YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)
12 päivänä syyskuuta 2007 (*)
EMOTR – Tukiosasto – Yhteisörahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot – Peltokasvit – Oliiviöljy – Tilintarkastus – 24 kuukauden määräaika
Asiassa T‑243/05,
Helleenien tasavalta, asiamiehinään G. Kanellopoulos ja E. Svolopoulou,
kantajana,
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään H. Tserepa-Lacombe ja L. Visaggio, avustajanaan asianajaja N. Korogiannakis,
vastaajana,
jossa vaaditaan kumoamaan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle 29.4.2005 tehty komission päätös 2005/354/EY (EUVL L 112, s. 14) siltä osin kuin siinä jätetään yhteisörahoituksen ulkopuolelle tietyt Helleenien tasavallalle peltokasvialalla, oliiviöljyalalla ja tilintarkastuksen alalla aiheutuneet menot,
EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja J. Pirrung sekä tuomarit N. J. Forwood ja S. Papasavvas,
kirjaaja: hallintovirkamies C. Kantza,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 20.3.2007 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
Lainsäädäntö
1 Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21.4.1970 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 729/70 (EYVL L 94, s. 13), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 22.5.1995 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1287/95 (EYVL L 125, s. 1), otettiin käyttöön yhteisen maatalouspolitiikan rahoitukseen sovellettavat yleiset säännöt. Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 17.5.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1258/1999 (EYVL L 160, s. 103) korvasi asetuksen N:o 729/70, ja sitä sovelletaan 1.1.2000 lukien maksettaviin menoihin.
2 Asetuksen N:o 729/70 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 3 artiklan 1 kohdan sekä asetuksen N:o 1258/1999 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 2 artiklan 2 kohdan mukaan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta rahoitetaan maatalousmarkkinoiden yhteisen markkinajärjestelyn osana näiden maatalousmarkkinoiden tasapainottamiseksi yhteisön sääntöjen mukaisesti tehtävät interventiot.
3 Asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja asetuksen N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohdan mukaan komissio päättää menoista, jotka jätetään yhteisörahoituksen ulkopuolelle, jos se toteaa, ettei kyseisiä menoja ole toteutettu yhteisön sääntöjen mukaisesti. Komissio ottaa rahoituksen ulkopuolelle jätettäviä menoja arvioidessaan huomioon rikkomuksen laadun ja vakavuuden sekä Euroopan yhteisölle aiheutuneen taloudellisen vahingon.
4 Asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan viidennessä alakohdassa säädetään, että ”niiden menojen rahoituksesta, jotka on suoritettu aikaisemmin kuin 24 kuukautta ennen komission asianomaiselle jäsenvaltiolle toimittamaa tarkastusten tuloksia koskevaa kirjallista tiedoksiantoa, ei voida kieltäytyä”. Asetuksen N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohdan viidenteen alakohtaan sisältyy samanlainen säännös.
5 Yksityiskohtaiset säännöt EMOTR:n tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevasta menettelystä sisältyvät edelleen neuvoston asetuksen (ETY) N:o 729/70 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä EMOTR:n tukiosaston tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta 7.7.1995 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 1663/95 (EYVL L 158, s. 6), sellaisena kuin se on muutettuna erityisesti 22.10.1999 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2245/1999 (EYVL L 273, s. 5).
6 Asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Jos komissio tutkimuksen perusteella katsoo, että menoja ei ole toteutettu yhteisön sääntöjen mukaisesti, se antaa kyseiselle jäsenvaltiolle tiedoksi tarkastustensa tulokset ja korjaustoimenpiteet, jotka on toteutettava edellä mainittujen sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi tulevaisuudessa.
Tiedonannossa on viitattava tähän asetukseen. Jäsenvaltion on annettava vastaus kahden kuukauden kuluessa, ja komissio voi muuttaa kantaansa vastaavasti. Perustelluissa tapauksissa komissio voi suostua tämän vastaukselle varatun määräajan pidentämiseen.
Vastaukselle varatun määräajan päätyttyä komissio aloittaa kahdenväliset neuvottelut, ja molempien osapuolten on pyrittävä sopimukseen toteutettavista toimenpiteistä sekä rikkomisen vakavuuden arvioinnissa ja Euroopan yhteisölle aiheutuneesta taloudellisesta haitasta. Näiden neuvottelujen sekä niiden määräaikojen päätyttyä, jotka komissio on asettanut jäsenvaltioita kuultuaan lisätietojen toimittamiselle kahdenvälisten neuvottelujen jälkeen, tai, jos jäsenvaltio ei hyväksy neuvottelukutsua komission asettamassa määräajassa, komissio antaa tämän määräajan päätyttyä päätelmänsä virallisesti tiedoksi jäsenvaltioille viitaten komission päätökseen 94/442/EY. Tiedonannossa on oltava arvio niistä menoista, jotka komissio aikoo ehdottaa jätettäviksi yhteisörahoituksen ulkopuolelle asetuksen – – N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan estämättä tämän kohdan neljännen alakohdan soveltamista.
Jäsenvaltioiden on niin pian kuin mahdollista annettava komissiolle tiedoksi yhteisön sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi toteutettavat korjaustoimenpiteet sekä niiden voimaantulopäivä. Komissio tekee tarvittaessa asetuksen (ETY) N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti yhden tai useamman päätöksen niiden menojen, joita yhteisön sääntöjen noudattamatta jättäminen koskee, jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle korjaustoimenpiteiden tosiasialliseen toteuttamispäivään asti.”
7 Kiinteämääräisiä korjauksia koskevat suuntaviivat on määritelty 23.12.1997 päivätyssä komission asiakirjassa nro VI/5330/97, jonka otsikkona on ”Rahoituksellisten seuraamusten määrittäminen EMOTR:n tukiosaston tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevaa päätöstä valmisteltaessa” (jäljempänä asiakirja nro VI/5330/97). Kiinteämääräisiä korjauksia voidaan käyttää silloin, kun tarkastuksen yhteydessä saatujen tietojen avulla ei voida arvioida yhteisön kärsimiä tappioita määritettyjen tappioiden ekstrapoloinnilla, tilastollisin keinoin tai muihin tarkastettavissa oleviin tietoihin viittaamalla. Sovellettava korjauskerroin on yleensä 2, 5, 10 tai 25 prosenttia ilmoitetuista menoista todettujen puutteiden merkittävyyden mukaan.
Asian tausta
8 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle 29.4.2005 tekemällään päätöksellä 2005/354/EY (EYVL L 112, s. 14) komissio jätti yhteisörahoituksen ulkopuolelle Kreikan valtion osalta peltokasvien ja oliiviöljyn alalla sekä tilintarkastuksen osalta 26 437 135,76 euroa varainhoitovuosilta 1996–1998, 2001 ja 2002.
9 Yhteenveto komission suorittamista rahoituskorjauksista esitetään EMOTR:n tukiosaston tilien tarkastamiseksi ja hyväksymiseksi tehtyjen tarkastusten tuloksista asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja asetuksen N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti vientitukien, hedelmien ja vihannesten, maitotuotteiden, eläinpalkkioiden, peltokasvien, oliiviöljyn ja rasvojen, maaseudun kehittämisen ja maksuviivästysten osalta laaditussa, 31.10.2004 päivätyssä yhteenvetokertomuksessa AGRI-64241-2004 (jäljempänä yhteenvetokertomus).
10 Kanne koskee kolmen tyyppisiä korjauksia:
– peltokasveja koskeva viiden prosentin kiinteämääräinen korjaus eli 25 361 283 euroa varainhoitovuodelta 2002 sillä perusteella, että hakemusten sääntöjenmukaisuus ei ole riittävän perusteltua
– oliiviöljyä koskeva kaikkiaan 200 146,68 euron suuruinen yksittäinen korjaus sillä perusteella, että hyväksynnän peruuttamisiin liittyi viivästyksiä ja että laatua koskevia seuraamuksia ei määrätty varainhoitovuosilta 1996–1998
– 488 788,96 euron suuruinen yksittäinen korjaus maksumääräaikojen noudattamatta jättämisen perusteella (tilintarkastus) varainhoitovuodelta 2001; korjaus jakautuu siten, että 455 070,44 euroa koskee virnatukia ja 33 718,52 euroa hehtaarikohtaista riisitukea.
Oikeudenkäynti ja asianosaisten vaatimukset
11 Kreikan valtio on nostanut tämän kanteen yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 30.6.2005 jättämällään kannekirjelmällä.
12 Kreikan valtio vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
– kumoaa riidanalaisen päätöksen tai toissijaisesti muuttaa sitä
– velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
13 Komissio vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
– hylkää kanteen
– velvoittaa Kreikan valtion korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Kanteen perusteltavuus
14 Kanne koskee kolmea EMOTR:n rahoitusinterventiota, toisin sanoen peltokasveja, oliiviöljyä ja tilintarkastusta koskevia interventioita. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tarkastelee Kreikan valtion esittämien kanneperusteiden perusteltavuutta tässä järjestyksessä ja nämä kolme interventiota toisistaan erottaen.
Peltokasvit
Yhteisön lainsäädäntö
15 Tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä 27.11.1992 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3508/92 (EYVL L 355, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 17.7.2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1593/2000 (EYVL L 182, s. 4), säädetään, että kunkin jäsenvaltion on perustettava tällainen järjestelmä (jäljempänä yhdennetty järjestelmä), jota sovelletaan muun muassa tiettyjen peltokasvien viljelijöille tarkoitettuun tukijärjestelmään.
16 Asetuksen N:o 3508/92 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan yhdennettyä järjestelmää sovelletaan muun muassa tukiin, joista säädetään tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille 30.6.1992 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1765/92 (EYVL L 181, s. 12), joka on korvattu 1.7.2000 lukien tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille 17.5.1999 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1251/1999 (EYVL L 160, s. 1).
