Asia T-386/04

Eridania Sadam SpA ym.

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Sokerialan yhteinen markkinajärjestely – Hintajärjestelmä – Alueellistaminen – Alijäämäalueet – Italian luokittelu – Markkinointivuosi 2004/2005 – Asetus (EY) N:o 1216/2004 – Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt – Tutkimatta jättäminen

Määräyksen tiivistelmä

1.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Säännös, jolla valkoisen sokerin interventiohinta vahvistetaan kaikkien Italian alueiden osalta markkinointivuodeksi – Italialaisten sokerintuottajien kanne – Tutkimatta jättäminen

(EY 230 artiklan neljäs kohta; komission asetuksen N:o 1216/2003 1 artiklan d kohta)

2.      Euroopan yhteisöt – Toimielinten toimien laillisuuden tuomioistuinvalvonta – Yleisesti sovellettavat toimet – Edellytys, jonka mukaan luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden on esitettävä lainvastaisuusväite tai vaadittava ennakkoratkaisupyynnön esittämistä pätevyyden arvioimiseksi – Kansallisten tuomioistuinten velvollisuus soveltaa kansallisia menettelysääntöjä siten, että yleisesti sovellettavien yhteisön toimien laillisuus voidaan riitauttaa – Kumoamiskanteen nostaminen yhteisöjen tuomioistuimessa kansallisista menettelysäännöistä johtuvan ylitsepääsemättömän esteen vuoksi – Kumoamiskannetta ei voi tällöin nostaa

(EY 10 artikla, EY 230 artiklan neljäs kohta, EY 234 ja EY 241 artikla)

3.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Edellytystä, jonka mukaan toimen on koskettava henkilöitä erikseen, ei voida tulkita contra legem

(EY 230 artiklan neljäs kohta, EU 48 artikla)

4.      Lainvastaisuusväite – Väitteen liitännäinen luonne – Pääasian kanne, joka on jätettävä tutkimatta – Väitteen tutkimatta jättäminen

(EY 241 artikla)

1.      Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt voivat väittää sellaisen toimen, joka ei ole näille henkilöille osoitettu päätös, koskevan niitä erikseen vain siinä tapauksessa, että toimi vaikuttaa niihin niille tunnusomaisten erityispiirteiden tai sellaisen tosiasiallisen tilanteen takia, jonka perusteella ne erottuvat kaikista muista ja ne voidaan yksilöidä samalla tavalla kuin se, jolle päätös on osoitettu.

Asetuksen N:o 1216/2004 1 artiklan d kohta, jolla vahvistettiin markkinointivuodeksi 2004/2005 valkoisen sokerin johdettu interventiohinta Italian kaikille alueille, ei koske erikseen italialaisia sokerinvalmistajia.

Toimen ei voida katsoa koskevan tiettyjä toimijoita erikseen pelkästään sillä perusteella, että toimi vaikuttaa niihin taloudellisesti arvioiden enemmän kuin niiden kilpailijoihin. Tästä seuraa, että vahinko, jonka kantajat ovat väittäneet niille aiheutuneen sen vuoksi, että sokerijuurikkaiden hinta nousi Italiassa johdetun interventiohinnan soveltamisen seurauksena ja että sokerin hinta laski kyseisessä jäsenvaltiossa Balkanin maista peräisin olevan sokerin tuonnin kasvun seurauksena, olettaen, että tästä on asiassa esitetty näyttö, ei ollut sinänsä sellaista, että kantajat olisivat erottuneet muista alan toimijoista.

(ks. 33–36 kohta)

2.      Perustamissopimuksessa on EY 230 ja EY 241 artiklalla sekä EY 234 artiklalla luotu täysin kattava oikeussuojakeinojen ja menettelyjen järjestelmä, jonka tarkoituksena on antaa toimielinten toimiin kohdistuva laillisuusvalvonta yhteisöjen tuomioistuimen tehtäväksi. Tässä järjestelmässä luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka eivät EY 230 artiklan neljännessä kohdassa mainittujen tutkittavaksi ottamisen edellytysten vuoksi voi suoraan riitauttaa yleisesti sovellettavia yhteisön toimia, voivat tilanteen mukaan vedota tällaisten toimien pätemättömyyteen joko välillisesti EY 241 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuimissa tai kansallisissa tuomioistuimissa ja vaatia viimeksi mainittuja, jotka eivät ole toimivaltaisia itse toteamaan, että kyseiset toimet ovat pätemättömiä, esittämään yhteisöjen tuomioistuimelle tältä osin ennakkoratkaisukysymyksiä.

Näin ollen jäsenvaltioiden on luotava oikeussuojakeinojen ja menettelyjen järjestelmä, jolla voidaan taata oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan.

