VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

26 päivänä toukokuuta 2011

Asia F-83/09

Andreas Kalmár

vastaan

Euroopan poliisivirasto (Europol)

Henkilöstö – Europolin työntekijät – Irtisanominen – Kumoamisvaatimus – Palkan maksaminen – Kumoamistuomion vaikutukset

Aihe:      Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen (Europol-yleissopimus) 40 artiklan 3 kohtaan ja Europolin henkilöstösääntöjen 93 artiklan 1 kohtaan perustuva kanne, jossa Andreas Kalmár vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan Europolin johtajan 4.2.2009 tekemän päätöksen, jolla hänen määräaikainen työsopimuksensa irtisanottiin, ja 24.2.2009 tehdyn päätöksen, jolla hänet vapautettiin työtehtävistään irtisanomisajaksi. Kantaja vaatii myös, että virkamiestuomioistuin määrää, että hänet on palautettava tehtäviinsä, ja että Europol on velvoitettava suorittamaan hänelle hänen palkkansa irtisanomisesta lähtien sekä 25 000 euroa korvauksena hänelle aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä.

Ratkaisu:      Europolin johtajan 4.2.2009 tekemä päätös, jolla irtisanottiin kantajan määräaikainen työsopimus, Europolin johtajan 24.2.2009 tekemä päätös, jolla kantaja vapautettiin työtehtävistään irtisanomisajaksi, ja 18.7.2009 tehty päätös, jolla hänen valituksensa hylättiin, kumotaan. Europol velvoitetaan maksamaan kantajalle vahingonkorvauksena 5 000 euroa. Kanne hylätään muilta osin. Europol vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Kanne – Asianomaiselle vastainen toimi – Päätöksen hylkäämisestä tehty nimenomainen päätös – Aikaisemman päätöksen uudelleentarkastelun jälkeen tehty päätös – Tutkittavaksi ottaminen – Rajat

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

2.      Virkamiehet – Kanne – Kohde – Hallintoviranomaiselle osoitettu määräys – Tutkimatta jättäminen

(Europolin henkilöstösääntöjen 93 artikla)

3.      Virkamiehet – Europolin työntekijät – Toimihenkilön hallinnolliseen asemaan vaikuttava päätös – Määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen ennenaikaisesti – Laillisuus – Edellytykset

(Europolin henkilöstösääntöjen 94 ja 1 kohdan b alakohta)

4.      Virkamiehet – Kanne – Vahingonkorvauskanne – Riidanalaisen toimenpiteen kumoaminen, joka ei takaa asianmukaista korvausta henkisestä kärsimyksestä – Erityisissä olosuhteissa tapahtunut toimihenkilön laiton irtisanominen

(Europolin henkilöstösääntöjen 93 ja 94 artikla)

5.      Virkamiehet – Europolin työntekijät – Kanne – Vahingonkorvauskanne – Tutkittavaksi ottamisen edellytykset

(Europolin henkilöstösääntöjen 92 artiklan 1 kohta)

6.      Virkamiehet – Kanne – Täysi harkintavalta – Europolin henkilöstösääntöjen 93 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu taloudellisia kysymyksiä koskevan riidan käsite

(Europolin henkilöstösääntöjen 93 artiklan 1 kohta)

7.      Virkamiehet – Kanne – Kumoamistuomio – Vaikutukset – Velvollisuus ryhtyä täytäntöönpanotoimiin – Toimihenkilön irtisanomispäätöksen kumoaminen menettelyvirheen johdosta – Sellaisen päätöksen tekeminen, jolla virhe oikaistaan – Uuden päätöksen taannehtivuus – Hyväksyttävyys – Edellytykset

(SEUT 266 artikla)

1.      Valituksen hylkäämistä koskeva nimenomainen päätös, jossa vain paljastetaan yksityiskohtaisesti syyt, joiden vuoksi aikaisempi päätös vahvistetaan, ja jossa esitetään aikaisempaan päätökseen vain täydentäviä täsmennyksiä, ei ole asianomaiselle vastainen päätös, koska hallinnon perustelut voidaan käytännössä yksilöidä vain lukemalla yhdessä alkuperäistä päätöstä ja valituksen hylkäämistä koskevaa päätöstä.