17 Asetuksen N:o 3508/92 2 artiklassa säädetään seuraavaa:
”Yhdennetty järjestelmä sisältää seuraavat osat:
a) tietokonepohjainen tietokanta;
b) viljelylohkojen tunnistejärjestelmä;
c) eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva järjestelmä;
d) tukihakemukset;
e) yhdennetty valvontajärjestelmä.”
18 Asetuksen N:o 3508/92 7 artiklassa säädetään, että yhdennetty järjestelmä ”koskee kaikkia jätettyjä tukihakemuksia, erityisesti hallinnollisen valvonnan, paikalla tehtävien tarkastusten ja tarvittaessa ilmasta tai avaruudesta tehtävien kaukohavaintotarkastusten osalta”.
19 Asetuksen N:o 3508/92 8 artiklassa säädetään seuraavaa:
”1. Jäsenvaltion on tehtävä tukihakemuksia koskeva hallinnollinen valvonta.
2. Hallinnollista valvontaa on täydennettävä paikalla tehtävillä tarkastuksilla, jotka koskevat otosta maatiloista. Jäsenvaltion on laadittava kaikkia näitä tarkastuksia koskeva otantasuunnitelma.
3. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viranomainen vastaamaan tässä asetuksessa säädettyjen tarkastusten yhteen sovittamisesta.
4. Kansalliset viranomaiset voivat, myöhemmin vahvistettavilla edellytyksillä, käyttää kaukohavainnointia viljelylohkojen pinta-alan määrittämiseen niiden käytön ja kunnon tarkastamiseksi.
– –”
20 Asetuksen N:o 3508/92, sellaisena kuin se on muutettuna 17.12.1996 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2466/96 (EYVL L 335, s. 1) 13 artiklan 1 kohdassa säädetään, että yhdennettyä järjestelmää sovelletaan tukihakemusten, aakkosnumeerisen tunnistejärjestelmän ja nautojen rekisteröinnin sekä 7 artiklassa tarkoitetun yhdennetyn valvontajärjestelmän osalta 1.2.1993 lukien sekä 2 artiklassa tarkoitettujen muiden osien osalta viimeistään 1.1.1997 lukien.
21 Yhdennetyn järjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä säädettiin riidanalaisessa päätöksessä tarkoitettujen varainhoitovuosien osalta tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 23.12.1992 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 3887/92 (EYVL L 391, s. 36), sellaisena kuin se on muutettuna 21.12.1999 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2801/1999 (EYVL L 340, s. 29).
22 Asetuksen N:o 3887/92 6 ja 7 artiklassa säädetään niitä tarkastuksia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka jäsenvaltioiden viranomaisten on toteutettava.
Yhteenvetokertomus
23 Komission yksiköt suorittivat 6.–9.8.2001 ja 15.–17.4.2002 Kreikassa tarkastuksia sen selvittämiseksi, oliko otettu käyttöön keinot, joita peltokasvialan maksujen lainmukaisuuden ja säännönmukaisuuden turvaaminen edellyttää.
24 Yhteenvetokertomuksen B.7.1.1 kohdan mukaan Kreikka ei ollut ottanut markkinointivuoden 2001 osalta käyttöön yhdennettyä järjestelmää eikä hyväksymismenettelyä, jossa maatalousministeriön edellytetään varmistavan, että kaikki välttämättömät tarkastukset on tehty ennen maksujen suorittamista tuensaajille. Komissio toteaa, että maksuista vastaava taho (Gedidagep) jatkoi edelleen maksamista siitä huolimatta, ettei sillä ollut todisteita siitä, oliko asianmukaiset tarkastukset suoritettu muilla tahoilla, erityisesti tietyissä hallintopiireissä.
25 Yhteenvetokertomuksen samassa kohdassa todetaan yhdennetyn järjestelmän käyttöön ottamisen osalta, että viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä (ks. edellä 17 kohta), joka olisi pitänyt saada valmiiksi 1.1.1997 mennessä (ks. edellä 20 kohta), ei ollut valmis edes vuoteen 2003 mennessä ja että ainoastaan 67,5 prosenttia peltokasvien viljelyalaksi ja rehualaksi ilmoitetusta maasta tunnistettiin viljelylohkojen tunnistusjärjestelmässä ortokuviin perustuviin viiteperuslohkoihin vertaamalla. Näin ollen komission mukaan suuri osa eli 28,2 prosenttia maasta tunnistettiin epätarkan alueellisen karttamateriaalin perusteella, ja 4,3:a prosenttia alasta ei tunnistettu lainkaan.
26 Yhteenvetokertomuksen mukaan paikalla tehdyt tarkastukset eivät täyttäneet laatuvaatimuksia, minkä lisäksi ne koskivat vain pientä osaa tukihakemuksista, joten niiden avulla ei voida taata, että kaikkien tapausten kelpoisuus tarkastetaan tai että tuen kasautuminen perusteettomasti estetään. Jotta peltotarkastukset olisivat tehokkaita, ne olisi suoritettava ennen sadonkorjuuta tai välittömästi tämän jälkeen. Koska pääsato korjataan toukokuun lopun ja heinäkuun alun välisenä aikana, komissio toteaa, että Kreikan viranomaiset eivät ole voineet vuoden 2001 osalta varmistaa, että tukien myöntämistä koskevia edellytyksiä noudatettiin, koska 28 prosenttia peltotarkastuksista suoritettiin 31.8. jälkeen. Komission mukaan tämä seikka on erityisen merkityksellinen durumvehnän kannalta, jonka sato korjataan heinäkuussa ja josta koostuu 40–50 prosenttia Kreikan peltokasvien viljelyalasta. Komissio mainitsee yhteenvetokertomuksessa myös, että kaukohavaintotarkastusten laadussa oli puutteita (sopimuksiin liityttiin myöhään, seurantakäynnit eivät olleet nopeita, tulokset toimitettiin viranomaisille myöhään, käytettiin vanhoja valokuvia, teknisiä poikkeamia koskevia suosituksia ei noudatettu).
27 Komissio toteaa hyväksymismenettelyn osalta, että hallintopiireissä vallitseva tilanne ei ole tyydyttävä erityisesti henkilöstön organisaation ja tarkastusten suorittamisen kannalta ja sen vuoksi, että tuottajaliitot suorittavat yhä merkittäviä tehtäviä.
Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan komissiolla ei ollut ajallista toimivaltaa
– Asianosaisten lausumat
28 Kreikan hallitus mainitsee ensiksi edellä 4 kohdassa lainatuissa säännöksissä asetetun rajoituksen. Se toteaa sitten, että asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa täsmennetään sen kirjallisen tiedonannon sisältöä, jolla komissio ilmoittaa tarkastustensa tulokset jäsenvaltioille. Se huomauttaa myös, että tässä samassa säännöksessä todettiin, ennen kuin sitä muutettiin asetuksella N:o 2245/1999, että kysymyksessä olevaan tiedonantoon on sisällytettävä arvio menoista, jotka komissio mahdollisesti ehdottaa jätettäviksi asetuksen soveltamisen ulkopuolelle asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja asetuksen N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohdan viidennen alakohdan mukaisesti.
29 Edellä 4 kohdassa tarkoitetuissa artikloissa säädetyn rajoituksen tarkoituksena on suojata jäsenvaltioita sitä oikeusvarmuuden puutetta vastaan, joka syntyisi, jos komissio voisi asettaa kyseenalaiseksi sen, ovatko useita vuosia ennen jonkin päätöksen tekemistä suoritetut menot yhteisön sääntöjen mukaisia. Lisäksi tällaisen rajoituksen tarkoituksena on vahvistaa menettelyn avoimuutta siten, että jäsenvaltiolle ilmoitetaan hyvissä ajoin taloudellisen vahingon määrittämisestä ja aiotusta korjauksesta. Se tärkeä rooli, joka jäsenvaltioilla on EMOTR:n tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevassa menettelyssä, on perusteena sille, että niillä on oikeus saada kaikki tarpeelliset tiedot menettelyn eri vaiheissa ja esittää kulloinkin huomautuksensa.
30 Kreikan hallitus katsoo tämän vuoksi, että on tutkittava, täyttävätkö kaikki asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla tehdyt tiedonannot kyseisen säännöksen mukaiset vaatimukset. Sen mukaan tässä yhteydessä ilmausta ”arvio menoista, jotka komissio mahdollisesti ehdottaa jätettäviksi asetuksen soveltamisen ulkopuolelle” on tulkittava siten, että kysymyksessä olevien menojen ilmoittaminen numeroina ei ole tarpeen ja että riittää, että ilmoitetaan seikat, joiden nojalla tämä määrä voidaan laskea ainakin summittaisesti.
31 Se, että asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohtaa muutettiin asetuksella N:o 2245/1999, ei voi horjuttaa näitä päätelmiä. Se, että poistettiin velvollisuus arvioida rahoituskorjauksen määrä, ei Kreikan mukaan ole osoitus siitä, että lainsäätäjä olisi halunnut lakkauttaa edellä 28 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltioiden suojan. Päinvastoin sen tarkoitus oli, että EMOTR:n tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevassa menettelyssä otettaisiin huomioon asianomaisen jäsenvaltion mielipide. Tästä seuraa, että tiedonanto, johon ei sisälly arviota menoista, jotka komissio mahdollisesta ehdottaa jätettäväksi asetuksen soveltamisen ulkopuolelle, ei voi käynnistää asetuksissa N:o 729/70 ja N:o 1258/1999 tarkoitetun 24 kuukauden määräajan kulumista. Oikeuskäytännössä on vahvistettu, että asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettu toinen tiedonanto käynnistää 24 kuukauden määräajan kulumisen, koska juuri tässä tiedonannossa komissio mainitsee menot, jotka se mahdollisesti ehdottaa jätettäväksi asetuksen soveltamisen ulkopuolelle.
