YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (neljäs jaosto)
23 päivänä toukokuuta 2007 (*)
Yhteisön tavaramerkki – Hakemukset kolmiulotteisten tavaramerkkien rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkeiksi – Neliönmuotoiset valkoiset tabletit, joissa on värillinen kukkakuvio – Ehdoton hylkäysperuste – Asetuksen (EY) N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohta – Erottamiskyvyn puuttuminen
Yhdistetyissä asioissa T‑241/05, T‑262/05–T-264/05, T‑346/05, T‑347/05 ja T‑29/06–T-31/06,
The Procter & Gamble Company, kotipaikka Cincinnati, Ohio (Yhdysvallat), edustajanaan asianajaja G. Kuipers,
kantajana,
vastaan
sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), asiamiehenään aluksi D. Schennen, sittemmin G. Schneider,
vastaajana,
joissa on kyse yhdeksästä kanteesta, jotka on nostettu SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 14.4.2005 (asia R 843/2004‑1), 3.5.2005 (asia R 845/2004‑1), 4.5.2005 (asia R 849/2004‑1), 1.6.2005 (asia R 1184/2004‑1), 6.7.2005 (asiat R 1188/2004‑1 ja R 1182/2004‑1), 16.11.2005 (asia R 1183/2004‑1), 21.11.2005 (asia R 1072/2004‑1) ja 22.11.2005 (asia R 1071/2004‑1) tekemistä päätöksistä, jotka koskevat kolmiulotteisten tavaramerkkien rekisteröintihakemuksia,
EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja H. Legal sekä tuomarit V. Vadapalas ja N. Wahl,
kirjaaja: hallintovirkamies C. Kantza,
ottaen huomioon ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 29.6.2005 (asia T‑241/05), 18.7.2005 (asiat T‑262/05–T-264/05), 12.9.2005 (asiat T‑346/05 ja T‑347/05) ja 24.1.2006 (asiat T‑29/06–T-31/06) toimitetut kannekirjelmät,
ottaen huomioon ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 30.9.2005 (asiat T‑241/05 ja T‑262/05–T‑264/05), 26.10.2005 (asiat T‑346/05 ja T‑347/05) ja 18.5.2006 (asiat T‑29/06–T‑31/06) toimitetut vastauskirjelmät,
ottaen huomioon 24.10.2006 tehdyn päätöksen asioiden yhdistämisestä,
ottaen huomioon 13.12.2006 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
Asian tausta
1 Kantaja teki 31.5.2000 sisämarkkinoiden harmonisointivirastolle (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 (EYVL 1994, L 11, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna, nojalla yhdeksän hakemusta yhteisön tavaramerkiksi.
2 Tavaramerkit, joiden rekisteröintiä on haettu jäljempänä esitetyssä muodossa, koostuvat seuraavista kolmiulotteisista muodoista:
– neliönmuotoinen valkoinen tabletti, jossa on kuusi terälehteä sisältävä liila kukkakuvio (asia T‑241/05)
– neliönmuotoinen valkoinen tabletti, jossa on kuusi terälehteä sisältävä vihreä kukkakuvio (asia T‑262/05)
– neliönmuotoinen valkoinen tabletti, jossa on neljä terälehteä sisältävä liila kukkakuvio (asia T‑263/05)
– neliönmuotoinen valkoinen tabletti, jossa on neljä terälehteä sisältävä vihreä kukkakuvio (asia T‑264/05)
– neliönmuotoinen valkoinen tabletti, jossa on kuusi terälehteä sisältävä sininen kukkakuvio (asia T‑346/05)
– neliönmuotoinen valkoinen tabletti, jossa on viisi terälehteä sisältävä vihreä kukkakuvio (asia T‑347/05)
– neliönmuotoinen valkoinen tabletti, jossa on viisi terälehteä sisältävä sininen kukkakuvio (asia T‑29/06)
– neliönmuotoinen valkoinen tabletti, jossa on neljä terälehteä sisältävä sininen kukkakuvio (asia T‑30/06)
– neliönmuotoinen valkoinen tabletti, jossa on viisi terälehteä sisältävä liila kukkakuvio (asia T‑31/06)
.
3 Tavarat, joita varten tavaramerkin rekisteröintiä haettiin, kuuluvat tavaroiden ja palvelujen kansainvälistä luokitusta tavaramerkkien rekisteröimistä varten koskevaan, 15.6.1957 tehtyyn Nizzan sopimukseen, sellaisena kuin se on tarkistettuna ja muutettuna, pohjautuvan luokituksen luokkaan 3, ja ne vastaavat kaikkien hakemusten osalta seuraavaa kuvausta: ”Pesuaineet ja valkaisutuotteet ja muut vaatteiden pesussa käytettävät aineet; puhdistus‑, kiillotus‑, tahranpoisto‑ ja hiontavalmisteet; astioiden pesu-, puhdistus- ja hoitovalmisteet; saippuat”.
4 SMHV:n tutkija hylkäsi rekisteröintihakemukset 28.7. ja 8.11.2004 välisenä aikana tekemillään yhdeksällä päätöksellä asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla.
5 Kantaja teki näistä päätöksistä yhdeksän valitusta SMHV:n sisällä asetuksen N:o 40/94 57–62 artiklan nojalla.
6 SMHV:n ensimmäinen valituslautakunta hylkäsi mainitut valitukset 14.4. (asia T‑241/05), 3.5. (asia T‑263/05), 4.5. (asia T‑264/05), 1.6. (asia T‑262/05), 6.7. (asiat T‑346/05 ja T‑347/05), 16.11. (asia T‑31/06), 21.11. (asia T‑30/06) ja 22.11.2005 (asia T‑29/06) tekemillään yhdeksällä päätöksellä (jäljempänä kaikki yhdessä ”riidanalaiset päätökset”) sillä perusteella, että haetuilta tavaramerkeiltä puuttuu erottamiskyky asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitella tavalla.
Asianosaisten vaatimukset
7 Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
– kumoaa riidanalaiset päätökset
– velvoittaa SMHV:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
8 SMHV vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
– hylkää kanteet
– velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudellinen arviointi
Asianosaisten lausumat
9 Kantaja esittää kussakin asiassa yhden ainoan kanneperusteen, joka koskee asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkomista.
10 Se väittää, että kyseessä olevat tuotteet on suunnattu sellaisille kuluttajille, jotka tekevät päivittäin ostoksia ja jotka ovat näin ollen tarkkaavaisia. Lisäksi tabletit kuuluvat kalleimpiin valintamyymälöissä myytäviin pesuaineisiin, minkä vuoksi kuluttaja kiinnittää enemmän huomiota niiden muotoon ja kuvioon.
