Kanne 10.3.2011 - Magnesitas de Rubián ym. v. parlamentti ja neuvosto

(Asia T-158/11)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantajat: Magnesitas de Rubián, SA (Incio, Espanja), Magnesitas Navarras, SA (Zubiri, Espanja), Ellinikoi Lefkolithoi Anonimos Metalleftiki Viomichaniki Naftiliaki kai Emporiki Etaireia (Ateena, Kreikka) (edustajat: asianajajat H. Brokelmann ja P. Martínez-Lage Sobredo)

Vastaajat: parlamentti ja neuvosto

Vaatimukset

Käsiteltävä asia koskee teollisuuden päästöistä 24.11.2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (EUVL L 334, s. 17) 13 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun päätöksen kumoamista siltä osin kuin siinä asetetaan jäsenvaltioille velvoite noudattaa sementti-, kalkki- ja magnesiumoksiditeollisuuden parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskevan vertailuasiakirjan (EUVL C 166, s. 5) 3.5 kohdan mukaisia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita lupiin, jotka toimivaltaiset viranomaiset myöntävät magnesiumoksidin tuotantolaitoksille, joilta mainitun direktiivin mukaan edellytetään lupaa, liitettävien edellytysten osalta.

Kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin

ensisijaisesti kumoaa riidanalaisen päätöksen

toissijaisesti siinä tapauksessa, ettei se kumoa kyseisen päätöksen vertailuasiakirjan 3.5 kohtaan liittyvää osaa kokonaisuudessaan, kumoaa joka tapauksessa mainitun asiakirjan 3.5.5.4 kohtaa koskevan päätöksen osan, mukaan lukien erityisesti siihen sisältyvässä taulukossa 3.11 määritetyt päästöarvot, ja

joka tapauksessa velvoittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat esittävät kanteensa tueksi neljä kanneperustetta.

1. Ensimmäinen peruste koskee sitä, ettei Euroopan komissiolla ole toimivaltaa.

Tässä yhteydessä kantajat väittävät, ettei Euroopan komissiolla ollut toimivaltaa sisällyttää magnesiumoksidin valmistusta vertailuasiakirjaan.

2. Toinen kanneperuste koskee olennaisten menettelymääräysten rikkomista, erityisesti siitä syystä, että

kantajille ei ilmoitettu vertailuasiakirjan valmistelumenettelyn aloittamisesta, jolloin ne saattoivat osallistua siihen vain jälkikäteen,

vertailuasiakirjassa ei otettu huomioon kantajien esittämiä eriäviä näkemyksiä ja että

vertailuasiakirjan viimeisen version arviointia varten asetettua määräaikaa ei noudatettu.

3. Kolmas kanneperuste koskee ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun direktiivin 2008/1/EY 1 artiklan rikkomista.

Tässä yhteydessä kantajat väittävät, että vertailuasiakirja on mainitun direktiivin 1 artiklassa ilmaistun tavoitteen, joka on koko ympäristön suojelu, vastainen ja että sen vastaisia ovat näin ollen myös mainitun asiakirjan 3.5 kohdassa mainitut päätelmät, joista on riidanalaisella päätöksellä tehty velvoittavia.

4. Neljäs kanneperuste koskee yleisen yhdenvertaisen kohtelun periaatteen rikkomista sen vuoksi, että riidanalaisessa päätöksessä kohdellaan eri asemassa olevia yrityksiä samalla tavalla.

____________