32 Käsiteltävänä olevassa asiassa ensimmäinen tiedonanto, jossa komissio on arvioinut menot, jotka se aikoi jättää asetuksen soveltamisen ulkopuolelle, oli 16.2.2004 päivätty kirje. Tästä seuraa, että komissiolla ei ollut ajallista toimivaltaa määrätä korjauksesta niiden menojen osalta, jotka oli suoritettu ennen 16.2.2002. Riidanalainen päätös on siis kumottava siltä osin kuin siinä sovelletaan peltokasvialalla rahoituskorjausta satovuotta 2001 koskeviin menoihin.
33 Komissio puolestaan kiistää, että se olisi ilmoittanut tarkastustensa tuloksista ensimmäisen kerran 16.2.2004 päivätyssä kirjeessä. Se toteaa, että se oli tehnyt tämän jo 1.3. ja 21.8.2002 päivätyissä kirjeissä, jotka täyttivät asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdassa asetetut edellytykset.
34 Lisäksi asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2245/1999, ei enää edellytetä, että komissio esittäisi jäsenvaltioille osoittamassaan tiedonannossa arvion menoista, jotka se mahdollisesti ehdottaa jätettäväksi asetuksen soveltamisen ulkopuolelle. Tämä tiedonanto täyttää varoittavan tehtävän. Lisäksi on tehtävä selvä ero yhtäältä asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun toteamukset sisältävän tiedonannon ja toisaalta päätelmiä koskevan virallisen tiedonannon välillä, johon alun perin viitataan tämän saman säännöksen toisessa alakohdassa ja, sen jälkeen kun sitä oli muutettu asetuksella N:o 2245/1999, sen kolmannessa alakohdassa. Toteamukset sisältävän tiedonannon ei tarvitse täyttää yhtä ankaria muotovaatimuksia kuin päätelmät sisältävän virallisen tiedonannon. Komissio katsoo näin ollen, että 1.3. ja 21.8.2002 päivätyt kirjeet täyttävät, toisin kuin Kreikan hallitus väittää, komission tarkastusten tuloksia koskevan tiedonannon edellytykset.
35 Komissio tukeutuu asetuksen N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohdan viidennen alakohdan ja asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan sanamuodon mukaiseen tulkintaan ja päättelee tämän nojalla, että 24 kuukauden määräaika alkoi kulua kirjeestä, jolla se ilmoitti tarkastustensa tuloksista. Tällaisesta tulkinnasta riippumatta viimeksi mainitun säännöksen tarkoituksena on jäsenvaltioiden prosessuaalisten etujen parempi suojaaminen. Tästä seuraa, että Kreikan hallituksen argumentaatio, joka perustuu oikeuskäytäntöön, joka kehittyi asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan vanhaan sanamuotoon liittyen, ei voi menestyä.
– Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
36 Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että yhtäältä asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohta ja asetuksen N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohdan viides alakohta ja toisaalta asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta koskevat samaa EMOTR:n tilien tarkastamisen ja hyväksymisen vaihetta, toisin sanoen sitä, jossa komissio lähettää jäsenvaltiolle ensimmäisen tiedonannon toteuttamiensa tarkastusten jälkeen. Asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään tarkemmin asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa ja asetuksen N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohdan viidennessä alakohdassa tarkoitetun kirjallisen tiedonannon sisällöstä (asia C-170/00, Suomi v. komissio, tuomio 24.1.2002, Kok. 2002, s. I-1007, 26 ja 27 kohta; asia C-158/00, Luxemburg v. komissio, tuomio 13.6.2002, Kok. 2002, s. I-5373, 23 kohta ja asia C-300/02, Kreikka v. komissio, tuomio 24.2.2005, Kok. 2005, s. I-1341, 68 kohta).
37 Ennen kuin asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa muutettiin asetuksella N:o 2245/1999, siinä säädettiin, että tiedonannossa on ilmoitettava tulevan sääntöjenmukaisuuden varmistamiseksi toteutettavat korjaustoimenpiteet sekä arvio menoista, jotka mahdollisesti ehdotetaan jätettäviksi asetuksen soveltamisen ulkopuolelle, ja viitattava asetukseen N:o 1663/95 (edellä 36 kohdassa mainittu asia Suomi v. komissio, tuomion 26 kohta; edellä 36 kohdassa mainittu asia Luxemburg v. komissio, tuomion 23 kohta ja edellä 36 kohdassa mainittu asia Kreikka v. komissio, tuomion 69 kohta).
38 Komission velvollisuus mainita asianomaiselle jäsenvaltiolle asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti lähettämässään tiedonannossa arvio menoista, jotka mahdollisesti ehdotetaan jätettäviksi asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, poistettiin kuitenkin asetuksella N:o 2245/1999. Tästä lähtien arvion oli sisällyttävä kahdenvälisten neuvottelujen jälkeen lähetettävään kirjeeseen asetuksen N:o 1663/95, sellaisena kuin se on muutettuna, 8 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.
39 Kreikan hallitus ei kiistä sitä, että komissiolla ei ole enää velvollisuutta tutkimuksensa päätyttyä lähettämässään ensimmäisessä kirjeessä esittää arviota menoista, jotka mahdollisesti jätetään asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Se katsoo kuitenkin, että koska komission on tästä lähtien esitettävä tämä arvio toisessa kirjeessään, jonka se lähettää kahdenvälisten neuvottelujen jälkeen ja ennen sovintomenettelyä, on 24 kuukauden määräajan katsottava vastedes alkavan kulua tämän kirjeen lähettämisestä. Kreikan hallitus vetoaa väitteensä tueksi edellä mainittujen tuomioiden sanamuotoon, jossa todetaan, että jos komissio ei noudata asetuksen N:o 1663/95 mukaisia velvoitteitaan, tämä noudattamatta jättäminen voi sen merkityksestä riippuen tehdä tyhjäksi asetuksilla N:o 729/70 ja N:o 1258/1999, joissa rajoitetaan ajallisesti ne menot, joiden osalta rahoitus EMOTR:sta voidaan evätä, jäsenvaltioille annetut prosessuaaliset takeet.
40 Näin ollen jos arvion menoista, jotka mahdollisesti ehdotetaan jätettäviksi asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, tiedoksi antaminen kuuluu ”jäsenvaltioille asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa ja asetuksen N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohdan viidennessä alakohdassa annettuihin prosessuaalisiin takeisiin”, on Kreikan hallituksen mukaan pääteltävä, että 24 kuukauden määräaika on laskettava tämän tiedonannon toteuttamishetkestä lukien.
41 Kreikan hallituksen argumentaatiota ei voida hyväksyä. On muistettava, että sekä asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan että asetuksen N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohdan viidennen alakohdan mukaan 24 kuukauden määräaika on laskettava siitä, kun komissio antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle tiedoksi tarkastustensa tulokset, toisin sanoen komission yksikköjen jäsenvaltioissa paikan päällä toteuttamien tarkastusten tulokset (edellä 36 kohdassa mainittu asia Suomi v. komissio, tuomion 27 kohta).
42 Asetuksissa N:o 729/70 ja N:o 1258/1999 ei siis millään tavoin edellytetä, että komissio esittäisi arvion menoista, jotka mahdollisesti ehdotetaan jätettäviksi asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, jotta 24 kuukauden määräaika alkaisi kulua. Tästä vaatimuksesta säädettiin vain asetuksessa N:o 1663/95 ennen kuin sitä muutettiin asetuksella N:o 2245/1999. Yllä mainituilla asetusten N:o 729/70 ja N:o 1258/1999 säännöksillä 24 kuukauden määräajan muodossa annettu prosessuaalinen tae on siis sidoksissa vain komission toteuttamien tarkastusten tulosten tiedoksi antamiseen eikä niiden menojen arvioon, jotka komissio mahdollisesti aikoo jättää asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Nämä tulokset ovat kaikkien korjausten perusta, ja ne on annettava tiedoksi jäsenvaltiolle mahdollisimman pian, jotta tämä voi viipymättä korjata todetut puutteet ja tällä tavoin välttää tulevaisuudessa uudet korjaukset.
43 Tästä seuraa, että vaikka arvio menoista, jotka mahdollisesti ehdotetaan jätettäviksi asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, esitetään vastaisuudessa toisessa tiedonannossa, jonka komissio lähettää asianomaiselle jäsenvaltiolle kahdenvälisten neuvottelujen jälkeen, 24 kuukauden määräaika lasketaan asetusten N:o 729/70 ja N:o 1258/1999 mukaan edelleen ensimmäisestä tiedonannosta, jossa esitetään tarkastusten tulokset.
44 Tämä kanta ei vaikuta niihin prosessuaalisiin oikeuksiin, joihin Kreikan hallitus vetoaa. EMOTR:n tilien tarkastamisen ja hyväksymisen alalla tehtävät päätökset tehdään kontradiktorisessa menettelyssä, jonka kuluessa asianomaisilla jäsenvaltioilla on kaikki edellytetyt takeet kantansa esittämiseksi (asia C-61/95, Kreikka v. komissio, tuomio 29.1.1998, Kok. 1998, s. I-207, 39 kohta). Erityisesti asetuksen N:o 2245/1999 voimaantulosta lähtien jäsenvaltiolla on aina mahdollisuus esittää näkemyksensä toteamuksista, jotka komissio esittää tutkimustensa päättyessä asetuksen N:o 1663/95, sellaisena kuin se on muutettuna, 8 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa kirjeessä ja tätä seuraavissa kahdenvälisissä neuvotteluissa. Mitä taas tulee aiottuihin korjauksiin, jotka annetaan tiedoksi ensimmäistä kertaa kahdenvälisten neuvottelujen jälkeen lähetettävässä kirjeessä, jäsenvaltioilla on mahdollisuus esittää näkemyksensä menettelyn seuraavissa vaiheissa, erityisesti saattamalla asia tältä osin sovitteluelimen käsiteltäväksi.
