Kanne 16.9.2013 – McCullough v. Cedefop

(Asia T-496/13)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Colin Boyd McCullough (Thessaloniki, Kreikka) (edustaja: asianajaja G. Matsos)

Vastaaja: Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan Cedefopin 15.7.2013 tekemän päätöksen, jolla kantajalta evättiin oikeus tutustua tiettyihin asiakirjoihin

velvoittamaan Cedefopin toimittamaan kantajalle pyydetyt asiakirjat

sallimaan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 1 artiklan kolmannen virkkeen mukaisesti sen, että Kreikan kansalliset viranomaiset voivat loukata Cedefopin tiloja ja rakennuksia löytääkseen ja hankkiakseen kyseiset asiakirjat ja tutkiakseen mahdollisia rikoksia, joita kuka tahansa on saattanut tehdä niihin liittyen, ja

velvoittamaan Cedefopin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että Cedefop of rikkonut unionin oikeutta riidanalaisessa päätöksessä tulkitsemalla virheellisesti asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohtaa.

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että Cedefop on rikkonut unionin oikeutta tulkitsemalla virheellisesti asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohtaa.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että Cedefopin virkaatekevän johtajan käyttäytyminen on vähintäänkin kyseenalaista, kun hän väittää, että on kyseenalaista, ovatko pyydettyjen asiakirjojen joukossa olevat KMS-ohjausryhmän kokouspöytäkirjat olleet koskaan olemassa, sillä hänen pitäisi olla tietoinen niiden olemassaolosta (tai siitä, että ne eivät ole olemassa), koska hän oli Cedefopin apulaisjohtaja sellaisen pitkän ajanjakson ajan (yhden vuoden ajan), jonka aikana tällaiset asiakirjat laadittiin. Se, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset tutkivat Cedefopin tilat, on tarpeen tällaisen käyttäytymisen takia.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että Cedefop ei ole päättänyt neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevista käytännön järjestelyistä ja että komission antamia yksityiskohtaisia sääntöjä on sovellettava analogisesti.

Viides kanneperuste, joka perustuu siihen, että se, että Cedefop on evännyt oikeuden tutustua pyydettyihin asiakirjoihin, loukkaa kantajan oikeuksia rikosasian vastaajana.