Asia T‑287/13

Husky CZ s.r.o.

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto

(tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Yhteisön tavaramerkki – Menettämismenettely – Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki HUSKY – Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö – Osittainen menettäminen – Määräajan pidentäminen – Asetuksen (EY) N:o 2868/95 71 säännön 2 kohta – Kääntäminen menettelyn kielelle

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 13.2.2015

1.      Unionin oikeus – Tulkinta – Monikieliset säädöstekstit – Kieliversioiden eroavuudet – Kyseisen säädöksen systematiikan ja tarkoituksen huomioon ottaminen

2.      Yhteisön tavaramerkki – Menettelysäännökset – Määräajat – Viraston asettaman määräajan pidentämisen edellytykset

(Komission asetuksen N:o 2868/95 1 artiklan 71 säännön 1 ja 2 kohta)

3.      Yhteisön tavaramerkki – Luopuminen, menettäminen ja mitättömyys – Vaatimuksen tutkiminen – Todisteet aikaisemman tavaramerkin käyttämisestä – Toimitettujen asiakirjojen kääntäminen

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 51 artiklan 1 kohdan a alakohta; komission asetuksen N:o 2868/95 1 artiklan 22 säännön 2–4 ja 6 kohta ja 40 säännön 5 kohta)

4.      Yhteisön tavaramerkki – Luopuminen, menettäminen ja mitättömyys – Vaatimuksen tutkiminen – Todisteet aikaisemman tavaramerkin käyttämisestä – Tosiasiallinen käyttö – Arviointiperusteet

(Komission asetuksen N:o 2868/95 1 artiklan 22 säännön 3 kohta ja 40 säännön 5 kohta)

1.      Unionin säädöksen yhdenmukaisen soveltamisen ja näin ollen yhdenmukaisen tulkinnan vaatimus edellyttää, ettei yhtä kieliversiota tarkastella irrallaan muista kieliversioista vaan että sitä tulkitaan sen laatijan todellisen tahdon ja laatijan tavoitteleman päämäärän mukaisesti ottaen huomioon muun muassa kaikilla muilla virallisilla kielillä laaditut versiot.

(ks. 37 kohta)

2.      Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 40/94 täytäntöönpanosta annetun asetuksen N:o 2868/95 71 säännön 2 kohtaa on tulkittava siten, että kun yksi inter partes -menettelyn asianosainen pyytää määräajan pidennystä, sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) voi olematta siihen velvollinen pyytää suostumusta toiselta asianosaiselta, ja että tätä säännöstä on luettava yhdessä saman säännön 1 kohdan kanssa, minkä johdosta viraston pitää ottaa huomioon, etenkin kun se päättää olla pyytämättä toisen asianosaisen suostumusta, määräajan pidentämispyyntöön liittyvät olosuhteet.

(ks. 46 kohta)

3.      Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 40/94 täytäntöönpanosta annetun asetuksen N:o 2868/95 22 säännön 6 kohdassa täydennetään ja täsmennetään saman asetuksen 22 säännön 2–4 kohdan säännöksiä, joita sovelletaan soveltuvin osin menettämismenettelyyn mainitun asetuksen 40 säännön 5 kohdan nojalla. Näin ollen asetuksen N:o 2868/95 22 säännön 6 kohtaa sovelletaan yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 51 artiklan 1 kohdan a alakohtaan perustuvaan menettämismenettelyyn. Asetuksen N:o 2868/95 22 säännön 6 kohdasta ilmenee, että sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) voi vaatia asiakirjat toimittaneelta asianosaiselta käännöstä asiakirjoista, joita ei ole toimitettu menettelyn kielellä.

(ks. 55 ja 56 kohta)

4.      Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 40/94 täytäntöönpanosta annetun asetuksen N:o 2868/95 22 säännön 3 kohdan mukaisesti, jota sovelletaan soveltuvin osin menettämismenettelyihin saman asetuksen 40 säännön 5 kohdan nojalla, tavaramerkin tosiasiallista käyttöä koskevasta näytöstä on ilmettävä tavaramerkin käytön paikka, aika, laajuus ja luonne, ja nämä vaatimukset ovat kumulatiivisia.

Tavaramerkin käytön tosiasiallisuuden arvioinnin on perustuttava kaikkiin niihin tosiseikkoihin ja olosuhteisiin, joiden avulla voidaan osoittaa tavaramerkkiä todella kaupallisesti hyödynnettävän; tällaisia ovat eritoten sellaiset käyttötavat, joita voidaan pitää kyseisellä talouden alalla perusteltuina markkinaosuuksien säilyttämiseksi tai luomiseksi tavaroille tai palveluille, joita tavaramerkki suojaa, näiden tavaroiden tai palvelujen luonne, kyseessä olevien markkinoiden ominaispiirteet sekä tavaramerkin käytön laajuus ja taajuus.

Kun tutkitaan sitä, onko aikaisempaa tavaramerkkiä käytetty tosiasiallisesti, on tehtävä kokonaisarviointi, jossa otetaan huomioon kaikki tapauksen kannalta merkitykselliset tekijät. Arviointi merkitsee huomioon otettavien tekijöiden tiettyä keskinäistä riippuvuutta.

Vaikka asetuksen N:o 2868/95 22 säännössä mainitaan käytön paikka, aika, laajuus ja luonne ja annetaan esimerkkejä hyväksyttävistä todisteista, kuten pakkaukset, etiketit, hinnastot, luettelot, laskut, valokuvat, lehtimainokset ja kirjalliset vakuutukset, tässä säännössä ei ilmoiteta millään lailla, että jokaisen todisteen pitää välttämättä ilmaista tiedot jokaisesta neljästä seikasta, jotka näytön tosiasiallisesta käytöstä pitää ilmaista, eli käytön paikka, aika, luonne ja laajuus.

Lisäksi ei voida sulkea pois sitä, että todisteaineiston kokonaisuuden avulla voidaan vahvistaa osoitettavat seikat, vaikka jokainen näistä todisteista olisikin erikseen tarkasteltuna riittämätön osoittamaan näiden seikkojen paikkansapitävyyden.

Kyseisen tavaramerkin tosiasiallinen käyttö on voitava osoittaa kaikki sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) valituslautakunnan arvioitavaksi esitetyt seikat huomioon ottaen.

(ks. 62–67 kohta)