Language of document : ECLI:EU:C:2016:763

Asia C‑185/15

Marjan Kostanjevec

vastaan

F&S Leasing GmbH

(Vrhovno sodiščen esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Asetus (EY) N:o 44/2001 – 6 artiklan 3 alakohta – Vastakanteen käsite – Perusteettomaan etuun perustuva vaatimus – Kumotun ratkaisun perusteella maksetun määrän maksaminen – Ajallinen soveltamisala

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.10.2016

1.        Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Unionin tuomioistuimen toimivalta – Ennakkoratkaisukysymykset – Asetuksen N:o 44/2001 66 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ”oikeudenkäynnin” määrittely – Palautusta koskeva kanne, joka on nostettu alkuperäisen kanteen uudelleen tutkimisen yhteydessä sen vuoksi, että kyseisen kanteen johdosta annettu lainvoimainen ratkaisu on kumottu – Kuuluminen asetuksen N:o 44/2001 soveltamisalaan – Tutkittavaksi ottaminen

(Neuvoston asetuksen N:o 44/2001 66 artiklan 1 kohta)

2.        Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Tuomioistuimen toimivalta ja tuomioiden täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla – Asetus N:o 44/2001 – Ajallinen soveltamisala – Euroopan unioniin vuonna 2004 liittynyt jäsenvaltio – Palautusta koskeva vaatimus, joka on tehty vuonna 2008 alkuperäisen kanteen uudelleen tutkimisen yhteydessä sen vuoksi, että kyseisen kanteen johdosta annettu lainvoimainen ratkaisu on kumottu – Alkuperäisen kanteen nostaminen ennen asetuksen voimaantuloa – Vaikutuksettomuus – Asetuksen sovellettavuus ennakkoratkaisupyynnön yhteydessä

(Neuvoston asetuksen N:o 44/2001 66 artiklan 1 kohta)

3.        Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Tuomioistuimen toimivalta ja tuomioiden täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla – Asetus N:o 44/2001 – Erityinen toimivalta – 6 artiklan 3 alakohdassa tarkoitettu vastakanne – Kanne sellaisen määrän palauttamisesta, joka vastaa tuomioistuimen ulkopuolisessa sopimuksessa alkuperäisen ratkaisun täytäntöön panemiseksi sovittua määrää ennen kyseisen ratkaisun kumoamista – Uuden kanteen nostaminen samojen asianosaisten välillä alkuperäisen ratkaisun kumoamisen johdosta – Alkuperäistä kannetta käsitelleen tuomioistuimen toimivalta

(Neuvoston asetuksen N:o 44/2001 6 artiklan 3 alakohta)

1.      Palautusta koskevan kanteen, joka on nostettu alkuperäisen kanteen uudelleen tutkimisen yhteydessä sen vuoksi, että kyseisen kanteen johdosta annettu lainvoimainen ratkaisu on kumottu, osalta on katsottava, että kyseessä on tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen N:o 44/2001 66 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäynti. Vaikka jäsenvaltioiden kansallisissa oikeusjärjestyksissä omaksutut ratkaisut voivat poiketa toisistaan lainvoiman periaatteen täytäntöönpanoa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen suhteen, se, että asiassa merkityksellisten kansallisten menettelysääntöjen mukaan kyseisestä ratkaisusta on tullut lainvoimainen, on riittävää, jotta voidaan katsoa, että myöhempi kanne, jonka tarkoituksena on vedota tuomioistuimessa perusteettomaan etuun perustuvaan oikeuteen vastapuolta vastaan, kuuluu mainitussa säännöksessä tarkoitetun oikeudenkäynnin käsitteen alaan.

27 ja 28 kohta)

2.      Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen N:o 44/2001 ajallisesta soveltamisalasta on todettava, että koska kaikki ennakkoratkaisupyynnössä esitetyt kysymykset koskevat kantajan vuonna 2008 nostamaa perusteetonta etua koskevaa kannetta, mainittu kanne kuuluu tämän asetuksen ajalliseen soveltamisalaan.

(ks. 29 kohta)

3.      Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen N:o 44/2001 6 artiklan 3 alakohtaa on tulkittava niin, että mainitussa säännöksessä vastakanteen osalta tarkoitettu oikeuspaikka on toimivaltainen tutkimaan mainitunlaisen vaatimuksen, jossa vaaditaan palauttamaan perusteettomana etuna määrä, joka vastaa tuomioistuimen ulkopuolisessa sopimuksessa sovittua määrää, silloin, kun mainittu kanne on nostettu samojen asianosaisten välisessä uudessa oikeudenkäynnissä, joka on seurausta sen ratkaisun kumoamisesta, johon kyseisten asianosaisten välinen alkuperäinen oikeudenkäynti johti ja jonka täytäntöönpano oli johtanut kyseiseen tuomioistuimen ulkopuoliseen sopimukseen.

Yhtäältä vastakanne on nimittäin voitava erottaa kantajan kanteesta ja se voi koskea erillistä tuomitsemista. Sellaisissa olosuhteissa, joissa rahoitusleasingin vuokralleottaja on nostanut vastakanteen vuokranantajaa vastaan sellaisen tuomion kumoamisen johdosta, jolla tämä vuokralleottaja velvoitettiin maksamaan tietty rahamäärä sopimukseen perustuvine korkoineen, ja tämä määrä vastaa leasingsopimukseen perustuvia erääntyneitä kuukausieriä, tuomioistuimen ulkopuolisen sopimuksen täytäntöön panemiseksi suoritetun maksun palauttamista koskeva vaatimus on rahoitusleasingin vuokralleottajan itsenäinen vaatimus, jolla pyritään siihen, että vuokralleantaja tuomitaan erikseen palauttamaan se määrä, joka hänelle on aiheettomasti maksettu.

Toisaalta asetuksen N:o 44/2001 6 artiklan 3 alakohdassa edellytetään, että vastakanne perustuu samaan sopimukseen tai seikkaan kuin pääkanne. Tätä ilmausta on tulkittava itsenäisesti ja huomioon on otettava asetuksen N:o 44/2001 tavoitteet. Tältä osin on hyvän lainkäytön mukaista, että erityinen oikeuspaikka vastakanneasiassa sallii sen, että asianosaiset käsittelevät samassa oikeudenkäynnissä ja saman tuomarin edessä kaikki keskinäiset vaatimuksensa, joilla on yhteinen alkuperä. Vastakanteen perusteettoman edun palauttamisesta on katsottava perustuvan leasingsopimukseen, joka oli vuokralleantajan alkuperäisen kanteen taustalla, koska sittemmin kumotun tuomion täytäntöön panemiseksi maksettua summaa vastaavaa väitettyä etua ei nimittäin olisi syntynyt ilman mainittua sopimusta.

(ks. 32–40 kohta ja tuomiolauselma)