukaiseen edustamiseen liittyvät tehtävät – Luvaton poissaolo – Vuosilomaoikeuksien vähentäminen – Henkilöstösääntöjen 60 artikla

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuva kanne, jossa Lebedef vaatii kumoamaan 29.5., 20.6., 28.6. ja 6.7.2007 tehdyt päätökset, kaksi 26.7.2007 tehtyä päätöstä ja 2.8.2007 tehdyn päätöksen, jotka kaikki koskevat yhteensä 32 päivän vähennystä hänen lomaoikeudestaan vuodelle 2007.

Ratkaisu: Kanne hylätään. Kantaja velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Edustaminen – Henkilöstökomitea – Sellaisten virkamiesten tai toimihenkilöiden osallistuminen, joita ei ole vapautettu tehtävistään

2.      Virkamiehet – Luvaton poissaolo – Korjaaminen jälkikäteen – Edellytykset

(Henkilöstösääntöjen 60 artikla)

3.      Virkamiehet – Edustaminen – Henkilöstökomitea – Velvollisuus hankkia etukäteen lupa poissaoloon

(Henkilöstösääntöjen 60 artikla)

4.      Virkamiehet – Poissaolo – Valvontaa koskeva toimivaltuus

1.      Ei ole mahdollista eikä toivottavaa, että henkilöstöä edustaisivat vain virkamiehet tai toimihenkilöt, jotka on vapautettu tehtävistään 50 tai 100 prosentiksi työajastaan. On olemassa tietty intressi siihen, että henkilöstö, jota ei ole vapautettu tehtävistään, vastaa osasta henkilöstön edustamisen velvoitteita. Järjestelmä, jossa nimenomaisesti myönnetään vapautuksia tietyille henkilöstön edustajille, merkitsee kuitenkin sitä, että kun kyseessä olevien virkamiesten tai toimihenkilöiden, joita ei ole vapautettu tehtävistään, osallistuminen henkilöstön edustamiseen on satunnaista ja että se vie puoli- tai neljännesvuosittain laskettuna verrattain pienen osuuden heidän työajastaan.

Vaikka on luonnostaan mahdotonta määrittää tarkasti sitä, milloin osallistuminen henkilöstön edustamiseen on ”satunnaista”, ja yksilöidä täsmällisesti prosenttiosuutta siihen käytetystä ajasta, ja vaikka se voidaan tehdä vain tapauskohtaisesti, jos hyväksyttäisiin se, että virkamies tai toimihenkilö, jota ei ole vapautettu tehtävistään, käyttää lähes koko työaikansa tai jopa koko työaikansa henkilöstön edustamiseen, jolloin hän käyttää vain pienen osan työajastaan yksikössä, johon hänet on nimitetty, tai ei työskentele siellä lainkaan, tästä seuraisi, että kierrettäisiin järjestelmää, joka on otettu käyttöön komission sekä ammattijärjestöjen ja ammattialajärjestöjen välillä tehdyillä eri sopimuksilla, mikä saattaisi asian olosuhteiden mukaan merkitä oikeuden väärinkäyttöä, josta yhteisön tuomioistuimet saattavat määrätä seuraamuksia.

(ks. 49 ja 50 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑222/95, Angelini v. komissio, 18.12.1997 (Kok. H., s. I‑A‑491 ja II‑1277, 35 ja 36 kohta); asia T‑57/96, Costantini v. komissio, 18.12.1997 (Kok. H., s. I‑A‑495 ja II‑1293, 28 ja 29 kohta) ja asia T‑95/98 DEP, Gogos v. komissio, 12.6.2001 (Kok. H., s. I‑A‑123 ja II‑571, 24 kohta)

2.      Kun poissaoloon ei ole hankittu etukäteen lupaa tai kun poissaolosta ei ole ainakaan ilmoitettu etukäteen, virkamiehen poissaolon korjaaminen jälkikäteen annettavalla todistuksella on henkilöstösääntöjen 60 artiklan nojalla mahdollista vain sairauden tai tapaturman yhteydessä. Joka tapauksessa silloinkin, kun kyseessä ovat jälkikäteen annettavat todistukset, toimivaltaisen viranomaisen on pidettävä tietty valvontaoikeus itsellään ja arvioitava luvattomana pidetyn poissaolon jälkikäteen tehdyn korjaamisen perusteltavuutta.

(ks. 55 kohta)

3.      Vaikka tietyissä tilanteissa käytännön vaikeudet tai luottamuksellisuuteen liittyvät rajoitteet voivat estää henkilöstön edustajia noudattamasta velvollisuutta hankkia esimieheltä etukäteen lupa poissaoloon (tai edes velvollisuutta ilmoittaa hänelle siitä etukäteen), erityisesti kysymyksestä, joka liittyy luottamuksellisuuteen, on todettava sen lisäksi, että monet henkilöstön edustamiseen liittyvät tiedot eivät ole luottamuksellisia, kuten virallisten kokousten pitämispaikat, aikataulut ja osallistujat, ja että luottamuksellisuus koskee siten vain osaa tästä toiminnasta, että henkilöstön edustajalla on silloinkin, kun asiaan liittyy luottamuksellisia tietoja, aina mahdollisuus antaa esimiehelleen yleisluonteisia tietoja, jotka eivät ole luottamuksellisia, kuten tiedon kokouksen arvioidusta kestosta.

Se, että yksikkö, johon asianomainen on nimitetty, tietää yleisellä tasolla ja epämääräisesti virkamiehen toimivan henkilöstön edustajana, ei voi vastata esimiehelle etukäteen annettavaa ilmoitusta eikä etenkään hänen etukäteen antamaansa lupaa.

(ks. 57 ja 58 kohta)

4.      Kun virkamies kuuluu kahteen hierarkkiseen rakenteeseen, joista ensimmäinen on henkilöstön edustaminen ammattiyhdistystoiminnassa ja toinen on yksikkö, johon hänet on nimitetty, henkilöstön edustajat ovat toimivaltaisia valvomaan hänen poissaolojaan, kun kyseessä on hänen ammattiyhdistystoimintansa, mutta sama ei päde hänen poissaoloihinsa, jotka koskevat työaikaa, joka hänen on käytettävä yksikössä, johon hänet on nimitetty, sillä sen osalta ainoastaan kyseinen yksikkö on toimivaltainen.

(ks. 59 kohta)