Kanne 6.9.2013 – Navarra de Servicios y Tecnologías v. komissio

(Asia T-487/13)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Navarra de Servicios y Tecnologías (Pamplona, Espanja) (edustaja: abogado A. Andérez González)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin, kuin se koskee kantajaa, ja velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkomiseen.

Kantaja vetoaa siihen, että

kyse ei ole valtiontuesta, koska valtion varoja ei ole käytetty, toimenpiteellä ei ole suosittu elinkeinotoiminnan harjoittajia, sillä ei ole vääristetty kilpailua eikä vaikutettu jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Toinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 106 artiklan 2 kohdan ja jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta tehdyn pöytäkirjan, joka on 2.10.1997 tehdyn Amsterdamin sopimuksen liitteenä, rikkomiseen

Kantaja vetoaa siihen,

–    millä tavoin yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin tähtäävät palvelut on lailla järjestetty, siihen, että jäsenvaltioille on jätetty laaja valta harkintansa mukaan järjestää ja rahoittaa nämä palvelut.

–    ettei sille ole syntynyt suotuisampaa kilpailuasemaa.

–    ja että asiassa Altmark annetussa tuomiossa vahvistetut periaatteet on otettava huomioon. Julkisesta palveluvelvoitteesta on oltava selvä määritelmä ja nimenomaiset säännökset, ja sen taloudellinen paino, joka ei saa ylittää julkisen palveluvelvoitteen suorittamisesta aiheutuvia kuluja, on määriteltävä yksityiskohtaisesti ja objektiivisesti.

Kolmas kanneperuste perustuu SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan rikkomiseen. Kantaja väittää, että asiassa on kyse yleisen edun mukaisesta tavoitteesta, jonka saavuttamiseen kyseenalaistettu toimenpide on katsottava asianmukaiseksi ja oikeasuhteiseksi toimenpiteeksi, joka ei aiheuta tarpeettomia vääristymiä markkinoilla

Neljäs kanneperuste perustuu harkintavallan väärinkäyttöön, johon on syyllistytty riidanalaisen päätöksen kohteen ja sillä tavoitellun lopullisen päämäärän arvioinnissa. Päätöksen teoreettinen päämäärä ja se, mihin sen soveltaminen johtaa, ovat vastoin yleistä etua ja suosivat tietyn tai tiettyjen toimijoiden kaupallisia ja taloudellisia intressejä.