YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)

28 päivänä marraskuuta 2007

Asia T-214/05

Hippocrate Vounakis

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Urakehitystä koskeva arviointikertomus – Vuoden 2003 arviointikierros – Saavutettavien tavoitteiden määrittely – Perusteluvelvollisuus – Arvosanojen ja huomautusten välinen epäjohdonmukaisuus – Ilmeinen arviointivirhe

Aihe: Kanne, jossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta vaaditaan kumoamaan 13.7.2004 tehty komission päätös, jolla vahvistetaan kantajan lopullinen urakehityskertomus 1.1.–31.12.2003 väliseltä ajanjaksolta.

Ratkaisu: Päätös, joka on tehty 13.7.2004 ja jolla vahvistetaan Hippocrate Vounakisin urakehitystä koskeva arviointikertomus ajalta 1.1.–31.12.2003, kumotaan otsikon Tuotos osalta. Kanne hylätään muilta osin. Komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Henkilöstö – Arviointi – Urakehitystä koskeva arviointikertomus – Velvollisuus vahvistaa tavoitteet

         (Henkilöstösääntöjen 43 artikla)

2.      Henkilöstö – Arviointi – Jaksottainen arviointikertomus – Arvioijien harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Rajat

         (Henkilöstösääntöjen 43 artikla)

3.      Henkilöstö – Arviointi – Urakehitystä koskeva arviointikertomus – Perusteluvelvollisuus – Laajuus

         (Henkilöstösääntöjen 43 artikla)

4.      Henkilöstö – Arviointi – Urakehitystä koskeva arviointikertomus – Virkamiehen tekemä itsearviointi – Kohde

         (Henkilöstösääntöjen 43 artikla)

1.      Komission hyväksymien henkilöstösääntöjen 43 artiklan yleisten täytäntöönpanosäännösten 7 artiklan 1 kohdasta ilmenee, että hallinnolla on velvollisuus vahvistaa toimenhaltijaa koskevat tavoitteet ja arviointiperusteet. Tästä velvollisuudesta muistutetaan arviointiohjeissa, jotka komissio on asettanut itselleen menettelysäännöksi.

(ks. 37 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 190/82, Blomefield v. komissio, 1.12.1983 (Kok. 1983, s. 3981, 20 kohta).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑63/89, Latham v. komissio, 24.1.1991 (Kok. 1991, s. II‑19, 25 kohta) ja asia T‑296/01, Tatti v. komissio, 30.9.2003 (Kok. H. 2003, s. I‑A‑225 ja II‑1093, 43 kohta).

2.      Arvioijilla on erittäin laaja harkintavalta niiden arviointien osalta, jotka koskevat heidän arvioitavinaan olevien henkilöiden työtä. Yhteisöjen tuomioistuinten tehtävänä ei ole valvoa virkamiehen ammatillista pätevyyttä koskevan arvioinnin oikeellisuutta, jos siihen sisältyy monitahoisia arviointeja, jotka ovat jo luonteeltaan sellaisia, että niitä ei voida objektiivisesti selvittää, lukuun ottamatta tilanteita, joissa on tehty tosiseikkoja koskeva virhe, ilmeinen arviointivirhe tai käytetty harkintavaltaa väärin.

(ks. 62 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑278/01, den Hamer v. komissio, 7.5.2003 (Kok. H. 2003, s. I‑A‑139 ja II‑665, 58 kohta) ja asia T‑165/04, Vounakis v. komissio, 13.7.2006 (61 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

3.      Hallinnolla on velvollisuus perustella arviointikertomukset riittävällä tavalla ja yksityiskohtaisesti. Analyyttisten arviointien lisäksi esitettävien yleisluontoisten huomautusten on annettava arvioitavalle mahdollisuus arvioida niiden perusteltavuutta kaikista seikoista tietoisena ja tarvittaessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle mahdollisuus harjoittaa laillisuusvalvontaansa, ja tätä tarkoitusta varten näiden arviointien ja niiden perustelemiseksi esitettyjen huomautusten on oltava keskenään johdonmukaisia.

Tietyissä tapauksissa erityistä huomiota on kiinnitettävä lisäksi perusteluihin. Urakehitystä koskevaa arviointikertomusta on perusteltava erityisesti pariteettikomitean suositusten osalta, jos arvioinnin tarkastaja aikoo jättää noudattamatta niitä ja jos lausunnossa viitataan erityisiin seikkoihin, jotka ovat omiaan herättämään epäilyjä alkuperäisen arvioinnin pätevyydestä ja oikeellisuudesta, mikä sen vuoksi edellyttää arvioinnin tarkastajan erityistä arviointia näistä seikoista mahdollisesti tehtävien päätelmien osalta.

(ks. 63 ja 83 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑23/91, Maurissen v. tilintarkastustuomioistuin, 21.10.1992 (Kok. 1992, s. II‑2377, 41 kohta); asia T‑187/01, Mellone v. komissio, 12.6.2002 (Kok. H. 2002, s. I‑A‑81 ja II‑389, 27 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen); asia T‑16/03, Ferrer de Moncada v. komissio, 30.9.2004 (Kok. H. 2004, s. I‑A‑261 ja II‑1163, 50 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) ja em. asia Vounakis v. komissio, 84 kohta.

4.      Komission hyväksymien henkilöstösääntöjen 43 artiklan yleisten täytäntöönpanomääräysten 7 artiklan 4 kohdan mukaan itsearvioinnin tarkoituksena on valmistella virkamiehen ja arvioijan välistä virallista keskustelua. Näin ollen virkamiehen tehtävänä ei ole suorittaa omaa arviointiaan, vaan tämä tehtävä kuuluu arvioijan, arvioinnin vahvistajan ja arvioinnin tarkastajan toimivaltaan.

(ks. 81 kohta)