45 Näin ollen ei voida katsoa, että jäsenvaltiot olisivat Kreikan hallituksen väittämin tavoin kestämättömässä epävarmuuden tilassa, kun komissio ei ilmoita niille ensimmäisessä tiedonannossaan arviota menoista, jotka se mahdollisesti esittää jätettäviksi yhteisön rahoituksen ulkopuolelle. Ennen asetuksen N:o 1663/95 muuttamistakaan komission ensimmäisessä tiedonannossaan esittämä arvio näistä menoista ei ollut lopullinen, ja sitä saatettiin näin ollen tarkastella uudelleen jäsenvaltioiden hallinnollisen menettelyn kuluessa antamien vastausten perusteella. Näin ollen niin kauan kuin lopullisesta korjauksesta ei ole päätetty, tietty epävarmuus sen tasosta kuuluu olennaisena osana kaikkiin menettelyihin, joissa on kahdenvälisiä kontakteja ennen lopullisen päätöksen tekemistä.
46 Asetuksen N:o 1663/95, sellaisena kuin se on muutettuna, 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti lähetetty kirje on 24 kuukauden määräajan kulumisen alkamisajankohta. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa komissio on 1.3. ja 21.8.2002 päivätyissä kirjeissään antanut Kreikan viranomaisille tiedoksi tarkastustensa tulokset. Koska kiinteämääräinen korjaus koski vain varainhoitovuoden 2002 menoja, se toteutettiin asetuksen N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohdan viidennen alakohdan mukaisessa 24 kuukauden määräajassa. Ensimmäinen kumoamisperuste on näin ollen hylättävä.
Toinen kanneperuste, jonka mukaan on tehty oikeudellisia virheitä ja tosiseikkoja koskevia virheitä, joihin liittyy perustelujen riittämättömyys
– Asianosaisten lausumat
47 Kreikan hallitus väittää ensiksi, että viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä ei ole tarkastus vaan tarkastuskeino.
48 Toiseksi sen mukaan 67,5 prosentin prosentuaalinen osuus maasta, joka asianmukaisesti tunnistettiin peltokasvien viljelyalaksi ja rehualaksi, vastaa todellisuudessa 70,5:tä prosenttia alasta, jonka osalta on suoritettu maksuja. Kreikan viranomaiset eivät ole suorittaneet lainkaan maksuja niiden maa-alojen osalta, joita on 4,3 prosenttia ja joita ei ole tunnistettu (ks. edellä 25 kohta). Tällä on merkitystä sen vuoksi, että se asettaa kyseenalaiseksi yhden seikoista, joille komissio on perustanut riidanalaisen korjauksensa.
49 Kreikan hallitus toteaa kolmanneksi, että ennen viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän käyttöönottoa voimassa ollut aakkosnumeerinen tunnistejärjestelmä perustui seikkoihin (maarekisterin kartat ja asiakirjat, kartat jne.), jotka vastaavat niitä, joiden perusteella tunnistettiin 28,2 prosenttia ilmoitetuista aloista (ks. edellä 25 kohta).
50 Neljänneksi viranomaiset ovat ennen viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän käyttöönottoa suorittaneet monenlaisia tarkastuksia (paikalla tehtyjä, ristikkäistarkastuksia jne.) viljelylohkojen aakkosnumeerisen tunnistejärjestelmän perusteella ilman, että olisi herännyt epäilyjä viimeksi mainitun luotettavuudesta; viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä merkitsi vain parannusta tunnistejärjestelmään.
51 Kreikan mukaan edellä esitetystä seuraa, että satovuoden 2001 osalta viljelylohkojen tunnistusjärjestelmää sovellettiin 70 prosenttiin ilmoitetuista aloista, kun taas jäljelle jäävien alojen osalta Kreikan viranomaiset sovelsivat järjestelmää, joka tosin ei ole yhteensopiva viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän kanssa mutta oli kuitenkin täysin luotettava ja toimiva. Näin ollen satovuoden 2001 osalta suoritetut maksut kattoi luotettava ja toimiva valvontajärjestelmä.
52 Kreikan hallitus kiistää väitteen, jonka mukaan Gedidagep olisi jatkanut maksujen suorittamista, vaikka sillä ei ollut todisteita siitä, että asianmukaiset tarkastukset oli suoritettu muilla tahoilla, erityisesti tietyissä hallintopiireissä (ks. edellä 24 kohta). Kreikan hallitus painottaa EMOTR:n tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan menettelyn täsmällisyyttä mutta korostaa, että Gedidagep maatalousministeriön yksikkönä ja maksuista vastaavana elimenä korvattiin Opekepellä vuonna 2001, mikä tosiseikka komissiolla on tiedossaan.
53 Riidanalainen päätös on siis kumottava siltä osin kuin siinä määrätään kysymyksessä olevasta kiinteämääräisestä korjauksesta.
54 Komission mukaan Kreikan hallitus myöntää, että viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä ei ollut toimintakelpoinen, mutta toteaa, että Kreikan viranomaiset sovelsivat erilaisia mutta näkemyksensä mukaan asianmukaisia valvontajärjestelmiä saman tuloksen saavuttamiseksi. Vakiintuneessa oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että vaikka vaihtoehtoisia tarkastuksia olisi järjestetty, jäsenvaltioiden on sovellettava asetuksessa säädettyjä erityisiä valvontatoimenpiteitä, ja on tarpeetonta tutkia, onko jokin toinen mahdollisesti sovellettu valvontajärjestelmä tehokkaampi.
55 Vaikka Kreikan viranomaiset eivät olekaan suorittaneet maksuja niiden 4,3 prosentin osalta aloista, joita ei ole tunnistettu, riittää se, että 28,2 prosenttia aloista tunnistettiin sellaisen järjestelmän perusteella, joka ei ole yhteensopiva viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän kanssa eikä siis ole luotettava, täysin perusteeksi sovelletulle kiinteämääräiselle korjaukselle. Viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä edellyttää komission mukaan lisäksi, että sitä sovelletaan kaikkiin aloihin, jotta voidaan taata saatavien tulosten oikeellisuus.
56 Mitä tulee viittaukseen maksuista vastaavan elimen täsmällisestä nimestä, komissio toteaa, että tällä seikalla ei ole merkitystä ja että Opekepe korvasi Gedidagepin 3.9.2001 alkaen, kun taas kysymyksessä oleva tutkimus suoritettiin elokuussa 2001.
– Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
57 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komission ei tarvitse maatalouden yhteistä markkinajärjestelyä koskevien sääntöjen rikkomisen osoittamiseksi näyttää tyhjentävästi jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamien tarkastusten riittämättömyyttä tai niiden esittämien lukujen sääntöjenvastaisuutta, vaan sen on esitettävä näyttö vakavasta ja perustellusta epäilyksestä kyseisten tarkastusten tai lukujen suhteen. Tämä komission näyttövaatimuksen keventäminen johtuu siitä, että jäsenvaltio pystyy parhaiten keräämään ja tarkistamaan EMOTR:n tilien tarkastamiseksi ja hyväksymiseksi tarvittavat tiedot ja sen on siten esitettävä yksityiskohtaisempi ja täydellisempi näyttö näiden tarkastusten tai lukujen todenperäisyydestä ja tarvittaessa komission väitteiden paikkansapitämättömyydestä (ks. asia C-247/98, Kreikka v. komissio, tuomio 11.1.2001, Kok. 2001, s. I-1, 7–9 kohta; asia C‑278/98, Alankomaat v. komissio, tuomio 6.3.2001, Kok. 2001, s. I‑1501, 39–41 kohta ja asia C-329/00, Espanja v. komissio, tuomio 19.6.2003, Kok. 2003, s. I-6103, 68 kohta).
58 Käsiteltävänä olevassa tapauksessa on siis tutkittava, onko Kreikan hallitus osoittanut, että komission väitteet ovat paikkansapitämättömiä tai että EMOTR:lle ei ole aiheutunut riskiä tappiosta tai sääntöjenvastaisuudesta (ks. vastaavasti asia C-318/02, Alankomaat v. komissio, tuomio 24.2.2005, 36 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa) sen vuoksi, että on sovellettu luotettavaa ja tehokasta valvontajärjestelmää (ks. vastaavasti edellä 36 kohdassa mainittu asia Kreikka v. komissio, tuomio 24.2.2005, 95 kohta).
59 Väite viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän kattamien alojen täsmällisestä prosentuaalisesta osuudesta on tutkittava yhdessä sen väitteen kanssa, joka koskee luotettavan ja toimivan aakkosnumeerisen järjestelmän, joka ei ole viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä, käyttöä ilmoitetuista aloista 28,2 prosentin tunnistamiseen. Tältä osin on korostettava, että silloin, kun asetuksessa säädetään erityisistä valvontatoimenpiteistä, jäsenvaltioilla on velvollisuus soveltaa niitä, ja on tarpeetonta tutkia jäsenvaltioiden esittämien sellaisten väitteiden sisältöä, joiden mukaan toinen valvontajärjestelmä on tehokkaampi (ks. asia C-130/99, Espanja v. komissio, tuomio 21.3.2002, Kok. 2002, s. I-3005, 87 kohta ja asia C-332/01, Kreikka v. komissio, tuomio 9.9.2004, Kok. 2004, s. I-7699, 62 kohta).
60 Vaikka siis vaihtoehtoisia tarkastuksia olisikin järjestetty, tämä seikka ei muuta komission arviota, joka perustuu siihen, että viljelylohkojen tunnistusjärjestelmää ei ole sovellettu, mitä seikkaa Kreikan hallituskaan ei kiistä. Tästä seuraa, että kysymyksellä siitä, onko viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän kattaman alan prosentuaalinen osuus 67,5 prosenttia vai 70,5 prosenttia, ei ole ratkaisevaa merkitystä, kun otetaan huomioon, että viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä ei kattanut merkittävää osaa kysymyksessä olevista aloista.