(ks. 33 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑258/01, Eveillard v. komissio, 10.6.2004, 31 kohta ja asia T‑375/02, Cavallaro v. komissio, 7.6.2005, 65 kohta

2.      Europolin henkilöstösääntöjen 93 artiklan nojalla nostettua kannetta käsitellessään tuomioistuimet eivät voi esittää periaatteellisia julistuksia tai toteamuksia eivätkä osoittaa Europolille määräyksiä, koska ne tekisivät muutoin hallintoviranomaisen etuoikeudet tyhjiksi.

(ks. 35 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑156/89, Valverde Mordt v. yhteisöjen tuomioistuin, 27.6.1991, 150 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑65/07, Aayhan ym. v. parlamentti, 30.4.2009, 52 kohta

3.      Virkamiestä vastaan toteutettu toimenpide on laillinen vain, kun se on toteutettu sellaisten tosiseikkojen valossa, joiden todenmukaisuus on ennalta näytetty toteen. Lisäksi koska kaikilla viranomaisilla on velvollisuus tehdä päätöksensä asiasta täysin tietoisena ja kaikkien merkityksellisten seikkojen yksityiskohtaisen tarkastelun päätteeksi, on tämä tarkastelu toteutettava huolellisesti ja puolueettomasti. Nämä vaatimukset koskevat myös työsopimusten tekemistä varten toimivaltaista viranomaista, kun se käyttää Europolin henkilöstösääntöjen 94 artiklan 1 kohdan b alakohtaan perustuvaa toimivaltaa irtisanoa ennenaikaisesti määräaikaisen toimihenkilön työsopimus.

Näin ollen kun virkamiestuomioistuin hyväksyy kanneperusteen, joka koskee sellaisten tosiseikkojen toteen näyttämisen yhteydessä tapahtuneita virheitä, joita käytetään virkamiestä tai toimihenkilöä vastaan toteutetun toimenpiteen perusteena, tämän toimenpiteen toteuttamista koskeva päätös on kumottava kokonaisuudessaan, koska se on yksi ja jakamaton toimenpide.

(ks. 63, 64 ja 76 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑78/92, Perakis v. parlamentti, 30.11.1993, 15 ja 16 kohta; asia T‑40/95, V v. komissio, 16.10.1998, 49 kohta; asia T‑182/99, Caravelis v. parlamentti, 8.5.2001, 32 kohta; asia T‑347/03, Branco v. komissio, 30.6.2005, 108 kohta ja asia T‑413/03, Shandong Reipu Biochemicals v. neuvosto, 13.7.2006, 63 kohta

4.      Lainvastaisen toimen kumoaminen voi sellaisenaan olla asianmukainen ja lähtökohtaisesti riittävä hyvitys kaikesta henkisestä kärsimyksestä, joka tästä toimesta on voinut aiheutua. Tältä osin vaikka irtisanomispäätös voi luonteensa vuoksi saada irtisanotussa henkilössä aikaan hylätyksi tulemisen tunteita, turhautumista ja epävarmuutta tulevaisuudesta, vain erityisissä olosuhteissa voidaan katsoa, että työnantajan lainvastainen toiminta on vaikuttanut toimihenkilön mielialaan enemmän kuin mitä irtisanottu henkilö tavallisesti kokee, ja että hänellä on oikeus saada korvausta henkisestä kärsimyksestä.

