Asia T-345/12 R

Akzo Nobel NV ym.

vastaan

Euroopan komissio

Väliaikainen oikeussuoja – Kilpailu – Sellaisen päätöksen julkaiseminen, jossa todetaan EY 81 artiklan rikkominen – Komissiolle sen yhteistyötiedonannon mukaisesti toimitettujen tietojen luottamuksellista käsittelyä koskevan pyynnön hylkääminen – Välitoimihakemus – Kiireellisyys – Fumus boni juris – Intressivertailu

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 16.11.2012

1.      Väliaikainen oikeussuoja – Välitoimista päättävän tuomarin toimivalta – Rajat – Vaatimus komission kieltämiseksi ennakolta tekemästä päätöstä, jolla myönnetään oikeus tutustua asiakirjaan – Vaatimus ei kuulu välitoimista päättävän tuomarin toimivaltaan – Tutkimatta jättäminen

(SEUT 278 ja SEUT 279 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1049/2001)

2.      Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Välitoimet – Myöntämisedellytykset – Fumus boni juris – Kiireellisyys – Vakava ja korjaamaton vahinko – Kumulatiivisuus – Kaikkien kysymyksessä olevien intressien vertailu – Tutkimisjärjestys ja tutkimistapa – Välitoimista päättävän tuomarin harkintavalta

(SEUT 256 artiklan 1 kohta sekä SEUT 278 ja SEUT 279 artikla; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 2 kohta)

3.      Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Myöntämisedellytykset – Kaikkien kysymyksessä olevien intressien vertailu – Komission päätöksen, joka koskee yhdessä sen päätöksistä mainittujen tietojen luottamuksellista käsittelyä, täytäntöönpanon lykkääminen – Tarve säilyttää unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisun tehokas vaikutus pääasiassa

(SEUT 278 artikla)

4.      Perusoikeudet – Yksityiselämän kunnioittaminen – Yksityiselämän käsite – Soveltaminen yrityksiin – Soveltamisala

(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artikla)

5.      Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Välitoimet – Myöntämisedellytykset – Kiireellisyys – Vakava ja korjaamaton vahinko – Vaara vakavasta ja korjaamattomasta vahingosta perusoikeuksille

(SEUT 278 ja SEUT 279 artikla)

6.      Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Myöntämisedellytykset – Fumus boni juris – Pääasian tueksi esitettyjen perusteiden tutkiminen ensi arviolta – Kanne komission päätöksestä, jolla evätään yhdessä sen päätöksistä, joissa todetaan EY 81 artiklan rikkominen, mainittujen tietojen luottamuksellinen käsittely – Kanneperusteet, jotka koskevat yhteistyötiedonannon perusteella toimitettujen tietojen luottamuksellista käsittelyä – Kanneperusteet vaikuttavat ensi arviolta perustelluilta

(SEUT 278 ja SEUT 339 artikla; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artikla)

1.      Välitoimista päättävän tuomarin toimivalta rajoittuu laillisuusvalvontaan komission jo tekemien hallintotoimien osalta eikä ulotu sellaisten kysymysten arviointiin, joihin kyseinen toimielin ei vielä ole ottanut kantaa. Tällainen toimivalta johtaisi pääasian argumentoinnin ennakoimiseen ja hallinnollisen menettelyn ja tuomioistuimessa tapahtuvan asian käsittelyn sekoittumiseen tavalla, joka olisi vastoin komission ja unionin tuomioistuinten toimivallan jakoa koskevaa järjestelmää. Välitoimista päättävä tuomari voi siten vain poikkeuksellisissa olosuhteissa kieltää komissiota käyttämästä hallinnollista toimivaltaansa ennen kuin komissio on toteuttanut lopullisen toimen, jonka täytäntöönpanon hakija haluaa estää.

Täten on jätettävä tutkimatta välitoimihakemus, jossa vaaditaan ensinnäkin lykkäämään komission tulevan päätöksen, jolla hylätään vaatimus EY 81 artiklan mukaisesta menettelystä tehdyn komission päätöksen luottamuksellisen käsittelyn pysyttämisestä, täytäntöönpanoa siltä osin kuin sillä sallittaisiin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 nojalla mainitun päätöksen koko tekstiin tutustuminen, ja toiseksi komission määräämistä olemaan sallimatta siihen tutustumista.

(ks. 17 ja 18 kohta)

2.      Ks. määräyksen teksti.

(ks. 19–22 kohta)

3.      Esillä olevien intressien vertailu edellyttää välitoimista päättävältä tuomarilta sen selvittämistä, meneekö välitoimia pyytäneen osapuolen intressi riidanalaisen toimen välitöntä soveltamista koskevan intressin edelle vai ei, ja erityisesti, voidaanko riidanalaisen toimen välittömän täytäntöönpanon vaikutukset poistaa siinä tapauksessa, että pääasiasta päättävä tuomioistuin mahdollisesti kumoaa toimen, ja päinvastoin, estetäänkö päätöksen täytäntöönpanon lykkäämisellä päätöksen täysien oikeusvaikutusten ilmeneminen, jos pääasian kanne hylätään.