61 Tältä osin on lisäksi muistettava yhdennetyn valvontajärjestelmän täytäntöönpanon merkitys. Viljelylohkojen tunnistaminen – jota ei ole vielä saatettu kokonaisuudessaan päätökseen Kreikassa – on olennainen tekijä pinta-alaan liittyvän järjestelmän asianmukaisessa soveltamisessa. Lohkojen luotettavan tunnistusjärjestelmän puuttuminen merkitsee sinällään suurta yhteisön talousarvioon kohdistuvaa vahinkoriskiä (edellä 36 kohdassa mainittu asia Kreikka v. komissio, tuomio 24.2.2005, 97 kohta ja asia C-285/03, Kreikka v. komissio, tuomio 17.3.2005, 62 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
62 Gedidagepin korvaamisesta Opekepella on todettava, että Kreikan hallitus ei ole osoittanut, millä tavoin väitetty laitoksen nimeä koskeva erehdys voisi vaikuttaa komission esittämien väitteiden perusteltavuuteen.
63 Koska Kreikan hallitus ei ole kyennyt näyttämään toteen sitä, että komission väitteet olisivat paikkansapitämättömiä, eikä sitä, että todetut sääntöjenvastaisuudet eivät olisi vaikuttaneet yhteisön talousarvioon, toinen kanneperuste on hylättävä.
Kolmas kanneperuste, jonka mukaan asiakirjaa nro VI/5330/97 on rikottu ja suhteellisuusperiaatetta on loukattu minkä lisäksi kysymyksessä olevan kiinteämääräisen korjauksen määrän osalta on tehty tosiseikkoja koskevia virheitä ja perustelut ovat puutteelliset
– Asianosaisten lausumat
64 Kreikan hallitus viittaa edellä 48–50 kohdassa esitettyihin väitteisiin ja lisää, että huomioon olisi otettava myös ne vaikeudet, jotka johtuvat siitä, että viljelylohkot ovat hyvin hajallaan, sekä vuoden 2001 jälkeen tapahtunut edistys. Sen mukaan viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä kattaa nykyään 90 prosenttia maasta.
65 Kreikan hallitus toteaa peltotarkastusten osalta (ks. edellä 26 kohta), että ne koskivat yli 10:tä prosenttia tukihakemuksista ja että kyse on siis yhteisön lainsäädännössä edellytettyä suuremmasta prosentuaalisesta osuudesta. Lisäksi 200 000:ta hehtaaria kyseisestä alasta käytetään kevätviljelyyn (maissi), jonka satoa korjataan syksyn puoliväliin saakka, mikä selittää sen, minkä vuoksi tarkastuksia on mahdollista toteuttaa 31.8. jälkeen. Maassa vallitsevan kuuman ja kuivan ilmaston vuoksi sadonkorjuusta yli jääneet viljelykasvit säilyvät melko pitkän ajan tunnistettavina, minkä vuoksi durumvehnän sadon tunnistaminen on mahdollista. Jos tarkastus tehdään sadonkorjuun jälkeen, toimivaltaiset viranomaiset kehottavat tuottajia jättämään viljelyksille jääneet kasvit hävittämättä, kunnes tarkastukset on saatettu päätökseen. Komission peltotarkastuksia koskevalla väitteellä ei voida perustella sovellettavaa kiinteämääräistä korjausta eikä tukea sitä.
66 Kaukohavaintotarkastusten osalta (ks. edellä 26 kohta) Kreikan hallitus toteaa, että sopimustentekomenettelyssä esiintyneet viivästykset eivät voi vääristää tarkastusten tuloksia eivätkä näin ollen muodostaa todellista riskiä EMOTR:lle. Kaukohavaintotarkastukset tehdään ennen sadonkorjuuta ja eri kehitysvaiheissa otettujen satelliittikuvien perusteella.
67 Kreikan hallitus toteaa, että sallituksi tekniseksi poikkeamaksi (ks. edellä 26 kohta) oli vahvistettu +/- 3 metriä erään tutkimuksen jälkeen ja Ispran yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa yhteistyössä laadittujen teknisten laatuvaatimusten mukaisesti (24.11.2000 päivätty asiakirja). Lisäksi tämä poikkeama, jota sovellettiin ortokuviin 1996–1998, oli suositeltavampi kuin +/- 5 metriin vahvistettu poikkeama, jota olisi sovellettu, jos viranomaiset olisivat käyttäneet satelliittikuvia.
68 Mitä tulee siihen, että vuosilta 1996–1998 peräisin olevat ortokuvat olivat vanhoja, komissio on itse myöntänyt 21.8.2002 päivätyssä kirjeessään, että viiden vuoden ikää on pidettävä tyydyttävänä. Kaukohavaintotarkastuksia koskevilla väitteillä ei siis voida perustella sovellettua kiinteämääräistä korjausta tai tukea sitä; kyseistä korjausta ei missään tapauksessa ole perusteltu riittävästi.
69 Kreikan hallitus väittää toissijaisesti, että korjaus, joka ei ylitä kahta prosenttia ilmoitetuista menoista, on suhteellisuusperiaatteen mukainen.
70 Komissio puolestaan toistaa edellä 55 kohdassa esittämänsä näkökannan. Viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä on valvontajärjestelmän avaintekijä, ja Kreikka ei ole noudattanut sen osalta yhteisön lainsäädännön mukaista määrää, tiheyttä tai täsmällisyyttä.
71 Komissio ei kiistä tähän päivään mennessä tapahtunutta edistystä (ks. edellä 64 kohta), mutta korostaa, että se koskee kysymyksessä olevan ajankohdan jälkeisiä ajanjaksoja.
72 Väitteistä, jotka koskevat mahdollisuutta suorittaa tarkastuksia sadonkorjuun jälkeen (ks. edellä 65 kohta), komissio toteaa, että kun sato on korjattu, viljelylohkosta ei saada riittävän täsmällistä informaatiota tuotannosta. Se korostaa, että kysymyksessä olevat tukitoimenpiteet perustuvat tuotantoon, eivät viljeltyyn alaan. Lisäksi suurin osa kasvustosta on durumvehnää, jonka sato korjataan heinäkuun lopun ja elokuun alun tienoilla.
73 Komissio vahvistaa, että se hyväksyy +/- 3 metrin poikkeaman, mutta täsmentää kuitenkin, että se ei ole käsiteltävänä olevassa tapauksessa esittänyt tähän liittyvää väitettä. Sen väite koskee viiden prosentin poikkeamaa vähintään 50 prosentille tarkastetusta alasta. Tästä poikkeamasta määrätään luonnosasiakirjassa nro VI/8388/94, joka sisältää suositukset paikalla tehtäviä alojen tarkastuksia varten ja joka mainitaan yhteisen tutkimuskeskuksen 24.11.2000 päivätyssä asiakirjassa (ks. edellä 67 kohta).
74 Komissio täsmentää ortokuvien ikään liittyen, että se hyväksyy jopa viisi vuotta vanhat valokuvat viljelylohkojen tunnistusjärjestelmässä mutta että paikalla tehtävät tarkastukset edellyttävät samalta vuodelta peräisin olevia kuvia. Komission mukaan arkistoituja ortokuvia voidaan käyttää mittapuuna viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän yhteydessä. On kuitenkin aivan ilmeisesti mahdotonta käyttää vanhoja ortokuvia myöhempää varainhoitovuotta koskevan sadon rekisteröintiin. Kun otetaan huomioon, että asetusten N:o 1765/92 ja N:o 1251/1999 mukaiset tuet lasketaan tuotannon perusteella, komissio katsoo, että toteamuksella siitä, että tietyllä viljelylohkolla on tiettynä satovuonna viljelty tiettyä viljelykasvustoa, on keskeinen merkitys. Tämä toteamus voi perustua vain samalta satovuodelta peräisin oleviin valokuviin.
– Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
75 Viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän kattamien alojen täsmällistä prosenttiosuutta sekä muiden valvontamenetelmien käyttöä koskevan toistetun väitteen osalta on syytä viitata edellä 59 ja 60 kohdassa esitettyyn tarkasteluun.
76 Lisäksi yhteisöjen tuomioistuin on katsonut edellä 36 kohdassa mainitussa asiassa Kreikka vastaan komissio 24.2.2005 antamassaan tuomiossa (97 ja 100 kohta) sekä edellä 61 kohdassa mainitussa asiassa Kreikka vastaan komissio 17.3.2005 antamassaan tuomiossa, että se, ettei yhdennettyä järjestelmää ollut toteutettu, oli itsessään perusteena viiden prosentin suuruiselle kiinteämääräiselle korjaukselle ilman, että olisi tarpeen tutkia yksityiskohtaisesti kysymystä, joka koskee kaukohavaintotarkastusten laatua tai paikalla tehtyjen tarkastusten määrää.
77 Ei voida hyväksyä Kreikan hallituksen istunnossa esittämää väitettä, jonka mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ei olisi pitänyt soveltaa näitä päätelmiä, kun otetaan huomioon yhdennetyn järjestelmän toteuttamisessa tapahtunut edistys. Vaikka yhdennetyn järjestelmän toimintaa koskevat parannukset olisikin näytetty toteen, Kreikan hallitus ei voi väittää, että suoritettavan korjauksen määrää olisi pienennettävä tämän toteamuksen johdosta. EMOTR:oon kohdistuva vahinkoriski on nimittäin näistä parannuksista huolimatta pysynyt erittäin suurena sen vuoksi, että merkittävää osaa yhdennetystä järjestelmästä ei ole toteutettu, ja näin on ollut yhdennetyn järjestelmän täytäntöönpanolle asetetun määräajan päättymisestä 1.1.1997 lähtien (edellä 36 kohdassa mainittu asia Kreikka v. komissio, tuomio 24.2.2005, 99 kohta ja edellä 61 kohdassa mainittu asia Kreikka v. komissio, tuomio 17.3.2005, 63 kohta).
78 Tästä seuraa, että kysymyksessä oleva kiinteämääräinen korjaus on komission asiakirjassa nro VI/5330/97 antamien suuntaviivojen mukainen. Kolmas kanneperuste on näin ollen hylättävä kokonaisuudessaan, ilman että on tarpeen lausua siitä, ovatko ennen sadonkorjuuta satelliittikuvien perusteella tehtyjä kaukohavaintotarkastuksia ja ortokuvien hyväksyttävää ikää koskevat väitteet perusteltuja.
