Language of document : ECLI:EU:T:2015:478

Asia T‑548/12

Deutsche Rockwool Mineralwoll GmbH & Co. OHG

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Yhteisön tavaramerkki – Mitättömyysmenettely – Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki REDROCK – Aikaisemmat kansalliset sanamerkit ROCK, KEPROCK, FLEXIROCK, FORMROCK, FLOOR-ROCK, TERMAROCK, KLIMAROCK, SPEEDROCK, DUROCK, SPLITROCK, PLANAROCK, TOPROCK, KLEMMROCK, FIXROCK, SONOROCK PLUS, VARIROCK, SONOROCK ja MASTERROCK – Suhteellinen hylkäysperuste – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 53 artiklan 1 kohdan a alakohta

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 8.7.2015

1.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Sekaannusvaara haetun tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välillä – Arviointiperusteet

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Sekaannusvaara haetun tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välillä

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

3.      Yhteisön tavaramerkki – Luopuminen, menettäminen ja mitättömyys – Suhteelliset mitättömyysperusteet – On olemassa aikaisempi tavaramerkki, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Sekaannusvaara haetun tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välillä – Kuviomerkki REDROCK ja sanamerkit KEPROCK, FLEXIROCK, FORMROCK, FLOOR-ROCK, TERMAROCK, KLIMAROCK, SPEEDROCK, DUROCK, SPLITROCK, PLANAROCK, TOPROCK, KLEMMROCK, FIXROCK, SONOROCK PLUS, VARIROCK, SONOROCK ja MASTERROCK

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 53 artiklan 1 kohdan a alakohta)

4.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Kyseisten tavaramerkkien välinen samankaltaisuus

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

5.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Sekaannusvaara haetun tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välillä

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

6.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Sekaannusvaara haetun tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välillä

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 15 kohta)

2.      Ks. tuomion teksti.

(ks.18 kohta)

3.      Rakennusalan ammattilaisista ja – satunnaisesti – hyvin rakennusalan asioista perillä olevista saksalaisista keskivertokuluttajista, jotka ostavat merkkien kattamia tavaroita rautakaupoista, koostuvalle kohdeyleisölle ei ole Saksan alueella olemassa yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua sekaannusvaaraa yhtäältä kuviomerkin REDROCK, jonka rekisteröintiä yhteisön tavaramerkkinä on haettu Nizzan sopimuksen luokkiin 1, 2, 17, 19 ja 37 kuuluville tavaroille, ja toisaalta sanamerkin KEPROCK, joka on rekisteröity aikaisemmin Saksassa luokkiin 17, 19 ja 37 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten, ja sanamerkkien REDROCK, FLEXIROCK, FORMROCK, FLOOR-ROCK, TERMAROCK, KLIMAROCK, SPEEDROCK, DUROCK, SPLITROCK, PLANAROCK, TOPROCK, KLEMMROCK, FIXROCK, SONOROCK PLUS, VARIROCK, SONOROCK ja MASTERROCK, jotka on rekisteröity aikaisemmin Saksassa luokkiin 17, 19 ja 37 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten, välillä.

Kahden tavaramerkin välisen lausuntatavan samankaltaisuuden asteen merkitys on vähäinen, kun on kyse tavaroista, joita myydään siten, että kohdeyleisö tavallisesti havaitsee oston aikana tavaroissa olevan tavaramerkin myös visuaalisesti. Tällainen tapaus on kysymyksessä kyseisten tavaramerkkien kattamien rakennusaineiden osalta, joita myydään siten, että keskivertokuluttaja voi havaita visuaalisesti niihin kiinnitetyt tavaramerkit. Lisäksi on korostettava, että ennen tavaroiden valitsemista on välttämätöntä, että kohdeyleisö tutkii näiden tavaroiden ominaisuudet liikkeissä tai internetissä, sillä kohdeyleisö haluaa varmistautua siitä, että käytetyt materiaalit täyttävät niille asetetun tehtävän eli että ne kestävät pitkään rakennuksessa, johon se on sisällytetty. Näiden olosuhteiden takia kohdeyleisö joutuu myös visuaalisesti kohtaamaan tavaramerkistä muodostuvan mielikuvan ennen valinnan tekoa.

Tässä tilanteessa tavaramerkkien REDROCK ja KEPROCK välillä ei ole – erikseen tarkasteltuina – sekaannusvaaraa silloinkaan, kun näiden kahden merkin kattamat tavarat ovat samanlaisia. Keskivertokuluttaja, jonka tarkkaavaisuustaso on erityisen korkea oston aikaan, havaitsee tavaramerkkien välillä olevat erot eikä ajattele, että kyseisillä tavaramerkeillä varustettujen tavaroiden kaupallinen alkuperä olisi sama.