Välitoimimenettelyn tarkoitus rajoittuu nimittäin tulevan pääasiassa annettavan ratkaisun täyden tehokkuuden varmistamiseen siten, että välitoimista päättävän tuomarin tekemän päätöksen on oltava siinä mielessä luonteeltaan väliaikainen, että sillä ei ole vaikutusta tulevaan pääasiassa annettavaan ratkaisuun ja ettei tästä ratkaisusta tule näennäistä sen vuoksi, että siltä on riistetty tehokas vaikutus.

Tästä seuraa väistämättä, että välitoimimenettelyn osapuolen etua ei ole aihetta suojella siltä osin kuin kyseinen osapuoli vaatii välitoimista päättävää tuomaria tekemään päätöksen, joka ei suinkaan olisi luonteeltaan ainoastaan väliaikainen vaan vaikuttaisi tulevaan pääasiassa annettavaan ratkaisuun ja tekisi tästä näennäisen sen vuoksi, että siltä olisi riistetty tehokas vaikutus.

Asiassa, jossa unionin yleinen tuomioistuin ottaa pääasiaa ratkaistessaan kantaa siihen, onko riidanalainen päätös – jolla komissio on hylännyt hakijan vaatimuksen siitä, että se pidättäytyy luottamuksellisten tietojen julkaisemisesta – kumottava, on ilmeistä, että riidanalaisen päätöksen kumoavan tuomion tehokkaan vaikutuksen säilyttämiseksi hakijalle tulee jättää mahdollisuus välttää se, että komissio julkaisee laittomasti riidanalaiset tiedot.

Näitä toteamuksia ei voida kumota sillä seikalla, että edes riidanalaisten tietojen tosiasiallinen julkaiseminen tuskin johtaisi siihen, että hakijan oikeussuojan tarve riidanalaisen päätöksen kumoamisen osalta päättyisi.

Näin ollen välitoimihakemuksen hylkäämistä koskevan komission intressin on väistyttävä hakijan intressin tieltä, varsinkin kun vaadittujen välitoimien myöntäminen vain pitäisi rajoitetun ajan yllä useiden vuosien ajan vallinnutta tilannetta.

(ks. 24–29 kohta)

4.      Ks. määräyksen teksti.

(ks. 32 kohta)

5.      Kiireellisyyttä koskevan edellytyksen perusteella – ja jollei jollei fumus boni juris ‑edellytyksen tutkimisesta muuta johdu – haetut välitoimet on myönnettävä, kun välitoimihakemuksen hylkäämisellä saatetaan loukata vakavasti ja korjaamattomasti hakijan perusoikeuksia.

(ks. 33 kohta)

6.      Välitoimimenettelyssä fumus boni juris ‑edellytys täyttyy, jos ainakin jokin välitoimien hakijan kanneperusteista vaikuttaa ilmeisen merkitykselliseltä eikä se ole ainakaan vailla painavia syitä eli siitä ilmenee, että kysymyksessä on hankalia oikeudellisia ongelmia, joiden ratkaisu ei ole ilmeinen ja jotka siis ansaitsevat perusteellisen tarkastelun, jota välitoimista päättävä tuomari ei voi suorittaa vaan joka on tehtävä pääasian menettelyssä, tai jos osapuolten välinen näkemystenvaihto osoittaa kyseessä olevan merkittävän oikeudellisen ongelman, jonka ratkaisu ei ole suoralta kädeltä selvä.

Komission päätöksen, jolla hylättiin kantajan vaatimus siitä, että komissio pidättäytyy yhdessä sen päätöksistä mainittujen luottamuksellisten tietojen julkaisemisesta, täytäntöönpanon lykkäämistä koskevan hakemuksen yhteydessä fumus boni juris ‑edellytys täyttyy ensi arviolta asiassa, jossa on esillä monimutkaisia oikeudellisia kysymyksiä, jotka eivät ensi arviolta ole merkityksettömiä vaan joita on tutkittava perusteellisesti päämenettelyn yhteydessä.

7.      Välitoimen hakijan väitteet nostavat nimittäin esille oikeudellisen kysymyksen, jota ei ole vielä käsitelty oikeuskäytännössä, siitä, loukataanko riidanalaisella päätöksellä kantajan oikeutta SEUT 339 artiklassa, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklassa vahvistettuun liikesalaisuuksien suojaan siksi, että komission suunnittelema julkaisu sisältää tietoja, joita hakija oli antanut sille yhteistyötiedonannon perusteella ja jotka näin ollen ovat alkuperänsä ja luonteensa vuoksi luottamuksellisia tietoja, joita on suojattava julkaisemiselta.

(ks. 34, 46 ja 56 kohta)