Oliiviöljy
Yhteisön lainsäädäntö
79 Oliiviöljyä koskevaa tukea koskevat yleiset säännöt sisältyivät kysymyksessä olevina varainhoitovuosina oliiviöljyn kulutustukea koskevista yleisistä säännöistä 19.12.1978 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 3089/78 (EYVL L 369, s. 12), sellaisena kuin se on muutettuna 30.7.1996 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1582/96 (EYVL L 206, s. 13).
80 Oliiviöljyn kulutustukijärjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistettiin kysymyksessä olevina varainhoitovuosina oliiviöljyn kulutustukijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 24.9.1985 annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 2677/85 (EYVL L 254, s. 5), sellaisena kuin se on muutettuna 19.3.1993 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 643/93 (EYVL L 69, s. 19) ja 15.5.1996 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 887/96 (EYVL L 119, s. 16).
Yhteenvetokertomus
81 Kun otetaan huomioon komission jo heinäkuussa 1996 suorittamat tarkastukset (jotka koskivat varainhoitovuosia 1994 ja 1995), valvonta oliiviöljyalalla koostui käsiteltävänä olevassa tapauksessa vain analyysista, joka kohdistui asiakirjoihin, joihin sisältyi runsasta kirjeenvaihtoa vuosilta 1999–2001 (yhteenvetokertomuksen B.8.4.1 kohta). Tämä analyysi vahvisti, että varainhoitovuosina 1994 ja 1995 havaituista ongelmista useat olivat edelleen olemassa, vaikka huomattavia parannuksia oli tehty.
82 Näin ollen kaikkiaan 200 146,68 euron suuruista korjausta sovellettiin varainhoitovuosiin 1996–1998 (yhteenvetokertomuksen B.8.4.3 kohta).
Asianosaisten lausumat
83 Kreikan hallitus esittää yhden kumoamisperusteen, jonka mukaan komissiolla ei ollut ajallista toimivaltaa. Kreikan hallitus viittaa ensimmäisen kumoamisperusteen yhteydessä peltokasvialaa koskevaan analyysiin ja väittää, että ensimmäinen kirje, jossa komissio mainitsi kysymyksessä olevasta korjauksesta, oli päivätty 14.4.2004. Se katsoo tämän vuoksi, että komissio voi jättää yhteisörahoituksen ulkopuolelle ennen 14.4.2002 suoritettuja menoja vain, jos Kreikan viranomaiset olisivat ilmoittaneet komissiolle kyseisen korjauksen laskemiseksi tarvittavia seikkoja kyseisen ajankohdan jälkeen. Asian kannalta merkitykselliset seikat oli ilmoitettu komissiolle paljon aikaisemmin.
84 Kantajan mukaan riidanalainen päätös on tämän vuoksi kumottava siltä osin kuin siinä määrätään kiinteämääräisestä korjauksesta oliiviöljyn alalla.
85 Komissio kiistää nämä väitteet. Se toteaa, että se oli jo 3.7.1998 päivätyssä kirjeessään ilmaissut, että oli välttämätöntä määrätä sovelletuista korjauksista varainhoitovuosien 1994 ja 1995 ja niitä seuraavien vuosien osalta. Kysymyksessä olevaa alaa koskevan tukijärjestelmän puutteellisuus oli todettu jo vuodesta 1990 lähtien, minkä vuoksi oli määrätty korjauksista varainhoitovuosien 1992–1995 osalta. Kysymyksessä oleva korjaus perustuu komission mukaan samoihin tosiseikkoihin, kun otetaan huomioon, että Kreikka on parantanut tukijärjestelmäänsä vain osittain. Kreikan valtio on ollut tietoinen kysymyksessä olevista sääntöjenvastaisuuksista vuodesta 1992 lähtien, eikä se ole missään vaiheessa kiistänyt niiden aineellisia perusteita. Komissio on toistanut nämä väitteet 3.7.1998 päivätyssä kirjeessään ja kehottanut Kreikan viranomaisia 8.2.1999 päivätyssä kirjeessään ilmoittamaan sille tältä osin varainhoitovuosien 1996 ja 1997 osalta toteutetuista toimenpiteistä. Tietopyyntö oli toistettu 3.8.2001 päivätyssä kutsussa kahdenväliseen kokoukseen.
86 Joka tapauksessa vuosien 1996–1998 osalta tehdyt korjaukset ovat jatkoa vuodesta 1992 lähtien sovelletuille korjauksille. Kreikka on siis ollut täysin tietoinen kysymyksessä olevasta korjauksesta, jonka se myös välillisesti on myöntänyt perustelluksi.
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
87 Tämän kanneperusteen tarkastelussa on ensiksi otettava huomioon edellä 36–46 kohdassa esitetyt toteamukset. Sen jälkeen on korostettava, että riippumatta siitä, onko ajankohta, josta Kreikan hallitus katsoo 24 kuukauden määräajan alkavan kulua, oikea, viimeksi mainittu on tällä kanneperusteella saattanut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi kysymyksen komission ajallisesta toimivallasta kysymyksessä olevan korjauksen määräämiseen.
88 Tältä osin on todettava, että ne menettelyn tosiseikat, jotka ovat johtaneet tähän korjaukseen ja joihin asianosaiset ovat vedonneet, osoittavat, että komissio on myös asetuksen N:o 2245/1999 soveltamisalalla toiminut ajallisen toimivaltansa ulkopuolella.
89 Komissio ilmoitti Kreikan viranomaisille 3.7.1998 päivätyllä kirjeellään lopullisen kantansa varainhoitovuosia 1994 ja 1995 koskevan tarkastuksen jälkeen. Kuten yhteenvetokertomuksen B.8.4.1 kohdasta ja 3.7.1998 päivätystä kirjeestä ilmenee, tässä tarkastuksessa oli todettu, että maatalousministeriö oli laiminlyönyt oliiviöljyn tuotantotukien tarkastuslaitoksen sille vuoden 1994 loppuun asti toimittamiin tarkastuskertomuksiin sisältyneiden tarkastushavaintojen ja seuraamusehdotusten seurannan. Komissio ilmoitti samassa menettelyssä 12.1.1999 päivätyssä kirjeessään Kreikan viranomaisille ehdottamansa korjauksen lopullisen määrän (3 068 123 875 Kreikan drakmaa eli 9 004 031,91 euroa). Tämä korjaus toteutettiin lopulta, kuten yhteenvetokertomuksen B.8.4.1 kohdasta ilmenee.
90 Siltä osin kuin kysymys on nyt käsiteltävänä olevasta EMOTR:n tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevasta menettelystä varainhoitovuosien 1996–1998 osalta, komissio kehotti 8.2.1999 päivätyssä kirjeessään Kreikan viranomaisia toimittamaan sille tiettyjä tietoja korjaavista toimenpiteistä, joita oli toteutettu niitä yrityksiä kohtaan, jotka kuuluivat kolmanteen 3.7.1998 päivätyssä kirjeessä mainituista viidestä luokasta, joiden osalta tarkastuksissa oli todettu sääntöjenvastaisuuksia.
91 Komissio ilmoitti asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti 2.5.2001 lähettämässään kirjeessä jäsenvaltiolle tulokset tarkastuksista, jotka oli tehty tutkimuksen 2000/11 yhteydessä, joka koski oliiviöljyn kulutustukena varainhoitovuosina 1996–1998 suoritettuja menoja. Tältä osin komissio viittaa 8.2.1999 päivättyyn kirjeeseen. Komissio kutsui asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti 3.8.2001 päivätyllä kirjeellään jäsenvaltion kahdenväliseen kokoukseen, joka koski muun muassa oliiviöljyn kulutustukea. Komissio ilmoitti lopulta 14.4.2004 päivätyssä kirjeessään virallisesti tekemänsä päätelmät Kreikan viranomaisille ja esitti arvion menoista, jotka se aikoi jättää yhteisörahoituksen ulkopuolelle.
92 On katsottava, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa 8.2.1999 päivätty kirje merkitsee uuden komission tarkastuksen alkamista, eikä se ole asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kirje.
93 Tältä osin on todettava, että kysymyksessä oleva varanhoitovuosille 1996–1998 toteutettu korjaus perustui toteamuksiin, jotka koskivat tosiseikkoja, jotka olivat tapahtuneet myöhemmin kuin varainhoitovuosia 1994–1995 koskeneeseen korjaukseen johtaneet tosiseikat.
94 Yhteenvetokertomuksen B.8.4.3 kohdasta, kun se luetaan yhdessä 14.4.2004 päivätyn komission kirjeen kanssa, ilmenee, että kysymyksessä olevaa rahoituskorjausta oli sovellettu kahdesta syystä. Kysymys on ensinnäkin viivästyksistä tiettyjen yritysten hyväksymisten peruutuksissa, jotka olisi pitänyt tehdä varainhoitovuosille 1996 ja 1997 asetuksen N:o 2677/85 12 artiklan 6 kohdan nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksen N:o 643/93 1 artiklalla, ja toiseksi siitä, että oliiviöljyn laatua koskevista sääntöjenvastaisuuksista ei määrätty seuraamuksia asetuksen N:o 2677/85 5 artiklan 2 kohdan nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksen N:o 887/96 1 artiklalla.
95 Kuten ilmenee yhteenvetokertomuksen B.8.4.3 kohdasta, kun se luetaan yhdessä 31.10.2001 päivätyn komission kirjeen kanssa, hyväksymisten peruutusten viivästysten vuoksi toteutettu korjaus vastaa varainhoitovuosina 1996–1997 aiheettomasti suoritetun tuen määrää neljän yrityksen osalta, joiden hyväksyminen olisi pitänyt näiltä ajanjaksoilta peruuttaa.
