Tiedonanto virallisessa lehdessä
Télévision Française 1 SA:n 13.4.2004 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne
(Asia T-144/04)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Télévision Française 1 SA, Kotipaikka Boulogne (Ranska), on nostanut 13.4.2004 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajana on asianajaja Jean-Paul Hordies, prosessiosoite Luxemburgissa.
Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin:
- kumoaa valtiontuista, jotka Ranska on vuosina 1988-1994 toteuttanut "France 2:n" ja "France 3:n" hyväksi, 10.12.2003 tehdyn komission päätöksen K (2003) 4497 lopull. sikäli, kun siinä todetaan, että kyseiset tuet soveltuvat EY 86 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteismarkkinoille;
- velvoittaa Euroopan yhteisöjen komission korvamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kantajan tekemän kantelun perusteella komissio on päättänyt aloittaa ranskalaisten "France 2" ja "France 3" televisiokanavien vuosina 1988-1994 saamien investointitukien ja pääomasijoitusten osalta EY 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn muodollisen tutkintamenettelyn. Riidanalaisella päätöksellä komissio on päättänyt, että kyseessä olevia toimenpiteitä on pidettävä EY 87 artiklassa tarkoitettuina valtiontukina, mutta todennut niiden olevan EY 86 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvia.
Ensimmäisellä kanneperusteellaan kantaja väittää, että riidanalaisen päätöksen perustelut ovat virheelliset ja sillä rikotaan EY 86 artiklan 2 kohtaa ja valtiontukia koskevia säännöksiä. Kantaja riitauttaa komission johtopäätöksen, jonka mukaan kyseisten kahden televisiokanavan päämäärät vastaisivat EY 86 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja yleisiin etuihin liittyviä palveluja, huomauttaen, että sen omat päämäärät ovat lähestulkoon samat, eikä niitä silti pidetä yleiseen etuun liittyvinä. Kantaja asettaa kyseenalaiseksi myös komission riidanalaisessa päätöksessä esittämän taloudellisen analyysin kyseisistä tuista.
Toisessa kanneperusteessaan kantaja väittää, että komissio on tulkinnut virheellisesti direktiiviä 80/723
1 päättäessään, että mainittua direktiiviä ei sovelleta julkisten kanavien radiolähetystoimintaan ennen vuotta 2000. Samalla perusteella kantaja väittää, että asiassa on tulkittu virheellisesti EY:n perustamissopimuksen liitteenä olevaa pöytäkirjaa jäsenvaltioiden julkisesta yleisradiotoiminnasta.