11 Lisäksi kyseessä olevilla markkinoilla, joille on ominaista kova kilpailu, toimivien valmistajien edun mukaista on erottaa tuotteidensa ulkoasu kilpailijoiden tuotteiden ulkoasuista kuluttajan huomion kiinnittämiseksi, kuten suuri määrä pesuainetablettien muotoa koskevia rekisteröintihakemuksia tavaramerkeiksi osoittaa. Asioissa T‑29/06–T‑31/06 kanteiden liitteinä olevat esimerkit televisiomainoksista vahvistavat kantajan mukaan väitteen siitä, että valmistajat käyttävät tabletteja erottamistarkoituksessa. Näillä väitteillä osoitetaan, että kuluttaja on täysin kykenevä mieltämään tabletin osoituksena tuotteen kaupallisesta alkuperästä. Tätä vahvistaa markkinoilla saatavilla oleva pesuainetablettien suuri kirjo.
12 Kantajan mukaan valituslautakunta totesi kyseessä olevan kuluttajan tottumuksia arvioidessaan virheellisesti, että kyseessä olevia tavaroita myydään yleensä pakkauksessa, jossa on tietty määrä sanoja tai kuvioita. Haettujen tavaramerkkien suunnitellut käyttötavat eivät vaikuta erottamiskyvyn arviointiin (asia T-355/00, DaimlerChrysler v. SMHV (TELE AID), tuomio 20.3.2002, Kok. 2002, s. II-1939, 42 kohta). Jos tabletteja myydään esimerkiksi pakattuina, pakkauksessa voi kuitenkin olla niiden kuva tai pakkaus voi olla läpinäkyvä tai haetun tavaramerkin muotoinen. Tabletin malli voi olla kiinnitetty tuotteen pakkaukseen.
13 Lisäksi vaikka katsottaisiin, että valituslautakunnan oli mahdollista ottaa huomioon haetuille tavaramerkeille suunnitellut käyttötavat, sen olisi pitänyt ottaa huomioon myös muut olosuhteet, kuten tuotteen hinta, joka on korkeampi kuin nestemäisen tai jauhemaisen pesuaineen hinta, sekä tapa, jolla tabletti on esitetty mainoksissa.
14 Kantajan mukaan valituslautakunta ei ottanut huomioon kaikkia haettujen tavaramerkkien erityispiirteitä, jotka ovat seuraavat:
– tabletin paksu, suorakulmainen, melkein kuutiomainen muoto, jossa on kaksi neliönmuotoista pintaa, joiden kulmat on pyöristetty
– kaksi toisistaan hyvin erottuvaa väriä, jotka ovat valkoinen ja tabletista riippuen liila, vihreä tai sininen
– värien sijoittelu siten, että yhtä väreistä käytetään tabletin keskellä olevassa kuviossa eikä tabletin sisältämissä eri kerroksissa
– tabletin yläpinnalla olevan kuvion muoto.
15 Haetut tavaramerkit erottuvat näiden tekijöiden vuoksi selvästi markkinoilla olevista pesuainetableteista. Tämän väitteen tueksi kantaja esittää kuvia kyseisten tavaramerkkihakemusten jättämishetkellä myynnissä olleista tableteista.
16 Kantajan mukaan valituslautakunta katsoi virheellisesti, että kaikki kyseessä olevat tekijät ovat tällä alalla tavanomaisia, vieläpä käytännön sanelemia, eivätkä ne tee tabletin ulkoasusta erityisen erottamiskykyistä. Se ei ottanut huomioon muun muassa sitä seikkaa, että tabletille on ominaista kuution muoto, joka erottuu markkinoilla olevista litteämmistä suorakulmaisista tableteista, sekä kaksi toisistaan erottuvaa väriä, jotka on sommiteltu sellaisella tavalla, että ne herättävät huomiota. Kantaja ei havainnut tavaramerkkihakemusten jättämispäivään mennessä markkinoilla tablettia, jolla olisi vastaavia ominaispiirteitä.
17 Näiden ominaispiirteiden lisäksi haetut tavaramerkit sisältävät tabletin keskellä olevan kuvion, joka muodostaa asiassa T-128/00, Procter & Gamble vastaan SMHV (neliönmuotoinen tabletti, jossa on upotekuvio), 19.9.2001 annetussa tuomiossa (Kok. 2001, s. II-2785, 60 kohta) ja asiassa T-129/00, Procter & Gamble vastaan SMHV (suorakulmainen tabletti, jossa on upotekuvio), 19.9.2001 annetussa tuomiossa (Kok. 2001, s. II-2793, 60 kohta) tarkoitetun täydentävän ja erottamiskykyisen osatekijän ulkoasussa. Kun tämä osatekijä otetaan huomioon, haettuja tavaramerkkejä ei voida katsoa merkeiksi, jotka koostuvat ainoastaan kyseessä olevan tuotteen muodosta ja väreistä ja joissa ei ole graafista osatekijää.
18 Kyseessä olevat kuviot esittävät tähtimäistä kukkaa, jossa on neljä, viisi tai kuusi terälehteä. Missään markkinoilla olevassa tabletissa ei ole kuviota, jolla on tarkat ääriviivat. Valituslautakunta otti tämän osatekijän huomioon vääristyneellä tavalla, kun se katsoi, että sitä voidaan verrata geometrisiin perusmuotoihin, kuten suorakulmaiseen ja kolmionmuotoiseen upotekuvioon, joita tarkasteltiin edellä mainitussa asiassa neliönmuotoinen tabletti, jossa on upotekuvio, ja edellä mainitussa asiassa suorakulmainen tabletti, jossa on upotekuvio, annetuissa tuomioissa.
19 Lisäksi valituslautakunta oli liian vaativa tavaramerkin rekisteröimiseksi vaadittavan vähimmäiserottamiskyvyn suhteen, kun se katsoi, että rekisteröitäviksi haetut tavaramerkit eivät sisällä ”erikoista, erityistä tai epätavanomaista kuviota”.
20 Haetut tavaramerkit olisi voitu katsoa erottamiskykyisiksi pelkästään näiden kuvioiden perusteella, joita voidaan verrata logoon tai merkkiin. Kantaja vetoaa tältä osin SMHV:n rekisteröimiin kuviomerkkeihin, jotka koostuvat kukkakuviosta (nro 692897) ja myös yksinkertaisista geometrisista muodoista (nrot 2359776, 1868165, 3422631 ja 1648120).
