VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)

18 päivänä toukokuuta 2009

Asia F-66/08

Emile De Smedt ym.

vastaan

Euroopan parlamentti

Henkilöstö – Virkamiehet – Palkkaus – Korvaus keskeytyksettömästä työstä tai vuorotyöstä – Korvaus säännöllisesti päivystämään joutuville virkamiehille – Henkilöstösääntöjen 56 a ja 56 b artikla

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuva kanne, jossa Emile De Smedt ja 20 muuta parlamentin virkamiestä vaativat kumoamaan parlamentin yksittäispäätökset, joilla kieltäydyttiin myöntämästä heille yhtäältä henkilöstösääntöjen 56 a artiklassa säädettyä korvausta, joka koskee keskeytyksettä tai vuorotyössä tehtäviään hoitavia virkamiehiä ja johon heillä olisi oikeus edunsaajaryhmien, korvausten antamista koskevien edellytysten ja näiden korvausmäärien määrittämisestä annetun asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76 muuttamisesta 11.12.2006 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1873/2006 mukaisesti, ja toisaalta henkilöstösääntöjen 56 b artiklassa säädettyä korvausta, joka koskee säännöllisesti päivystämään joutuvia virkamiehiä ja johon heillä olisi oikeus edunsaajaryhmien, korvausten antamista koskevien edellytysten ja näiden korvausmäärien määrittämisestä annetun asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 495/77 muuttamisesta 11.12.2006 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1945/2006 mukaisesti.

Ratkaisu: Kantajien luopuminen vaatimuksistaan, jotka koskevat niiden parlamentin yksittäispäätösten kumoamista, joilla kieltäydyttiin myöntämästä heille henkilöstösääntöjen 56 b artiklassa säädettyä säännöllisesti päivystämään joutuville virkamiehille myönnettävää korvausta vahvistetaan. Parlamentin yksittäispäätökset, joilla kieltäydyttiin myöntämästä kantajille henkilöstösääntöjen 56 a artiklassa säädettyä keskeytyksettä tai vuorotyössä tehtäviään hoitaville virkamiehille myönnettävää korvausta, kumotaan. Parlamentti vastaa kaikista oikeudenkäyntikuluista.

Tiivistelmä

Virkamiehet – Työsuhteen ehdot – Korvaus keskeytyksettömästä työstä tai vuorotyöstä

(Henkilöstösääntöjen 56 a artikla)

Toimielimen sellaiset yksittäispäätökset on kumottava, joilla kieltäydytään myöntämästä henkilöstösääntöjen 56 a artiklassa säädettyä, keskeytyksettä tai vuorotyössä tehtäviään hoitaville virkamiehille myönnettävää korvausta virkamiehille, jotka hoitavat tällaisia sen puhelinvaihteen ”tarpeiden” edellyttämiä tehtäviä, johon heidät on määrätty, silloin, kun tämä työ on ”säännöllistä ja pysyvää”, kun kyseinen toimielin on myöntäessään tätä korvausta edellä mainittuja päätöksiä myöhemmin tehdyillä yksittäispäätöksillä itse implisiittisesti – mutta selvästi – myöntänyt, että kantajat täyttävät 56 a artiklassa säädetyt myöntämisedellytykset, ja kun ei voida kiistää sitä, että heidän aineelliset työolosuhteensa olivat samat ennen niiden yksittäispäätösten voimaantuloajankohtaa, joilla heille myönnettiin kyseinen korvaus, sekä sen jälkeen.

Tässä yhteydessä olisi kohtuutonta puolustaa henkilöstösääntöjen 56 a artiklan soveltamatta jättämistä sillä perusteella, että keskeytyksetön työ tai vuorotyö ei johdu kyseisen toimielimen muodollisista päätöksistä.

Myöskään se seikka, että kyseiset virkamiehet eivät tee ylityötunteja ja että heidän viikoittainen työaikansa on kyseisen toimielimen tavanomaista työaikaa lyhyempi, ei voi kyseenalaistaa oikeutta henkilöstösääntöjen 56 a artiklassa säädettyyn korvaukseen. Kyseisessä säännöksessä ei nimittäin edellytetä, että tehdään ylityötunteja tai että viikoittainen työaika on sama kuin kyseisen toimielimen tavanomainen työaika. Joka tapauksessa – ja kun otetaan huomioon henkilön ja perheen kannalta haitat, jotka aiheutuvat keskeytyksettömän työn tai vuorotyön viikoittaisesta työajasta – 7,5 tunnin ero, joka erottaa tavanomaisen viikoittaisen työajan kyseisessä toimielimessä puhelinvaihteelle asetetusta työajasta, ei ole kohtuuton.

(ks. 21–23 kohta)