96 Komission 14.4.2004 päivätystä tiedonannosta ilmenee, että korjaus, joka toteutettiin sen vuoksi, että oliiviöljyn laatua koskevien sääntöjenvastaisuuksien varalta ei ollut määrätty seuraamuksia, on yhtä suuri kuin ne rahamääräiset seuraamukset, joita olisi pitänyt määrätä 38 tapauksessa varainhoitovuosien 1996–1998 aikana ja jotka pitäisi vähentää EMOTR:n menoista asetuksen N:o 2677/85 5 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksen N:o 887/96 1 artiklalla. Lisäksi 14.4.2004 päivätystä tiedonannosta ilmenee, että kansalliset viranomaiset suorittivat otannat laadun valvomiseksi varainhoitovuoden 1995 päättymisen jälkeen (15.10.1995), kun taas 3.7.1998 päivättyyn kirjeeseen sisältyvässä kolmanteen luokkaan kuuluvia yrityksiä (ks. edellä 90 kohta) koskevassa kappaleessa viitataan Kreikan viranomaisten lokakuuhun 1994 saakka laatimiin tarkastuskertomuksiin.
97 Näin ollen on todettava, että puutteet, jotka ovat johtaneet kysymyksessä olevaan korjaukseen (hyväksymisten peruuttamatta jättäminen ja rahamääräisten seuraamusten määräämättä jättäminen) ovat peräisin varainhoitovuoden 1995 jälkeiseltä ajalta ja tämä on viimeinen varainhoitovuosi, jota komission ensimmäinen tarkastus koski. Siispä komission istunnossa esittämä näkemys, jonka mukaan kysymyksessä olevaa tarkastusta ei voida erottaa ensimmäisestä tarkastuksesta, joka koski varainhoitovuosia 1994 ja 1995 (ks. edellä 89 kohta), ei voida hyväksyä. Käsiteltävänä olevassa asiassa on katsottava, että kun komissio tutki, olivatko Kreikan viranomaiset peruuttanet hyväksymiset ja määränneet seuraamuksia varainhoitovuosina 1996–1998, se suoritti uutta tarkastusta, joka oli ensimmäisestä erillinen. Samoin asetuksilla N:o 729/70 ja N:o 1258/1999 käyttöön otettua prosessuaalista taetta, joka perustuu 24 kuukauden määräaikaan, ei voida jättää huomiotta vain sillä perusteella, että tarkastuksen perusteella tehdyt toteamukset vastaavat osittain aiemman tarkastuksen perusteella tehtyjä.
98 Lopuksi komission väite siitä, että Kreikan viranomaiset olisivat hyväksyneet kysymyksessä olevaa korjausta koskevan mahdollisuuden hallinnollisen menettelyn kuluessa, ei voi menestyä. Tämä seikka ei riitä antamaan komissiolle asetuksissa N:o 729/70 ja N:o 1258/1999 edellytettyä ajallista toimivaltaa määrätä rahoitusta koskevista korjauksista EMOTR:n yhteydessä.
99 Käsiteltävänä olevassa tapauksessa asetuksen N:o 1663/95, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2245/1999, 8 artiklan 1 kohdan nojalla 2.5.2001 lähetetty kirje on ensimmäinen, joka sisältää kaikki kyseisen säännöksen ensimmäisessä alakohdassa edellytetyt seikat. Näin ollen tämä kirje on ajankohta, josta lukien 24 kuukauden määräaika on laskettava.
100 Tästä seuraa, että komissiolla ei ollut ajallista toimivaltaa jättää ennen 2.5.1999 suoritettuja menoja yhteisörahoituksen ulkopuolelle. Riidanalainen päätös on siis kumottava siltä osin kuin siinä jätetään yhteisörahoituksen ulkopuolelle menot, jotka koskevat oliiviöljyn kulutustukea.
Tilintarkastus
Yhteisön lainsäädäntö
101 Asetuksen N:o 1251/1999 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti ”tuet maksetaan sadonkorjuuta seuraavan 16 päivän marraskuuta ja 31 päivän tammikuuta välisenä aikana”.
102 Jäsenvaltioiden toimittamista tiedoista ja Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta rahoitettujen menojen kuukausittaisesta kirjanpidosta ja asetuksen (ETY) N:o 2776/88 kumoamisesta 16.2.1996 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 296/96 (EYVL L 39, s. 5) täsmennetään edellytykset, joilla jäsenvaltiot voivat saada menonsa katetuiksi EMOTR:n tukiosastosta.
103 Asetuksen N:o 296/96, sellaisena kuin se on muutettuna 1.8.2001 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1577/2001 (EYVL L 209, s. 12), 4 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Kaikki edellä mainittujen edellytysten ja määräaikojen ulkopuolella maksetut menot kirjataan rajatusti seuraavien sääntöjen mukaisesti:
a) neljään prosenttiin asti edellytyksien ja määräaikojen mukaisesti maksetuista menoista ei kirjata mitään vähennystä, koska myöhästyneiden kuukausien lukumäärällä ei ole mitään merkitystä;
b) kun neljän prosentin marginaali on käytetty, kaikista lisämenoista, jotka ovat myöhästyneet
– kuukauden, vähennetään 10 prosenttia
– kaksi kuukautta, vähennetään 25 prosenttia
– kolme kuukautta, vähennetään 45 prosenttia
– neljä kuukautta, vähennetään 70 prosenttia
– viisi kuukautta tai sitä enemmän, vähennetään 100 prosenttia.
Jos hallinnollisia erityisiä edellytyksiä silti esiintyy eräiden toimenpiteiden yhteydessä tai jos jäsenvaltiot antavat asialliset perustelut, komissio voi soveltaa poikkeavaa porrastusta ja/tai pienempiä prosenttilukuja tai prosenttilukua nolla.
Tässä artiklassa tarkoitetut vähentämiset suoritetaan asetuksen (EY) N:o 2040/2000 14 artiklassa määrättyjä yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen.”
Yhteenvetokertomus
104 Yhteenvetokertomuksen C.1.1.1 kohdan mukaan komission yksiköt tarkastelivat 16.10.2000 ja 15.10.2001 välisenä aikana todettuja maksujen viivästymisiä asetuksen (EY) N:o 296/96 4 artiklan mukaisesti. Tämän tarkastelun ja kahdenvälisten neuvottelujen jälkeen komissio sovelsi korjauksia kahdeksaan alamomenttiin.
Asianosaisten lausumat
105 Kreikan hallitus riitauttaa tilintarkastuksen yhteydessä korjatuista alamomenteista 455 070,44 euron suuruisen korjauksen virnaa koskevan tuen osalta ja 33 718,52 euron suuruisen korjauksen riisin hehtaarikohtaisen tuen osalta.
106 Kreikan hallitus esittää yhden kumoamisperusteen, jonka mukaan asetuksen N:o 296/96 4 artiklan 2 kohtaa, asetuksen N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohtaa ja 8 artiklan 1 kohtaa sekä asiakirjaa nro VI/5330/97 on rikottu, minkä lisäksi perustelut ovat olleet puutteelliset ja tosiseikkoja on arvioitu virheellisesti.
107 Sen mukaan edellä mainituista säännöksistä seuraa, että jäsenvaltioiden on noudatettava tuen maksamiselle asetettuja määräaikoja uhalla, että niihin muuten sovelletaan rahoitusta koskevia korjauksia liukuvasti aina menojen kokonaismäärään saakka. Komission pitäisi sen mukaan ottaa tässä tarkoituksessa ensiksi huomioon se taloudellinen vahinko, joka yhteisölle on aiheutunut kyseisten määräaikojen noudattamatta jättämisestä, ja toiseksi noudattaa suhteellisuusperiaatetta. Jos hallinnollisia erityisiä edellytyksiä esiintyy eräiden toimenpiteiden yhteydessä tai jos jäsenvaltiot antavat asialliset perustelut, komission on sovellettava pienempiä vähennyksiä tai oltava soveltamatta vähennyksiä. Jos määräaika ylitetään täydentävien tarkastusten vuoksi riitautustilanteessa tai sen vuoksi, että on suoritettu täydentäviä maksuja sen johdosta, että on tutkittu huomautuksia, jotka perustuvat virheellisesti kirjattuihin tietoihin, kysymyksessä on erityinen tilanne, johon liittyvät asialliset perustelut.
108 Kreikan viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle, että maksuviivästys johtui välttämättömistä täydentävistä tarkastuksista erityisesti Heraklionin hallintopiirissä, joka on maassa suurin virnantuottaja. Kreikan viranomaiset pyysivät 26.1.2001 päivätyllä kirjeellään tukien maksamista koskevan määräajan pidentämistä, jotta voitaisiin noudattaa luonnosasiakirjaan nro VI/7105/98 sisältyviä vaatimuksia valvonnan määrän lisäämisestä tilanteessa, jossa on todettu merkittäviä sääntöjenvastaisuuksia. Komissio hylkäsi tämän pyynnön 1.2.2001 päivätyllä kirjeellään ja totesi, että siihen liittyvät todisteet otettaisiin huomioon EMOTR:n tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevassa menettelyssä, jotta korjausta ei määrättäisi. Asetuksen N:o 296/96 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu neljän prosentin kynnysarvo (ks. edellä 103 kohta) ylitettiin vain sen vuoksi, että Heraklionin hallintopiirin viranomaisten tekemien tarkastusten määrä kasvoi huomattavasti.
109 Komissio katsoi 6.11.2003 päivätyssä kirjeessään, että kysymyksessä olevien tarkastusten toteuttaminen kuului asetuksen N:o 296/96 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan alaan. Komission ei siis olisi pitänyt määrätä lainkaan korjausta tai sen olisi pitänyt määrätä alhaisempi korjaus.