21 Lisäksi kuvio, jossa on kuusi terälehteä, muistuttaa kantajan Ariel-logoa, joka on rekisteröity yhteisön tavaramerkkinä (nro 814780). Kuvio, jossa on neljä terälehteä, on rinnastettavissa toiseen kantajalle kuuluvaan kuviomerkkityyppiseen yhteisön tavaramerkkiin (nro 715904).
22 Valituslautakunta ei myöskään tarkastellut kunkin haetun tavaramerkin luomaa kokonaisvaikutelmaa, kun se kuvaili merkkejä kahden geometrisen perusmuodon yhdistelmäksi. Missään markkinoilla olevassa tabletissa ei ole samaa muotojen, värien ja niiden sijoittelun yhdistelmää kuin rekisteröitäviksi haetuissa tableteissa, ja ne sisältävät lisäksi kuvion.
23 Kantaja huomauttaa, että SMHV on hyväksynyt sellaisten merkkien rekisteröimisen, jotka koostuvat suorakulmaisesta tabletista, jossa on kirjain ”s” (nro 1860170), kahdesta pyöreästä tabletista, joissa on kummassakin kuvio ”yin-yang” (nro 1207455) ja vesipisaraa muistuttavasta kuviosta (nro 1207869).
24 Se vetoaa myös siihen, että Benelux-maiden tavaramerkkivirasto on rekisteröinyt haetuista tavaramerkeistä tietyt tavaramerkit.
25 Lisäksi kantaja arvostelee sitä, että seitsemässä riidanalaisessa päätöksessä on tarkasteltu geometristen perusmuotojen vapaana pitämisen tarvetta. Se väittää, että sama tarkastelu on asioissa T-346/05 ja T-347/05 tehdyn kahden riitautetun päätöksen, joissa sitä ei mainita nimenomaisesti, perustelujen taustalla. Kyseessä oleva tarkastelu on käsiteltävänä olevassa asiassa perusteetonta, kun otetaan huomioon tablettien muotojen, värien ja kuvioiden mahdollisten yhdistelmien suuri määrä. Se ei myöskään ole merkityksellistä, kun tutkitaan merkin erottamiskykyä (asia C-329/02 P, SAT.1 v. SMHV, tuomio 16.9.2004, Kok. 2004, s. I-8317, 36 kohta).
26 SMHV väittää, että riidanalaisissa päätöksissä on sovellettu asianmukaisesti tätä alaa koskevaa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.
27 Valituslautakunta katsoi perustellusti, että kohdeyleisö koostuu keskivertokuluttajista. Keskivertokuluttaja tekee valintansa valmistajan tai valmisteen tyypin perusteella, mutta hänellä ei ole mitään syytä tutkia tarkkaavaisesti tablettia.
28 Sen selvittämiseksi, kuinka keskivertokuluttaja mieltää pesuainetabletit, kyseessä olevia merkkejä on arvioitava ottaen huomioon myös näiden tuotteiden tavanomaiset myyntitavat, kuten se seikka, että niitä myydään pakkauksessa. Olettama siitä, että tabletteja myydään pakkauksessa, joka on haettujen tavaramerkkien muotoinen, tai siitä, että tablettia käytetään pakkaukseen liitettynä merkkinä, on merkityksetön, koska keskivertokuluttaja katsoo tuollaisen esillepanon yksinkertaisesti pakkauksen sisältämien tuotteiden kuvailuksi tai esittelyksi. Haettuja tavaramerkkejä ei näin ollen pidä sekoittaa kolmiulotteiseen tavaramerkkiin, jolla ei ole mitään yhteyttä kyseessä olevaan tuotteeseen.
29 Kantaja ei SMHV:n mukaan kiistä haettujen tavaramerkkien arvioinnin osalta sitä seikkaa, että ne vastaavat kyseessä olevia tuotteita, eli tabletiksi puristettuja pesuaineita. Näin ollen kun ei ole olemassa kyseessä olevia tabletteja yksilöiviä lisätekijöitä, keskivertokuluttaja mieltää ne itse tuotteiden mahdolliseksi ja tavanomaiseksi muodoksi, eikä osoitukseksi niiden kaupallisesta alkuperästä.
30 Tässä tapauksessa kyseessä olevissa tableteissa on SMHV:n mukaan yksinkertaisesti toisenlainen yhdistelmä eri osatekijöitä, jotka on jo katsottu erottamiskyvyttömiksi, kuten suorakulmio, jossa on viistot reunat, useampia erivärisiä kerroksia tai upotekuvioita (asia T-336/99, Henkel v. SMHV (vihreävalkoinen suorakulmainen tabletti), tuomio 19.9.2001, Kok. 2001, s. II-2589; em. asia neliönmuotoinen tabletti, jossa on upotekuvio, ja em. asia suorakulmainen tabletti, jossa on upotekuvio).
31 Kyseessä olevien tablettien muoto, suorakulmio tai kuutio, on perusmuoto, joka tulee pesuainetablettien osalta luonnostaan mieleen ja joka on tavanomainen markkinoilla. Kuution eri sivujen geometrinen suhde ja viistoreunaisuus ovat tämän muodon yksinkertaisia muunnelmia, joilla ei ole merkitystä.
32 Eri värien käytöllä on SMHV:n mukaan toiminnallinen tavoite sikäli kuin se tuo kuluttajan mieleen useampien vaikuttavien aineiden olemassaolon. Lisäksi käsiteltävänä olevassa asiassa on kyse perusväreistä kuten vihreä, sininen ja liila.
33 Upotekuvion sisällyttäminen tabletin keskelle on SMHV:n mukaan luonnollinen tapa yhdistää erilaisia vaikuttavia aineita. Upotekuvion pääasiallisena tehtävänä on osoittaa toisen vaikuttavan aineen olemassaolo. Oikeuskäytännöstä seuraa, että kolmion muodon käyttö tuollaisessa upotekuviossa ei tee tavaramerkistä erottamiskykyistä (em. asia suorakulmainen tabletti, jossa on upotekuvio, tuomion 59 ja 60 kohta). Kyseessä olevan upotekuvion muoto, jossa on neljä, viisi tai kuusi terälehteä, on kolmioon rinnastettavissa oleva geometrinen perusmuoto.
34 Vaikka kyseessä oleva muoto olisi tulkittava kukkakuvioksi, mikä edellyttäisi kuluttajalta suurta tarkkaavaisuutta, se miellettäisiin ainoastaan koristeelliseksi osatekijäksi. Lisäksi kukan muoto viittaa pesuaineiden osalta raikkauteen, puhtauteen ja miellyttävään tuoksuun. Siinä on siten kyse tabletin upotekuvion muunnelmasta, jolla ei ole merkitystä, eikä erottamiskykyisestä kuviosta.
