Asia T‑468/14

Holistic Innovation Institute, SLU

vastaan

Euroopan komissio

Rahoitustuki – Tutkimus – Seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma (2007–2013) – eDIGIREGION-hanke – Komission päätös evätä yrityksen osallistuminen – Kumoamiskanne – Kanteen nostamisen määräaika – Alkamisajankohta – Tutkimatta jättäminen – Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Aineeton vahinko – Sellaisen oikeussäännön riittävän ilmeinen rikkominen, jolla annetaan yksityisille oikeuksia

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 12.5.2016

1.      Kumoamiskanne – Määräajat – Liittyminen oikeusjärjestyksen perusteisiin – Peruste, jonka unionin tuomioistuimet tutkivat viran puolesta

(SEUT 263 artiklan kuudes kohta; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen (1991) 102 artiklan 2 kohta)

2.      Tuomioistuinmenettely – Kanteen nostamisen määräajat – Faksitse nostettu kanne – Määräaika allekirjoitetun alkuperäiskappaleen jättämiselle – Alkamisajankohta – Faksin vastaanottamisen ajankohta eikä kanteen nostamista koskevan määräajan päättymisajankohta

(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen (1991) 43 artiklan 6 kohta)

3.      Tuomioistuinmenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Kannekirjelmän allekirjoitettua alkuperäiskappaletta ei ole toimitettu ennen määräajan päättymistä – Tutkimatta jättäminen

(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen (1991) 44 artiklan 6 kohta)

4.      Tuomioistuinmenettely – Kanteen nostamisen määräajat – Prekluusio – Anteeksiannettava erehdys – Käsite – Kanteen nostaminen ilman kannekirjelmässä olevaa asianajajan allekirjoitusta ei kuulu käsitteen soveltamisalaan

(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen (1991) 43 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta)

5.      Tuomioistuinmenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Asianajajan omakätinen allekirjoitus – Olennainen sääntö, jota tulkitaan tiukasti – Jälkikäteisen korjausmahdollisuuden puuttuminen – Oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ei ole loukattu

(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen (1991) 43 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta)

6.      Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Vastuun syntymisen edellytykset – Lainvastaisuus – Vahinko – Syy-yhteys – Kumulatiiviset edellytykset – Näistä edellytyksistä yhden täyttymättä jääminen – Vahingonkorvauskanteen hylkääminen kokonaisuudessaan

(SEUT 340 artiklan toinen kohta)

7.      Vahingonkorvauskanne – Vahingonkorvauskanteen itsenäisyys kumoamiskanteeseen nähden – Kanne, jolla pyritään lopulliseksi tulleen yksittäistapausta koskevan päätöksen peruuttamiseen – Tutkimatta jättäminen

(SEUT 268 artikla ja SEUT 340 artiklan toinen kohta)

8.      Tuomioistuinmenettely – Uusien perusteiden esittäminen käsittelyn kuluessa – Edellytykset – Kanneperusteen laajentaminen – Tutkittavaksi ottaminen

(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen (1991) 44 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 48 artiklan 2 kohta)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 25 kohta)

2.      2.5.1991 tehdyn unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 43 artiklan 6 kohdan mukaan prosessuaalisten määräaikojen noudattamisen kannalta pidetään ratkaisevana sitä päivää, jona jäljennös oikeudenkäyntiasiakirjan allekirjoitetusta alkuperäiskappaleesta saapuu unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon faksitse tai sähköpostitse, ainoastaan, jos asiakirjan allekirjoitettu alkuperäiskappale jätetään unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon viimeistään kymmenen päivän kuluessa faksin tai sähköpostiviestin vastaanottamisesta.

(ks. 28 kohta)

3.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 31 kohta)

4.      Anteeksiannettavan erehdyksen käsitettä on tulkittava suppeasti, ja se voi koskea ainoastaan poikkeuksellisia olosuhteita. Tältä osin tilanteessa, jossa kanne on nostettu ilman, että asianajaja on allekirjoittanut kannekirjelmää, väite, joka perustuu tapahtuneen erehdyksen anteeksiannettavuuteen sillä perusteella, että kansallisessa oikeudessa asianajajan allekirjoituksen puuttuminen kannekirjelmästä on korjattavissa, on hylättävä. Kirjaamoon toimitettavien oikeudenkäyntiasiakirjojen valmistelu, valvonta ja tarkistaminen ovat asianosaisen asianajajan vastuulla.

(ks. 32 kohta)

5.      Sillä, ettei asianajajan allekirjoituksen puuttumista kannekirjelmästä voida korjata unionin oikeuden mukaan, ei aseteta kyseenalaiseksi oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Menettelysääntöjen tiukka soveltaminen vastaa nimittäin oikeusvarmuuden vaatimusta sekä tarvetta välttää lainkäytössä kaikkea syrjintää ja mielivaltaista kohtelua. Vaikka kannekirjelmän esittämiseen liittyvät edellytykset ja kanteen nostamisen määräajat rajoittavatkin oikeutta saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi, tällä rajoituksella ei haitata tehokasta oikeussuojaa koskevan perustavanlaatuisen oikeuden itse sisältöä, kunhan kyseessä olevat säännöt ovat selkeitä eikä niiden tulkinta aiheuta erityisiä vaikeuksia.

(ks. 33 kohta)

6.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 41–44 kohta)

7.      SEUT 340 artiklan toiseen kohtaan perustuva vahingonkorvauskanne on itsenäinen kanne unionin oikeussuojajärjestelmässä siten, että kumoamisvaatimuksen tutkimatta jättämisestä ei itsessään seuraa vahingonkorvausvaatimuksen tutkimatta jättämistä.

Vaikka asianosainen voi nostaa vahingonkorvauskanteen ilman, että yhdessäkään säännöksessä tai määräyksessä edellytetään, että hänen on vaadittava sen lainvastaisen toimen kumoamista, josta hänelle on aiheutunut vahinkoa, asianosainen ei kuitenkaan voi tämän avulla kiertää sitä, että samaa lainvastaisuutta ja samaa rahallista vaatimusta koskeva kanne on jätetty tutkimatta.

Vahingonkorvauskanne on siten jätettävä tutkimatta, kun sen todellisena tarkoituksena on lopulliseksi tulleen yksittäistapausta koskevan päätöksen peruuttaminen ja kun sen seurauksena olisi tämän päätöksen oikeudellisten vaikutusten tyhjäksi tekeminen, jos se otettaisiin tutkittavaksi. Tilanne on tällainen, mikäli kantaja pyrkii vahingonkorvausvaatimuksellaan lopputulokseen, joka on samanlainen kuin siinä tapauksessa, että kumoamiskanne, jonka hän on laiminlyönyt nostaa määräajassa, olisi menestynyt.

Lisäksi on niin, että vahingonkorvauskanteella voidaan tehdä myös tyhjiksi lopulliseksi tulleen päätöksen oikeudelliset vaikutukset, kun kantaja hakee suurempaa etua sisällyttäen siihen edun, jonka hän olisi voinut saada kumoamistuomion perusteella. Tällaisessa tilanteessa on kuitenkin tarpeen todeta vahingonkorvauskanteen ja kumoamiskanteen välinen läheinen yhteys, jotta ensiksi mainittu voidaan jättää tutkimatta.

(ks. 45–48 kohta)

8.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 79 kohta)