110 Siltä osin kuin kysymys on riisin hehtaarikohtaisesta tuesta Kreikan hallitus korostaa, että todetut viivästykset johtuivat virheellisesti kirjattuihin tietoihin perustuvien huomautuksien tutkimisesta. Kysymyksessä olevien kolmen hallintopiirin osalta yhden osalta viivästys johtui erään maatalousosuuskuntien liiton lakosta, joka Kreikan hallituksen mukaan muodosti ylivoimaisen esteen. Tästä seuraa, että kysymyksessä olevat viivästykset johtuivat poikkeuksellisista olosuhteista, jotka liittyivät yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseen. Kun nämä olosuhteet otetaan huomioon, Kreikan hallitus vaatii, että riidanalainen päätös kumotaan siltä osin kuin siinä määrätään kysymyksessä olevasta korjauksesta tai, toissijaisesti, että korjaus vahvistetaan kahteen prosenttiin määräajan jälkeen maksetuista menoista.
111 Komissio vastaa, että asetuksen N:o 296/96 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan viimeistä alakohtaa on tulkittava suppeasti, koska se on poikkeussäännös, ja että todistustaakka kuuluu sille asianosaiselle, joka haluaa vedota kyseiseen säännökseen.
112 Virnaa koskevan tuen osalta yli neljän prosentin suuruiset maksuviivästykset (ks. edellä 103 kohta) ovat perusteettomia, koska tämä marginaali on myönnetty tarkastusten perusteellisuuden edesauttamista ja täydentävien tarkastusten suorittamista varten. Määräajan pidentämistä koskeva pyyntö esitettiin lisäksi kolme päivää ennen lisämääräajan päättymistä, eikä sitä näin ollen voitu hyväksyä. Asiakirjasta nro VI/5330/97 seuraa, että kun jäsenvaltio haluaa soveltaa poikkeusta täydentävien tarkastusten suorittamisen vuoksi, sen on esitettävä näyttö siitä, että riitautuksen kohteena olevat summat ylittävät kynnysarvon, joka on neljä prosenttia maksetuista menoista. Komissio katsoo, että Kreikan viranomaiset eivät ole asianmukaisesti perustelleet näitä määräaikojen ylityksiä ja että määräajan pidentämistä koskeva vaatimus on joka tapauksessa esitetty myöhässä.
113 Sama koskee riisin hehtaarikohtaista tukea. Kreikan hallitus ei voi määräaikojen ylittämisen perusteeksi vedota seikkoihin, jotka kuuluvat sen oman vastuun piiriin, kuten virheellisesti kirjattuihin tietoihin perustuvien valitusten ja huomautuksien tutkimiseen.
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
114 On todettava, että kuten yhteenvetokertomuksen C.1.1.4 kohdassa esitetystä taulukosta ilmenee, komissio on soveltanut virnaa koskeviin tukiin ja riisin hehtaarikohtaiseen tukeen korjauksia, jotka vastaavat vähennyksiä, jotka on jo tehty asetuksen N:o 296/96 4 artiklan 2 kohdan mukaisten kuukausittaisten ennakoiden yhteydessä.
115 On myös korostettava komission tavoin, että asetuksen N:o 296/96 4 artiklan 2 kohdan toisen alakohta on poikkeussäännös, minkä vuoksi sitä on tulkittava suppeasti.
116 Lisäksi EMOTR:n vastattavaksi kuuluvat menot on laskettava siten, että oletetaan, että sovellettavan maatalouslainsäädännön mukaisia määräaikoja on noudatettu. Tästä seuraa, että kun kansalliset viranomaiset maksavat tukia määräajan päätyttyä, ne siirtävät EMOTR:n vastattavaksi – kuten asetuksen N:o 296/96 johdanto-osan neljäs perustelukappalekin osoittaa – sääntöjenvastaisia menoja, joiden osalta tukea ei voida myöntää (ks. vastaavasti asia C-253/97, Italia v. komissio, tuomio 28.10.1999, Kok. 1999, s. I-7529, 126 kohta). Näin ollen jäsenvaltion on muutettava valvontajärjestelmäänsä siten, että se ottaa huomioon asetuksen N:o 1251/1999 8 artiklan 1 kohdassa tukien maksamiselle asetetun määräajan (ks. vastaavasti asia T-251/04, Kreikka v. komissio, tuomio 20.6.2006, 76 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa). Lisäksi asetuksen N:o 296/96 4 artiklan 2 kohdan mukaisen neljän prosentin marginaalin tarkoitus on nimenomaan antaa jäsenvaltioille mahdollisuus suorittaa täydentäviä tarkastuksia, ja kyseisessä säännöksessä myös täsmennetään, että viivästymiskuukausien lukumäärä ei vaikuta millään tavoin maksuihin, jotka eivät ylitä tätä kynnysarvoa.
117 Kuten asiakirja-aineistosta ilmenee, Heraklionin hallintopiirin viranomaiset ilmoittivat ensimmäiset tarkastusten tulokset maatalousministeriölle vasta 19.1.2001, ja maatalousministeriö muistutti 22.1.2001 päivätyllä kirjeellään velvollisuudesta suorittaa uusia tarkastuksia asiakirjan VI/7105/98 mukaisesti (ks. edellä 108 kohta). Maatalousministeriö pyysi 26.1.2001 (perjantai) päivätyllä kirjeellään saman kuukauden 31. päivänä päättyvän maksulle asetetun määräajan pidentämistä mutta ei kuitenkaan täsmentänyt kysymyksessä olevaa viljelystä eikä esittänyt siihen liittyviä todisteita. Komissio hylkäsi tämän pyynnön perustellusti 1.2.2001 päivätyllä faksilla katsoen, että pyyntö oli epätäsmällinen ja ennen kaikkea esitetty myöhässä.
118 Näin ollen komissio pysyi perustellusti kannassaan 6.11.2003 päivätyssä kirjeessään, jonka mukaan Kreikan viranomaisten esittämän täydentävien tarkastusten tarpeen ei tullut ylittää neljän prosentin marginaalia (ks. edellä 103 kohta).
119 Kreikan hallitus ei siis ole osoittanut, että asetuksen N:o 296/96 4 artiklan 2 kohdan viimeisen alakohdan soveltamisedellytykset olisivat täyttyneet virnaa koskevan tuen maksuviivästysten osalta.
120 Sama koskee riisin hehtaarikohtaista tukea. Komissio toteaa aivan oikein, että jäsenvaltio ei voi perustella viivästyneitä maksuja vedoten kansallisia menettelyjä koskeviin puutteisiin ja niistä seuraaviin valituksiin. Väite, joka perustuu lakkoon, jota Kreikan viranomaiset pitävät ylivoimaisena esteenä, ei voi menestyä. Ainoa siihen liittyvä asiakirja on 25.10.2001 päivätty Imathian hallintopiirin maatalousministeriölle osoittama kirje, jossa selitetään, että kysymyksessä oleva lakko aiheutti sen, että valitusten tutkimisen tulokset lähetettiin myöhässä 30.4.2001. Lakon vuoksi tuen maksuun liittyvien virheiden johdosta tehdyt valitukset tutkittiin myöhässä, mikä on jäsenvaltion syyksi luettava ongelma. Kreikan hallitus ei myöskään esitä mitään kyseisen lakon kestosta tai siitä, oliko lakosta ilmoitettu ennalta. Kyseinen kumoamisperuste on näin ollen hylättävä.
121 Edellä esitetystä seuraa, että riidanalainen päätös on kumottava siltä osin kuin siinä määrätään Kreikan valtiolle 200 146,68 euron suuruisesta yksittäisestä korjauksesta varainhoitovuosien 1996–1998 osalta (oliiviöljyn kulutustuki) ja että kanne on muilta osin hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
122 Jos asiassa osa vaatimuksista ratkaistaan toisen asianosaisen ja osa toisen asianosaisen hyväksi, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi työjärjestyksensä 87 artiklan 3 kohdan mukaan määrätä oikeudenkäyntikulut jaettaviksi asianosaisten kesken tai määrätä, että kukin vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan. Koska Kreikan valtio on suurimmaksi osaksi hävinnyt vaatimuksensa, se velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan sekä korvaamaan 70 prosenttia komission oikeudenkäyntikuluista, ja komissio velvoitetaan vastaamaan 30 prosentista omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteilla
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN(toinen jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle 29.4.2005 tehty komission päätös 2005/354/EY kumotaan siltä osin kuin siinä määrätään Helleenien tasavallalle 200 146,68 euron suuruisesta yksittäisestä korjauksesta varainhoitovuosien 1996–1998 osalta (oliiviöljyn kulutustuki).
2) Kanne hylätään muilta osin.
3) Helleenien tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan 70 prosenttia komission oikeudenkäyntikuluista, ja komissio velvoitetaan vastaamaan 30 prosentista omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Pirrung | Forwood | Papasavvas |
Julistettiin Luxemburgissa 12 päivänä syyskuuta 2007.
kirjaaja | | jaoston puheenjohtaja |
Sisällys
Lainsäädäntö
Asian tausta
Oikeudenkäynti ja asianosaisten vaatimukset
Kanteen perusteltavuus
Peltokasvit
Yhteisön lainsäädäntö
Yhteenvetokertomus
Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan komissiolla ei ollut ajallista toimivaltaa
– Asianosaisten lausumat
– Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
Toinen kanneperuste, jonka mukaan on tehty oikeudellisia virheitä ja tosiseikkoja koskevia virheitä, joihin liittyy perustelujen riittämättömyys
– Asianosaisten lausumat
– Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
Kolmas kanneperuste, jonka mukaan asiakirjaa nro VI/5330/97 on rikottu ja suhteellisuusperiaatetta on loukattu minkä lisäksi kysymyksessä olevan kiinteämääräisen korjauksen määrän osalta on tehty tosiseikkoja koskevia virheitä ja perustelut ovat puutteelliset
– Asianosaisten lausumat
– Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
Oliiviöljy
Yhteisön lainsäädäntö
Yhteenvetokertomus
Asianosaisten lausumat
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
Tilintarkastus
Yhteisön lainsäädäntö
Yhteenvetokertomus
Asianosaisten lausumat
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
Oikeudenkäyntikulut