35 Sillä, että yhteisön tavaramerkkeinä on rekisteröity kuviomerkkejä, joiden muoto on rinnastettavissa kyseessä olevaan upotekuvioon, ei ole SMHV:n mukaan vaikutusta mainittuun toteamukseen. Kohdeyleisö ei miellä samalla tavalla kyseessä olevien tuotteiden muodosta itsenäisiä kuviomerkkejä, jollaisiin kantaja vetoaa, ja tuotteen ulkoasusta muodostuvien kolmiulotteisten tavaramerkkien osatekijöitä, joista on kyse käsiteltävänä olevassa asiassa.
36 Tarkasteltiinpa haettujen tavaramerkkien osatekijöitä joko erikseen tai yhdessä, ne eivät ole riittävän silmiinpistäviä ja erottamiskykyisiä, jotta ne miellettäisiin joksikin muuksi kuin arkipäiväisten perusvärien ja -muotojen yksinkertaiseksi yhdistelmäksi, toisin sanoen yhdeksi pesuainetabletiksi muiden joukossa.
37 Kantaja ei voi menestyksekkäästi vedota SMHV:n muita tabletteja koskeviin aikaisempiin päätöksiin (asia T-106/00, Streamserve v. SMHV (STREAMSERVE), tuomio 27.2.2002, Kok. 2002, s. II-723, 67 kohta). Lisäksi SMHV katsoi, kun se hyväksyi tyylitellyn s-kirjaimen ja kuvion ”yin-yang” sisältävien tablettien rekisteröinnit, että mainittuja osatekijöitä ei mielletä toiminnallisiksi osatekijöiksi, jotka osoittavat toisen vaikuttavan aineen olemassaoloa.
38 Se seikka, että kyseessä olevat merkit on rekisteröity Benelux-maissa, ei sido SMHV:a. Lisäksi mainitut rekisteröinnit on tehty ennen kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen pesuainetabletteihin liittyvät ensimmäiset tuomiot annettiin.
39 Valituslautakunta sovelsi SMHV:n mukaan geometristen perusmuotojen osalta vapaana pitämisen tarvetta koskevissa toteamuksissaan yhteisöjen tuomioistuimen värejä koskevaa oikeuskäytäntöä (asia C-104/01, Libertel, tuomio 6.5.2003, Kok. 2003, s. I-3793). Lisäksi koska mainitut toteamukset esitettiin vain toissijaisina perusteina, niiden väitetty merkityksettömyys ei voi johtaa riidanalaisten päätösten kumoamiseen.
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
40 Asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan ”tavaramerkkejä, joilta puuttuu erottamiskyky”, ei rekisteröidä.
41 Tässä artiklassa tarkoitettu tavaramerkin erottamiskyky merkitsee sitä, että tavaramerkki pystyy yksilöimään rekisteröintihakemuksessa tarkoitetun tavaran tietyn yrityksen tavaraksi ja erottamaan näin tämän tavaran muiden yritysten tavaroista. Tätä erottamiskykyä on arvioitava yhtäältä suhteessa niihin tavaroihin tai palveluihin, joille sen rekisteröintiä on haettu, ja toisaalta suhteessa siihen, miten kohdeyleisö mieltää tavaramerkin (ks. yhdistetyt asiat C-473/01 P ja C-474/01 P, Procter & Gamble v. SMHV, tuomio 29.4.2004, Kok. 2004, s. I-5173, 32 ja 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
42 Käsiteltävänä olevassa asiassa on muistutettava, että kukin haettu tavaramerkki muodostuu sen tuotteen muodosta, väristä ja kuvasta, jota varten tavaramerkin rekisteröintiä on haettu, eli neliönmuotoisesta valkoisesta pesuainetabletista, jonka yläpinnan keskellä on värillinen kuvio.
43 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan itse tavaran ulkoasusta muodostuvien kolmiulotteisten tavaramerkkien erottamiskykyä koskevat arviointiperusteet eivät eroa muihin tavaramerkkiryhmiin sovellettavista arviointiperusteista. Näitä arviointiperusteita sovellettaessa on kuitenkin otettava huomioon, että keskivertokuluttaja ei välttämättä miellä itse tavaran ulkoasusta muodostuvaa kolmiulotteista tavaramerkkiä samalla tavoin kuin sana- tai kuviomerkkiä, joka muodostuu merkistä, joka ei liity sillä varustettujen tavaroiden ulkonäköön. Keskivertokuluttajat eivät nimittäin ole tottuneet olettamaan tavaroiden tai niiden pakkauksen muodon perusteella graafisen tai sanallisen osatekijän puuttuessa, että tavaroilla on tietty alkuperä, joten tällaisen kolmiulotteisen tavaramerkin erottamiskykyä voi olla vaikeampi osoittaa kuin sana‑ tai kuviomerkin erottamiskykyä (ks. em. asia Procter & Gamble v. SMHV, tuomion 36 kohta ja asia C-24/05 P, Storck v. SMHV, tuomio 22.6.2006, Kok. 2006, s. I-5677, tuomion 24 ja 25 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
44 Siten vain sellaisella tavaramerkillä, joka poikkeaa merkittävästi yleisestä käytännöstä tai tavoista toimialalla ja joka tästä syystä saattaa täyttää keskeisen tehtävänsä alkuperän osoittajana, on asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu erottamiskyky (ks. em. asia Storck v. SMHV, tuomion 26 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
45 Näiden toteamusten valossa on aluksi tutkittava kantajan väitteitä, jotka koskevat kyseessä olevan kuluttajan tarkkaavaisuusastetta pesuainetablettien ulkoasun osalta sekä kunkin haetun tavaramerkin arviointia.
Kyseessä olevan kuluttajan tarkkaavaisuusaste
46 Valituslautakunta totesi käsiteltävänä olevassa asiassa kyseessä olevan kuluttajan osalta, että kyseessä olevat tuotteet ovat päivittäistavaroita, jotka on suunnattu kaikille kuluttajille.
47 Sillä kantajan väitteellä, jota ei ole tuettu millään täsmällisellä todisteella ja jonka mukaan näitä tuotteita, vaikka ne ovat päivittäistavaroita, ostaa päivittäin ostoksia tekevistä kuluttajista koostuva rajoitettu yleisö, ei voida kyseenalaistaa tätä toteamusta.
