Language of document :

Tiedonanto virallisessa lehdessä

 

Bioelettrica S.p.a:n 10.02.2003 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

    (Asia T-56/03)

    Oikeudenkäyntikieli: italia

Bioelettrica S.p.a. on nostanut 10.2.2003 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajana on asianajaja Ombretta Fabe Dal Negro.

Kantajaa vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

(toteaa, että komissio on laiminlyönyt kantajan kanssa 12.12.1994 tekemänsä Thermie-sopimuksen BM/1007/94 mukaiset velvoitteensa

(toteaa, että sopimus on purkautunut komission syyksi luettavan sopimusrikkomuksen vuoksi

(velvoittaa Euroopan yhteisöjen komission suorittamaan kantajalle erikseen vahvistettavan summan korvauksena kantajalle hankkeen epäonnistumisesta aiheutuneesta vahingosta

(toteaa toissijaisesti, että Bioelettrica ei ole velvollinen palauttamaan yhteisölle hankkeelle tähän asti saamaansa rahoitusta tai suorittamaan tähän perustuvia korkoja

(velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanne koskee samaa hanketta, jonka komissio oli päättänyt lopettaa, ja jonka lopettamista koskevat päätökset on riitautettu asiassa T-287/01, Bioelettrica vastaan komissio1 ja asiassa T-42/03, Lurgi AG ja Lurgi S.p.a. vastaan komissio2. Kantaja esittää tältä osin yhteenvedon komission hanketta koskevista toteamuksista:

(Sopimus irtisanottiin 6.9.2001

(Sopimus katsottiin voimassa olevaksi 20.11.2001.

(Sopimuksen katsottiin olevan edelleen voimassa 1.3.2002.

(Sopimus irtisanottiin 26.11.2002, ei kuitenkaan tästä päivästä, vaan 6.9.2001 alkaen.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole vielä käsitellyt komission uutta irtisanomispäätöstä, koska se on edellä mainitun asian T-287/01 kohteena, eikä sitä, onko 6.9.2001 tehtyä päätöstä pidettävä lainmukaisena vai ei. Tämä päätös perustui sopimuksen liitteessä olevien yleisten ehtojen 8 artiklan 2 kohdan f alakohtaan, kun taas 26.11.2002 tehdyn päätöksen perusteena on ollut näiden yleisten etojen 8 artiklan 2 kohdan d alakohta.

____________

1 - (EYVL L 31, 2.2.2002, s. 15.

2 - (Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.