Tiedonanto virallisessa lehdessä

 

Carmelo Morellon 13.5.2004 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

                (Asia T-166/04)

            Oikeudenkäyntikieli: ranska

Carmelo Morello, kotipaikka Bryssel, on nostanut 13.5.2004 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajina ovat asianajajat Jacques Sambon ja Pierre-Paul Van Gehuchten, prosessiosoite Luxemburgissa.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin:

─    kumoaa hänen 28.3.2003 tekemänsä vaatimuksen implisiittisen hylkäämisen ja siltä osin kuin on tarpeen kumoaa hänen valituksensa hylkäämisen;

─    velvoittaa komission maksamaan hänelle vahingonkorvausta 1 000 000 euroa hänelle aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä ja 1 000 000 euroa hänelle aiheutuneesta aineellisesta vahingosta;

─    velvoittaa komission korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja, joka on komission virkamies, oli pyytänyt toisen asian yhteydessä, että toisen virkamiehen nimitys osastopäällikön virkaan, jota myös kantaja oli hakenut, kumotaan. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hyväksyi hänen kanteensa ja kumosi kyseessä olevan nimityksen.

Kun edellä mainitussa asiassa annettu tuomio julistettiin, kyseessä olevaan virkaan nimitetty virkamies oli jo ylennetty ja siirretty toiseen virkaan, jolloin osastopäällikön virka, joka näin oli jäänyt avoimeksi, täytettiin siten, että toinen virkamies ryhtyi hoitamaan tätä virkaa henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapaansa lopussa.

Sen jälkeen, kun edellä mainitussa asiassa annettu tuomio julistettiin, kantaja vaati, että komissio panisi kyseessä olevan tuomion täytäntöön, ja sittemmin kantaja teki valituksen vaatimuksensa implisiittisestä hylkäämisestä. Komissio hylkäsi tämän valituksen todeten, että koska sillä ei ollut vapaana olevaa virkaa, sen oli mahdotonta panna edellä mainittua tuomiota täytäntöön.

Tämä kanne koskee kantajan vaatimuksen hylkäämistä. Vaatimustensa tueksi kantaja vetoaa EY 233 artiklan ja henkilöstösääntöjen 4, 7, 24, 25 ja 45 artiklan rikkomiseen, hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen, harkintavallan sekä menettelysääntöjen väärinkäyttöön. Hän väittää myös, että hänelle on aiheutunut henkistä kärsimystä ja aineellista vahinkoa, koska hän on menettänyt vakavasti otettavan mahdollisuuden yletä palkkaluokkaan A3 uransa lopussa, ja vaatii korvausta tästä.

____________