48 Haetun tavaramerkin erottamiskykyä on siis arvioitava ottamalla huomioon tavanomaisesti valistuneen sekä kohtuullisen tarkkaavaisen ja huolellisen keskivertokuluttajan oletetut odotukset (ks. vastaavasti em. asia neliönmuotoinen tabletti, jossa on upotekuvio, tuomion 52 kohta ja em. asia suorakulmainen tabletti, jossa on upotekuvio, tuomion 52 kohta, jotka on vahvistettu em. asiassa Procter & Gamble v. SMHV annetun tuomion 33 ja 35 kohdassa).
49 Keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste voi vaihdella kyseisten tavaroiden tai palvelujen tyypin mukaan (asia C-342/97, Lloyd Schuhfabrik Meyer, tuomio 22.6.1999, Kok. 1999, s. I-3819, 26 kohta). Tältä osin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on jo todennut, että päivittäistavaroiden osalta keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste ei ole korkea, kun kyse on pyykin- tai astianpesuainetablettien muodosta ja mallista (em. asia neliönmuotoinen tabletti, jossa on upotekuvio, tuomion 53 kohta ja em. asia suorakulmainen tabletti, jossa on upotekuvio, tuomion 53 kohta).
50 Valituslautakunta totesi käsiteltävänä olevassa asiassa, että keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste kyseessä olevien tuotteiden ulkoasun osalta ei ole korkea (asiassa T-241/05 riitautetun päätöksen 23 kohta ja muiden riidanalaisten päätösten vastaavat kohdat).
51 Tätä toteamusta ei voida kumota kantajan väitteellä, joka on johdettu hinnaneroista tablettien muodossa myytävän pesuaineen ja nestemäisessä tai jauhemaisessa muodossa olevan pesuaineen välillä tai pesuainetablettien ja muiden päivittäistavaroiden välillä. Kantaja ei nimittäin osoita, millä perusteella tämän tuotteen hinta voisi olla peruste toisenlaisen johtopäätöksen tekemiselle keskivertokuluttajan tarkkavaisuuden tasosta, vaikka kyseessä oleva pesuainetuote on päivittäistavara.
52 Lisäksi kun tarkastellaan kyseessä olevan kuluttajan tottumuksia, on otettava huomioon myös kyseessä olevan tuotteen tavanomaiset markkinointitavat (ks. vastaavasti asia T-194/01, Unilever v. SMHV (munanmuotoinen tabletti), tuomio 5.3.2003, Kok. 2003, s. II-383, 48 kohta). Toisin kuin kantaja väittää, kyseessä olevilla markkinoilla vallitsevien tavanomaisten markkinointitapojen huomioon ottamisella ei poiketa oikeuskäytännöstä, jonka mukaan tavaramerkin hakijan erityinen markkinointisuunnitelma, joka siis riippuu kyseessä olevan yrityksen valinnasta ja jota voidaan muuttaa sen jälkeen, kun merkki on rekisteröity, on tekijä, jolla ei voi olla minkäänlaista vaikutusta merkin rekisteröitävyyden arviointiin (em. asia TELE AID, tuomion 42 kohta).
53 Käsiteltävänä olevassa asiassa valituslautakunta on näin ollen voinut perustellusti ottaa huomioon sen seikan, että pesuainetabletteja myydään tavallisesti pakkauksissa, joissa on tuotteen nimi ja joissa on usein sana- tai kuviomerkkejä tai muita kuvioita, joiden joukossa voi olla tuotteen kuva (asiassa T-241/05 riitautetun päätöksen 24 kohta ja muiden riidanalaisten päätösten vastaavat kohdat).
54 Oikeuskäytännöstä ilmenee, että keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste ei pääsääntöisesti ole korkea tällä tavoin markkinoitavien tuotteiden suhteen. Näin ollen tavaramerkin hakijan on osoitettava konkreettisilla ja perustelluilla seikoilla, että kuluttajilla on toisenlaiset tottumukset asianomaisilla markkinoilla (em. asia munanmuotoinen tabletti, tuomion 48 kohta).
55 Näin ollen on tutkittava, onko kantaja osoittanut konkreettisilla ja perustelluilla seikoilla, että kyseessä olevilla markkinoilla toimiva kuluttaja on tottunut mieltämään pesuainetabletin ulkoasun osoitukseksi sen kaupallisesta alkuperästä.
56 Pelkästään kantajan väite, joka koskee kyseessä olevien valmistajien intressiä saattaa tuotteidensa ulkoasu muista poikkeavaksi, mikä ilmenee markkinoilla olevien tablettien erilaisuudesta ja tällä alalla tehtyjen kolmiulotteisia tavaramerkkejä koskevien hakemusten määrästä, ei kuitenkaan riitä siihen, että kohdeyleisön todetaan tavallisesti mieltävän näiden tuotteiden ulkoasu osoituksena niiden kaupallisesta alkuperästä (ks. vastaavasti em. asia munanmuotoinen tabletti, tuomion 50 kohta).
57 Kantajan sen väitteen osalta, jonka mukaan tabletit voidaan liittää pakkaukseen taikka niitä voidaan myydä läpinäkyvässä pakkauksessa tai tabletin muotoisessa pakkauksessa, on huomattava, että kantaja ei väitä, että nämä tuotteen esillepanotavat olisivat tavanomaisia kyseessä olevilla markkinoilla. Kyseessä olevan kuluttajan tottumuksia ei näin ollen voida tarkastella tämän väitteen pohjalta.
58 Lisäksi kantajan sen väitteen osalta, jonka mukaan pakkauksessa voi olla tabletin kuva, on huomattava, että pakkaus sisältää tavallisesti huomattavan määrän sanoja ja kuvioita, muun muassa tuotteen nimen ja sana- tai kuviomerkkejä. Kantajan valituslautakunnassa ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa esittämät esimerkit pesuaine- ja astianpesuainetablettien pakkauksista vahvistavat tämän huomautuksen paikkansapitävyyden. Näin ollen se seikka, että pakkauksessa on tuotteen kuva, ei osoita, että kuluttaja kiinnittää erityistä huomiota tuotteen ulkoasuun osoituksena tuotteen alkuperästä, kun otetaan huomioon myös se, että pakkauksessa saattaa samanaikaisesti olla useampia tavaramerkkejä.