Sama pätee tavaramerkkien REDROCK ja KEPROCK kattamiin palveluihin, Kohdeyleisö ei voi siten sekoittaa kyseisiä tavaramerkkejä siitä syystä, että tavaramerkin KEPROCK erottamiskyky on keskimääräinen, että kohdeyleisön tarkkaavaisuustaso on erityisen korkea, että kohdeyleisö haluaa tietää, mikä tavaroiden ja palvelujen kaupallinen alkuperä on, ja että kyseiset merkit ovat vähäisessä määrin samankaltaisia ulkoasultaan, ne ovat keskimääräisen samankaltaisia lausuntatavaltaan ja että vertailu merkityssisällön osalta jää vaikutukseltaan neutraaliksi.

Näin ollen on päädyttävä siihen, että kun otetaan huomioon kohdeyleisen korkea tarkkaavaisuustaso, riidanalaisen tavaramerkin ja aikaisempien tavaramerkkien FLEXIROCK, FORMROCK, FLOOR-ROCK, TERMAROCK, KLIMAROCK, SPEEDROCK, DUROCK, SPLITROCK, PLANAROCK, TOPROCK, KLEMMROCK, FIXROCK, SONOROCK PLUS, VARIROCK, SONOROCK ja MASTERROCK välillä olevat erot riittävät sulkemaan pois sekaannusvaaran.

Osatekijä ”rock” on paljolti kuvaileva ja kehuva aikaisempien tavaramerkkien kattamien tavaroiden ja palvelujen osalta. Näin ollen se ei sovellu tavaramerkkiperheen yhteiseksi osatekijäksi. Sarjan osatekijän ”rock” sisältämän tavaramerkkiperheen tunnustaminen johtaisi kuitenkin täsmälleen yksinoikeuden antamiseen osatekijälle ”rock”, joka on paljolti kuvaileva ja kehuva aikaisempien tavaramerkkien kattamien tavaroiden ja palvelujen osalta. Laajennettu suoja, joka saadaan aikaan tunnustamalla tavaramerkkiperhe, merkitsee käytännössä, ettei kukaan muu talouden toimija voisi rekisteröidä tavaramerkkiä, johon sisältyy osatekijä ”rock”, ja kyseistä toimijaa voitaisiin mahdollisesti jopa kieltää käyttämästä tätä osatekijää iskulauseissaan ja mainosaineistossaan. Tällaista vapaan kilpailun rajoitusta, joka johtuu englannin peruskäsitteen varaamisesta yhdelle ainoalle talouden toimijalle, ei voida perustella sillä, että sillä korvattaisiin aikaisempien tavaramerkkien haltijan luovia tai mainostarkoituksessa tekemiä ponnisteluita. Nimittäin silloin, kun käytön perusteella lisääntynyttä erottamiskykyä ei ole, edellä mainitun varauksen perusteella saatava kaupallinen arvo ei seuraa tällaisista haltijan ponnisteluista vaan yksinomaan sanan, jolla viitataan kyseessä olevien tavaroiden ja palveluiden ominaisuuksiin, kyseisessä kielessä ennalta määritellystä merkityksestä.

(ks. 19, 24, 74–76, 78–81, 88, 93 ja 95 kohta)

4.      Sekaannusvaaraa koskevan kokonaisarvioinnin on kyseisten merkkien ulkoasun, lausuntatavan tai merkityssisällön samankaltaisuuden osalta perustuttava merkeistä syntyvään kokonaisvaikutelmaan, ja huomioon on otettava erityisesti merkkien erottavat ja hallitsevat osat. Sillä, miten kyseisten tavaroiden tai palveluiden keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkit, on ratkaiseva merkitys mainitun vaaran kokonaisarvioinnissa. Keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkin tavallisesti yhtenä kokonaisuutena eikä tarkastele sen eri yksityiskohtia.