(ks. 81 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑87/08, Schuerings v. ETF, 9.12.2010, 73 kohta, valitus vireillä unionin yleisessä tuomioistuimessa, asia T‑107/11 P ja asia F‑88/08, Vandeuren v. ETF, 73 kohta, valitus vireillä unionin yleisessä tuomioistuimessa, asia T‑108/11 P

5.      Mikäli Europolin toimihenkilö aikoo perustella vahingonkorvausvaatimuksiaan riidanalaista päätöksistä erillisellä toiminnalla, hänen on tällaisessa tapauksessa esitettävä ennen vaatimuksensa tekemistä vahingonkorvausvaatimus Europolin henkilöstösääntöjen 92 artiklan 1 kohdan perusteella.

(ks. 84 kohta)

6.      Vaatimus siitä, että Europol maksaa toimihenkilölle rahasumman, johon tämä katsoo olevansa oikeutettu Europolin henkilöstösääntöjen mukaisesti, sisältyy näiden henkilöstösääntöjen 93 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun käsitteeseen ”raha-asioita koskevat riidat” ja se eroaa toimihenkilöiden Europolia vastaan nostamista vastuuta koskevista kanteista, joissa vaaditaan vahingonkorvausta.

(ks. 87 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑135/06 P, Weißenfels v. parlamentti, 18.12.2007, 65, 67 ja 68 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑49/08, Giannini v. komissio, 2.7.2009, 39–42 kohta

7.      Unionin tuomioistuinten antaman irtisanomispäätöksen kumoamistuomion seurauksena vastaajana olevan toimielimen on toteutettava unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet ja, kun kyseessä on taannehtivin vaikutuksin tehty kumoaminen, pidettävä lähtökohtana sitä päivää, jona kantajan irtisanomispäätös tehtiin.

Tältä osin kun on kyse kantajasta, joka on tehnyt määräaikaisen työsopimuksen, hänen oikeudellisen tilanteensa palauttamisen tulisi lähtökohtaisesti johtaa siihen, että toimielin maksaa hänelle sen palkan, jota kantajalle olisi maksettu jos hän olisi pysytellyt tehtävissään toimielimen palveluksessa, ja niiden palkkojen tai työttömyyskorvausten välinen erotus, joita hänelle tosiasiallisesti maksettiin irtisanomispäivän ja sen päivän välisenä aikana, jona sopimus olisi lainmukaisesti päättynyt.

Sellaisessa tapauksessa, jossa irtisanomispäätös on kumottu, koska toimielin ei ollut tarkastellut kaikkia tosiseikkoja huolellisesti ja yksityiskohtaisesti, ei kuitenkaan missään tapauksessa voida sulkea pois, että toimielin katsoo voivansa irtisanoa kantajan työsopimuksen uudelleen koko asiakirja-aineiston uuden ja yksityiskohtaisen tarkastelun päätteeksi kumoamistuomion perustelut huomioon ottaen. Lisäksi kun hyväksytty väite on menettelyvirheen kaltainen, ei voida täysin sulkea pois, että toimielin tekee uuden päätöksensä taannehtivin vaikutuksin, koska tämä taannehtivuus on tarpeen kyseessä olevan toimenpiteen tavoitteen toteutumiseksi, ja kun sillä ei loukata asianomaisen perusteltua luottamusta.

Näin ollen unionin tuomioistuimet, jotka eivät voi korvata toimielimen toteuttamaa arviointia omalla arvioinnillaan, eivät voi velvoittaa toimielintä maksamaan kantajan palkkaa siitä päivästä alkaen, jona kantajan sopimus sanottiin sääntöjenvastaisesti irti, sillä muutoin vaikutettaisiin kantaan, jonka toimielin tulee omaksumaan.

(ks. 89–93 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 108/81, Amylum v. neuvosto, 30.9.1982, 4–17 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑26/89, Compte v. parlamentti, 17.10.1991, 66 kohta; asia T‑328/03, O2 (Germany) v. komissio, 2.5.2006, 48 kohta; asia T‑75/06, Bayer CropScience ym. v. komissio, 9.9.2008, 63 kohta ja asia T‑256/07, People’s Mojahedin Organization of Iran v. neuvosto, 23.10.2008, 65 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑27/08, Simões Dos Santos v. SMHV, 5.5.2009, 100 ja 101 kohta