59 Lisäksi vastauksena kritiikkiin, jonka mukaan valituslautakunta ei ottanut huomioon tiettyjä seikkoja kuten tuotteen hintaa ja tapaa, jolla tuote esitetään mainoksissa, on ensiksi muistutettava, että kantaja ei osoita, millä tavoin suurkulutustuotteiden hintojen ero voisi vaikuttaa keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusasteeseen (ks. edellä 51 kohta).
60 Toiseksi valituslautakuntaa ei voida moittia siitä, että se ei ole analysoinut kyseessä olevan alan mainoksia, koska kantaja ei vedonnut näihin seikkoihin SMHV:ssa, minkä se myönsi istunnossa. On muistutettava, että käsiteltävänä olevassa asiassa tavaramerkin hakijan oli osoitettava, että keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste tuotteen ulkoasun suhteen on korkea kyseessä olevilla markkinoilla (ks. edellä 54 kohta).
61 Joka tapauksessa on huomattava kannekirjelmiin asioissa T-29/06–T-31/06 liitettyjen mainosten osalta, että niistä ei voida päätellä, että kyseessä oleva kuluttaja mieltää televisiomainoksissa olevat tabletinkuvat muuksi kuin osoitukseksi tuotteen ominaispiirteistä, kuten siitä seikasta, että kiinteässä muodossa oleva pesuaine on helppokäyttöinen ja että tabletti sisältää useita värillisiä aineita. Näin on varsinkin silloin, kun keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste on alhainen, kun hän havaitsee tavarat ja niihin liittyvät tavaramerkit ostotoimiin liittymättömissä olosuhteissa (ks. vastaavasti asia C-361/04 P, Ruiz-Picasso ym. v. SMHV, tuomio 12.1.2006, Kok. 2006, s. I-643, 41 kohta ja em. asia Storck v. SMHV, tuomion 72 kohta).
62 Näiden toteamusten perusteella on todettava – ilman, että tiettyjen kyseessä olevien seikkojen, joita ei ole esitetty valituslautakunnassa, tutkittavaksi ottamisesta olisi tarpeen lausua –, että kantajan esittämät seikat eivät riitä osoittamaan, että kyseessä oleva kuluttaja kiinnittäisi erityistä huomiota pesuainetabletin ulkoasuun tai että hän olisi tottunut mieltämään sen osoituksena kaupallisesta alkuperästä.
63 Näin ollen on vahvistettava valituslautakunnan arviointi, jonka mukaan keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste pesuainetabletin muodon ja kuvion suhteen ei ole korkea.
Haetut tavaramerkit
64 Kunkin haetun tavaramerkin erottamiskykyä arvioitaessa on tutkittava, voiko kyseessä oleva kuluttaja mieltää tavaramerkin sen muodon, värien ja kuvion muodostaman kokonaisuuden perusteella osoitukseksi sen kaupallisesta alkuperästä.
65 Tämä arviointi ei estä sitä, että haetun tavaramerkin ulkoasun eri piirteitä tarkastellaan peräkkäin (em. asia neliönmuotoinen tabletti, jossa on upotekuvio, tuomion 54 kohta ja em. asia suorakulmainen tabletti, jossa on upotekuvio, tuomion 54 kohta, jotka on vahvistettu em. asiassa Procter & Gamble v. SMHV annetun tuomion 44 ja 45 kohdassa).
66 Aluksi on todettava kyseessä olevien tablettien muodon osalta, että suorakulmaiset muodot ovat tavallisia pesuainetableteille, kuten muun muassa kantajan esittämistä tablettien esimerkeistä ilmenee. Lisäksi yksinkertaiset geometriset muodot, kuten neliö tai suorakulmio, tulevat luonnostaan mieleen pesukoneelle tai astianpesukoneelle tarkoitetun tuotteen osalta (em. asia neliönmuotoinen tabletti, jossa on upotekuvio, tuomion 56 kohta ja em. asia suorakulmainen tabletti, jossa on upotekuvio, tuomion 56 kohta). Kyseessä oleva muoto eli neliö tai kuutio, jossa on kevyesti pyöristetyt kulmat ja joka on samanlainen jokaisen kyseessä olevan tabletin osalta, ei eroa helposti havaittavalla tavalla pesuainetablettien tavanomaisista muodoista.
67 Valituslautakunta on näin ollen voinut arviointivirhettä tekemättä katsoa, että kyseessä olevan tabletin muoto on ilmeinen kyseessä olevalle tuotteelle.
68 Mitä tulee pesuainetabletin kahteen eri väriin, on todettava, että kohdeyleisö on tottunut siihen, että pesuainetuotteessa on eri värejä. Lisäksi siltä osin kuin pesuaineen valmistajien mainoksissa tuodaan esiin se seikka, että värilliset osat tarkoittavat sitä, että tabletissa on erilaisia vaikuttavia aineita, kyseessä oleva kuluttaja mieltää niiden läsnäolon osoitukseksi tuotteen tiettyjen ominaisuuksien olemassaolosta eikä osoitukseksi alkuperästä (asia T-337/99, Henkel v. SMHV, (punavalkoinen pyöreä tabletti) tuomio 19.9.2001, Kok. 2001, s. II-2597, 51 kohta ja asia T-118/00, Procter & Gamble v. SMHV (neliönmuotoinen tabletti, jossa on vihreäpilkkuinen valkoinen kerros ja vaaleanvihreä kerros), tuomio 19.9.2001, Kok. 2001, s. II-2731, 61 kohta).
69 Käsiteltävänä olevassa asiassa sillä, että kyseessä olevissa tableteissa käytetään kahta väriä eli valkoista ja tabletista riippuen sinistä, vihreää tai liilaa, ei poiketa kyseessä olevien tuotteiden tavanomaisesta ulkoasusta. Kantaja ei etenkään osoita, miltä osin nämä värit ovat silmiinpistäviä pesuainetuotteille.
70 Riidanalaisista päätöksistä ei myöskään ilmene, että valituslautakunta olisi jättänyt ottamatta huomioon kahden värin olemassaolon. Vaikka tabletin tämä ominaisuus on nimenomaisesti mainittu vain asiassa T-346/05 riitautetussa päätöksessä (23 kohta) ja asiassa T-347/05 riitautetussa päätöksessä (24 kohta), on huomattava, että jokaisen riidanalaisen päätöksen perustelujen ensimmäisissä kohdissa kuvaillaan haettua tavaramerkkiä ja mainitaan sen värit. Lisäksi riidanalaisista päätöksistä ilmenee, että valituslautakunta omaksui tosiseikkojen esittelyn yhteydessä lainaamansa tutkijan arvioinnit, joissa värejä käsitellään nimenomaisesti.