Kahden tavaramerkin välisen samankaltaisuuden arviointia ei voida rajoittaa siihen, että huomioon otettaisiin ainoastaan yksi moniosaisen tavaramerkin osatekijöistä ja että sitä verrattaisiin toiseen tavaramerkkiin. Tällainen vertailu on sitä vastoin syytä suorittaa tarkastelemalla jokaista kyseessä olevaa tavaramerkkiä yhtenä kokonaisuutena, mikä ei sulje pois sitä, että kokonaisvaikutelmaa, joka moniosaisesta tavaramerkistä jää asianomaisen yleisön muistiin, voi joissain olosuhteissa hallita yksi tai useampi tavaramerkin osatekijöistä. Ainoastaan silloin, kun kaikki muut tavaramerkin osatekijät jäävät merkityksettömiksi, samankaltaisuutta voidaan arvioida yksin hallitsevan osatekijän perusteella. Asia voi olla näin muun muassa silloin, kun kyseinen osatekijä pystyy yksin hallitsemaan kohdeyleisön muistiin jäävää, tavaramerkkiä koskevaa mielikuvaa sellaisella tavalla, että kaikki muut tavaramerkin osatekijät jäävät merkityksettömiksi tavaramerkin luomassa kokonaisvaikutelmassa.

Vaikka keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkin tavallisesti yhtenä kokonaisuutena eikä tarkastele sen eri yksityiskohtia, sanamerkin nähdessään hän tunnistaa sanaosat, jotka tuovat hänen mieleensä konkreettisen merkityksen tai jotka muistuttavat sanoja, jotka hän tuntee. Niiden sanaosien, jotka kuluttaja voi ymmärtää, yksilöiminen on hyödyllistä silloin, kun arvioidaan kyseisten merkkien lausuntatavan, ulkoasun ja merkityssisällön samankaltaisuutta.

Mikään ei estä valituslautakuntaa yksilöimästä ensiksi kyseisten merkkien ymmärrettäviä osatekijöitä, arvioimasta niiden erottamiskykyä ja vertaamasta sen jälkeen edellä mainittuja merkkejä kokonaisuuksina keskenään. Sellainen lähestymistapa sopii täydellisesti yhteen edellä mainitun oikeuskäytännön kanssa. Lisäksi ”erottavien” ja ”hallitsevien” osatekijöiden yksilöimisen kannalta saattaa olla tarpeen, että ensiksi arvioidaan kaikkien tavaramerkin muodostavien osien erottamiskyky ja yksilöidään siten vähemmän erottavat osatekijät. Tavaramerkeistä saatava kokonaisvaikutelma voidaan tästä menettelystä huolimatta ottaa huomioon tutkinnan myöhemmässä vaiheessa.

(ks. 32, 33, 37 ja 43 kohta)

5.      Tavaramerkin osatekijän erottamiskyvyn määrittämiseksi on arvioitava sitä, missä määrin tavarat tai palvelut, joita varten tavaramerkki on rekisteröity, voidaan tämän osatekijän perusteella tunnistaa tietystä yrityksestä peräisin oleviksi ja siis erottaa muiden yritysten tavaroista tai palveluista. Tässä arvioinnissa on otettava huomioon erityisesti kyseisen osatekijän ominaispiirteet sen kysymyksen osalta, onko se millään tavalla kuvaileva niiden tavaroiden tai palvelujen kannalta, joita varten tavaramerkki on rekisteröity.

(ks. 34 kohta)

6.      Vaara mielleyhtymästä on sekaannusvaaran erityistapaus, jolle on tyypillistä, että kohdeyleisö voi pitää kyseessä olevia tavaramerkkejä saman haltijan kahtena tavaramerkkinä, vaikka se ei todennäköisesti suoraan sekoitakaan niitä. Tämän kriteerin huomioon ottamiseksi on välttämätöntä, että mitättömyysvaatimus perustuu sellaisten useiden tavaramerkkien olemassaoloon, joiden voidaan niiden yhteisten ominaisuuksien perusteella katsoa kuuluvan samaan sarjaan tai perheeseen. Kuitenkin se, että kyseessä on tavaramerkkisarja tai -perhe, on merkityksellistä vain, jos yhteinen osatekijä on erottamiskykyinen. Näin on siksi, että jos kyseinen osatekijä on kuvaileva, se ei ole omiaan luomaan sekaannusvaaraa.

Tavaramerkkiperheille annettuun laajennettuun suojaan ei voida vedota pätevästi silloin, kun aikaisempien tavaramerkkien yhteinen osatekijä on paljolti kuvaileva merkkien kattamien tavaroiden ja palvelujen osalta. Sana, jolla viitataan näiden tavaroiden ja palvelujen luonteeseen, ei nimittäin voi muodostaa tavaramerkkiperheen yhteistä erottavaa kantaa.

(ks. 91 ja 92 kohta)