Tässä yhteydessä kansallisten tuomioistuinten on EY 10 artiklassa määrätyn lojaalin yhteistyön periaatteen nojalla mahdollisuuksien mukaan tulkittava ja sovellettava oikeussuojakeinojen käyttöä koskevia kansallisia menettelysääntöjä siten, että luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat riitauttaa tuomioistuimissa sellaisen päätöksen tai muun kansallisen toimen laillisuuden, joka liittyy yleisesti sovellettavan yhteisön toimen soveltamiseen niiden osalta, ja vedota viimeksi mainitun toimen pätemättömyyteen.

Yksityinen, joka riitauttaa asetuksen kaltaisen yleisesti sovellettavan toimen, jonka perusteella yksityistä ei yksilöidä samalla tavalla kuin sitä, jolle toimi on osoitettu, ei kuitenkaan voi nostaa kumoamiskannetta yhteisöjen tuomioistuimissa, vaikka yhteisöjen tuomioistuinten suorittaman kansallisten menettelysääntöjen konkreettisen tarkastelun pohjalta voidaan osoittaa, että näiden menettelysääntöjen mukaan yksityinen ei voi nostaa kannetta, jolla se voisi riitauttaa riidanalaisen yhteisön toimen pätevyyden. Tällaisessa oikeussuojajärjestelmässä edellytettäisiin kussakin konkreettisessa tilanteessa, että yhteisöjen tuomioistuimet tutkivat ja tulkitsevat kansallisia menettelysääntöjä, mikä ylittäisi niiden toimivallan yhteisön toimien laillisuusvalvonnan alalla.

Näin ollen yksityinen ei missään tapauksessa voi nostaa kumoamiskannetta yhteisöjen tuomioistuimissa, vaikka osoittautuisi, että kansallisten menettelysääntöjen mukaan yksityinen ei voi kyseenalaistaa riitautetun yhteisön toimen pätevyyttä muuten kuin ensin sitä rikkomalla.

Tältä osin se, että riidanalaista asetusta sovelletaan suoraan ilman kansallisten viranomaisten toimenpiteitä, ei itsessään tarkoita, että toimija, jota tämä asetus koskee suoraan, voi kyseenalaistaa tämän asetuksen pätevyyden vasta sitä rikottuaan. Ei nimittäin ole suljettu pois, että yksityisellä, jota kansallisen oikeuden yleisesti sovellettava säädös, jota ei voida suoraan riitauttaa lainkäyttöelimissä, koskee suoraan, on kansallisen oikeusjärjestyksen mukaan mahdollisuus vaatia kansallisilta viranomaisilta tätä säädöstä koskevan sellaisen toimenpiteen toteuttamista, joka voidaan riitauttaa kansallisessa tuomioistuimessa, jolloin tämä yksityinen voi välillisesti riitauttaa kyseessä olevan säädöksen. Ei myöskään ole suljettu pois, että toimijalla, jota riidanalainen asetus koskee suoraan, on kansallisen oikeusjärjestyksen mukaan mahdollisuus vaatia kansallisilta viranomaisilta tätä asetusta koskevan sellaisen toimen toteuttamista, joka voidaan riitauttaa kansallisessa tuomioistuimessa, jolloin tämä toimija voi välillisesti riitauttaa kyseessä olevan asetuksen.

(ks. 39–44 kohta)

3.      Vaikka edellytystä, jonka mukaan luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi nostaa kanteen asetuksesta ainoastaan, jos se koskee häntä sekä suoraan että erikseen, onkin tulkittava tehokasta oikeussuojaa koskevan periaatteen valossa ottaen huomioon eri tekijät, joiden perusteella kantaja voidaan yksilöidä, tällaisen tulkinnan perusteella kyseistä edellytystä, josta määrätään nimenomaisesti perustamissopimuksessa, ei missään tapauksessa voida poistaa ilman, että ylitettäisiin yhteisöjen tuomioistuimille perustamissopimuksessa myönnetty toimivalta, koska tällä hetkellä voimassa olevan järjestelmän muuttaminen kuuluu jäsenvaltioille, jotka toimivat EU 48 artiklan mukaisesti.

(ks. 47 kohta)

4.      EY 241 artiklassa annettu mahdollisuus vedota siihen, että riidanalaisen soveltamisasetuksen perustana olevaa yleisesti sovellettavaa asetusta tai toimea ei voida soveltaa, ei ole erillinen kanneoikeus, eikä sitä voida käyttää kuin liitännäisesti. Koska pääasiassa ei ole kanneoikeutta, EY 241 artiklaankaan ei voida vedota.

(ks. 51 kohta)