71 Tabletin pinnalla olevien värillisten kuvioiden osalta on muistutettava, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on katsonut, että pesuainetabletin pintaan lisätty upotekuvio tulee mieleen luonnollisena tapana yhdistää erilaisia vaikuttavia aineita (ks. vastaavasti em. asia neliönmuotoinen tabletti, jossa on upotekuvio, tuomion 59 ja 60 kohta ja em. asia suorakulmainen tabletti, jossa on upotekuvio, tuomion 59 ja 60 kohta).
72 Koska kyseessä oleva kuluttaja on tottunut siihen, että värilliset osat tarkoittavat sitä, että tabletissa on erilaisia vaikuttavia aineita (ks. edellä 68 kohta), edellisessä kohdassa esitetty toteamus pätee myös värillisen upotekuvion osalta. Tämän toteamuksen paikkansapitävyyden vahvistavat myös kantajan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle esittämät tablettipakkaukset, joissa viitataan nimenomaisesti siihen seikkaan, että värillinen pyöreä tai soikea upotekuvio merkitsee erilaista vaikuttavaa ainetta.
73 Käsiteltävänä olevassa asiassa valituslautakunta on esittänyt, että sellaisen kuvion lisääminen jokaisen tabletin pinnalle, jota kuvataan seuraavasti: ”[suorakulmainen, viisikulmainen tai kuusikulmainen] kukan muotoinen kuvio, jossa on [neljä, viisi tai kuusi] terälehteä” tai ”[kahdeksankulmainen] epäsäännöllinen muoto, jossa on pyöristetyt kulmat” tai ”kuvio, jossa on terälehtiä”, ei tee tabletista erottamiskykyistä. Valituslautakunta katsoi, että upotekuvion lisääminen on osa ilmeistä ratkaisua yhdistää eri vaikuttavia aineita ja että kyseessä olevan tabletin muodon ja kuvion yhdistelmä on kuten ”kahden geometrisen perusmuodon” yhdistelmä tai ”geometrisen perusmuodon ja epäsäännöllisen upotekuvion” yhdistelmä, joka on luonnostaan mieleen tuleva muunnelma tuotteen ulkoasusta (asiassa T-241/05 riitautetun päätöksen 28 ja 29 kohta ja muiden riidanalaisten päätösten vastaavat kohdat).
74 Toisin kuin kantaja väittää, näistä toteamuksista ei tältä osin seuraa, että valituslautakunta olisi ottanut vääristyneellä tavalla huomioon jonkin kyseessä olevista kuvioista, kun se vertasi niitä geometriseen perusmuotoon. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on nimittäin jo todennut, että epäsäännöllinen muoto voidaan kuvata muunnelmaksi geometrisista perusmuodoista sikäli kuin erot näihin perusmuotoihin nähden eivät ole helposti havaittavissa (ks. vastaavasti em. asia munanmuotoinen tabletti, tuomion 55–57 kohta). Käsiteltävänä olevassa asiassa valituslautakunnan oli näin ollen mahdollista verrata kyseessä olevien tablettien kukkaa, jossa on neljä, viisi tai kuusi terälehteä, esittävää symmetristä kuviota suorakulmaiseen, viisikulmaiseen tai kahdeksankulmaiseen geometriseen muotoon vääristelemättä tätä osatekijää.
75 Kun otetaan huomioon kyseessä olevien kuvioiden yksinkertaisuus ja se, että ne poikkeavat vain vähän sellaisista geometrisista perusmuodoista, jotka soveltuvat parhaiten vaikuttavan aineen lisäämiseen pesuainetabletin keskelle, valituslautakunta on voinut arviointivirhettä tekemättä katsoa, että jokainen kyseessä oleva kuvio mielletään toisen vaikuttavan aineen olemassaoloa merkitseväksi upotekuvioksi.
76 Näin ollen ei ole syytä hyväksyä kantajan väitettä siitä, ettei minkään kyseessä olevan tabletin värillinen kuvio sekoitu kyseessä olevan tuotteen ominaispiirteisiin, tai siitä, että kuvio on osatekijä, joka vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka haettu tavaramerkki mielletään.
77 Lisäksi valituslautakunta on voinut kunkin haetun tavaramerkin luomaa kokonaisvaikutelmaa arvioidessaan perustellusti todeta, että kussakin tabletissa oleva muodon, värien ja kuvion yhdistelmä on muunnelma kyseisen tuotteen tavanomaisesta ulkoasusta, eikä sen avulla voida tunnistaa tämän tuotteen olevan peräisin tietystä yrityksestä tai erottaa sitä muiden yritysten tuotteista, ja että kyseessä oleva keskivertokuluttaja mieltää kunkin haetun tavaramerkin yksinomaan pesuaineen muodoksi eikä osoitukseksi sen kaupallisesta alkuperästä (asiassa T-241/05 riitautetun päätöksen 30–33 kohta ja muiden riidanalaisten päätösten vastaavat kohdat).
78 On nimittäin katsottava, että se, että tabletin keskelle lisätään kunkin kyseessä olevan kuvion kaltainen symmetrinen kuvio, ei muuta merkittävästi tabletin ulkoasua. Kyseessä olevien tablettien neliönmuotoisen valkoisen muodon ja värillisen kuvion, eli kyseessä olevan neljä, viisi tai kuusi terälehteä sisältävän kukkakuvion yhdistelmä ei poikkea merkittävästi luonnostaan mieleen tulevasta pesuainetabletista, johon on aseteltu koristeellisella tavalla eri vaikuttavat aineet.
79 Edellä esitetty huomioon ottaen kantaja ei voi väittää perustellusti, että valituslautakunta ei ottanut huomioon kunkin haetun tavaramerkin luomaa kokonaisvaikutelmaa tai sitä, että merkki voi täyttää useita tehtäviä samanaikaisesti.
80 Lisäksi siltä osin kuin kantaja kritisoi riidanalaisten päätösten perusteluja, jotka liittyvät kunkin kyseessä olevan tabletin luoman kokonaisvaikutelman arviointiin, on huomattava, että mainituista päätöksistä ei ilmene, että valituslautakunnan arvioinnissaan soveltamat vaatimukset olisivat olleet kyseessä olevassa asiassa virheellisiä tai liiallisia. Nimittäin vaikka valituslautakunta viittasi esimerkkinä siihen, että tabletista puuttuu ”nimi, logo tai merkki”, sekä siihen, että tabletin kuviosta puuttuu ”erikoinen, erityinen tai epätavallinen” piirre, se nojautui päätöksessään tosiasiallisesti kyseessä olevan keskivertokuluttajan saamaan vaikutelmaan vaikuttavan osatekijän puuttumisesta sekä sellaisen kuvion puuttumisesta, jonka tämä kuluttaja havaitsisi ja muistaisi (asiassa T-241/05 riitautetun päätöksen 31 kohta ja muiden riidanalaisten päätösten vastaavat kohdat).
81 Lisäksi on muistutettava, että tavaramerkin erottamiskyvyn puuttumista ei kumoa se, että markkinoilla on enemmän tai vähemmän samankaltaisia muotoja (asia T-335/99, Henkel v. SMHV (punavalkoinen suorakulmainen tabletti), tuomio 19.9.2001, Kok. 2001, s. II-2581, 57 kohta, joka on vahvistettu yhdistetyissä asioissa C-456/01 P ja C-457/01 P, Henkel v. SMHV, 29.4.2004 annetun tuomion (Kok. 2004, s. I-5089) 62 kohdassa), eikä se, että markkinoilla ei ole samoja muotoja kuin se, jonka rekisteröintiä on haettu (ks. vastaavasti asia T-15/05, De Waele v. SMHV (makkaran muoto), tuomio 31.5.2006, Kok. 2006, s. II-1511, 40 kohta).
82 Käsiteltävänä olevassa asiassa valituslautakunta saattoi näin ollen katsoa perustellusti, että kukin haettu tavaramerkki on muunnelma niistä osatekijöistä, jotka tulevat luonnostaan mieleen kyseessä olevista tuotteista, vaikka markkinoilla ei olekaan samankaltaista yhdistelmää. Kantajan väite siitä, että markkinoilla ei ole värillisen kuvion sisältäviä tabletteja, ei täten voi missään tapauksessa menestyä.
83 Erottamiskyvyn puuttumista ei voida asettaa kyseenalaiseksi myöskään sillä, että valituslautakunta ei esittänyt konkreettisia esimerkkejä markkinoilla käytössä olevista pesuainetableteista. Tuollainen toteamus voi nimittäin laillisesti perustua tunnettuihin seikkoihin, jotka seuraavat kulutustavaroiden kaupassa saadusta yleisestä käytännön kokemuksesta, ilman että olisi välttämättä esitettävä konkreettisia esimerkkejä (ks. vastaavasti asia T-402/02, Storck v. SMHV (karamellipaperin muoto), tuomio 10.11.2004, Kok. 2004, s. II-3849, 58 kohta).
84 SMHV:n aikaisemmin hyväksymiin rekisteröinteihin liittyvien väitteiden osalta on muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan valitusosaston päätösten laillisuutta on arvioitava ainoastaan asetuksen N:o 40/94 nojalla eikä sen aikaisemman päätöksentekokäytännön perusteella (asia C-173/04 P, Deutsche Sisi-Werke v. SMHV, tuomio 12.1.2006, Kok. 2006, s. I-551, 48 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
85 Joka tapauksessa käsiteltävänä olevassa asiassa on todettava, että kantajan mainitsemien aikaisempien rekisteröintien perusteella ei voida osoittaa, että haetut tavaramerkit ovat erottamiskykyisiä.
86 Ensinnäkin geometristen perusmuotojen ja kukkakuvioiden yhteisön tavaramerkeiksi rekisteröimisen osalta on muistutettava, että keskivertokuluttaja ei miellä samalla tavalla kuviomerkkiä, joka ei liity sillä varustettujen tavaroiden ulkonäköön, ja sellaisen kolmiulotteisen merkin osatekijöitä, joka sekoittuu tuotteen ulkoasuun (ks. edellä 43 kohta). Toiseksi väitetty yhdennäköisyys tiettyjen haettujen tavaramerkkien kuusiterälehtisen kuvion (asiat T‑241/05, T‑262/05 ja T‑346/05) ja Arielin logon välillä ei ole helposti havaittavissa. Kolmanneksi sellaisten kolmiulotteisten yhteisön tavaramerkkien osalta, joissa tabletin muoto sisältää kuvioita, jotka muistuttavat s-kirjainta, symbolia ”yin-yang” ja vesipisaraa, on huomattava, että niissä on osatekijöitä, jotka eivät ole rinnastettavissa haettuihin tavaramerkkeihin.
87 Mitä tulee tiettyjen kyseessä olevien merkkien rekisteröintiin Benelux-maiden tavaramerkkivirastossa, vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltioissa tehdyt rekisteröinnit voidaan ottaa huomioon harkittaessa yhteisön tavaramerkin rekisteröintiä, mutta niillä ei ole sitovaa vaikutusta (ks. vastaavasti em. asia punavalkoinen pyöreä tabletti, tuomion 58 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Kantaja ei esitä tässä tapauksessa mitään väitettä, joka voisi olla johdettu Benelux-maiden tavaramerkkiviraston päätöksestä.
88 Lopuksi sen arvostelun osalta, jota kantaja kohdistaa geometristen perusmuotojen vapaana pitämisen tarpeen huomioon ottamiseen, joka ilmenee yhdeksästä riidanalaisesta päätöksestä seitsemässä päätöksessä esitetyistä perusteluista (ks. esim. asiassa T-241/05 riitautetun päätöksen 35–39 kohta), on huomattava, että tämä väite, joka on oikeudellisesti riittämättömästi perusteltu, ei esiinny päätöksissä nimenomaisesti kuin toissijaisena, eikä se näin ollen voi olla peruste päätösten kumoamiselle.
89 Tästä seuraa, että näitä merkityksettömiä huomautuksia koskeva väite on hylättävä tehottomana.
90 Edellä esitetyn perusteella on todettava, että valituslautakunta osoitti oikeudellisesti riittävällä tavalla jokaisen haetun tavaramerkin osalta, että kun otetaan huomioon kyseessä olevien tablettien muodon, värien ja kuvion yhdistelmästä syntyvä kokonaisvaikutelma, kyseessä olevan keskivertokuluttajan ei ole mahdollista tunnistaa asianomaisten tuotteiden kaupallista alkuperää, kun hän tekee valintaa ostotilanteessa.
91 Kanteet on näin ollen hylättävä perusteettomina.
Oikeudenkäyntikulut
92 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantaja on hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan SMHV:n oikeudenkäyntikulut.
Näillä perusteilla
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto)
on ratkaissut asiat seuraavasti:
1) Kanteet hylätään.
2) Kantaja velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Julistettiin Luxemburgissa 23 päivänä toukokuuta 2007.
kirjaaja | | jaoston puheenjohtaja |