EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO

(toinen jaosto)

11 päivänä heinäkuuta 2013

Asia F‑86/12

Daria Haupt-Lizer

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Avoin kilpailu EPSO/AD/60/06 – Varallaololuettelon voimassaoloajan jatkaminen äitiysloman ja vanhempainloman vuoksi – Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaate – Sukupuoleen perustuva syrjintä

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Daria Haupt-Lizer vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan 17.10.2011 tehdyn päätöksen olla jatkamatta avoimen kilpailun EPSO/AD/60/06 varallaololuettelon voimassaoloaikaa 31.12.2011 jälkeen.

Ratkaisu:      Kanne hylätään. Daria Haupt-Lizer vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Palvelukseen ottaminen – Kilpailu – Avoimessa kilpailussa menestyneen hakijan ja kilpailun järjestäneen toimielimen välisen suhteen oikeudellinen luonne – Kansallisen lainsäädännön sovellettavuus – Kansallista lainsäädäntöä ei voida soveltaa

(Henkilöstösääntöjen 27 artikla)

2.      Virkamiehet – Yhdenvertainen kohtelu – Pyyntö varallaololuettelon voimassaoloajan jatkamisesta kilpailussa menestyneen hakijan äitiysloman ja vanhempainloman vuoksi – Hylkääminen – Sukupuoleen perustuvaa syrjintää ei ole

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54; neuvoston direktiivit 92/85 ja 96/34)

1.      Toimielinten suhteita henkilöstösääntöjen 27 artiklan nojalla järjestetyissä kilpailuissa menestyneisiin hakijoihin ei voida säännellä kansallisen oikeuden säännöksillä.

(ks. 45 kohta)

2.      Äitiyslomaa ja vanhempainlomaa koskevista unionin oikeuden säännöksistä ei ilmene, että oikeuttaan jompaankumpaan näistä lomista käyttänyt henkilö voisi vaatia mahdollista työnantajaa lykkäämään hänen osaltaan menettelyjä, joissa hänet otetaan palvelukseen. Kilpailussa menestynyt hakija ei voi väittää, että kyseisten oikeuksien käyttäminen olisi objektiivisesti estänyt häntä toteuttamasta toimenpiteitä, jotta hänet otettaisiin unionin toimielimen palvelukseen.

Raskauteen tai synnytykseen liittyviä erityisiä lääketieteellisiä olosuhteita lukuun ottamatta se, että nainen on äitiyslomalla, ei estä häntä osallistumasta palvelukseeenottomenettelyyn. Rajoittaessaan synnytystä ympäröiviin kahteen viikkoon ajanjakson, jolloin nainen on velvollinen olemaan työskentelemättä, unionin lainsäätäjä ei ole tarkoittanut, että kyseisen henkilön olisi mahdotonta ryhtyä minkäänlaisiin ammatillisia toimenpiteisiin äitiysloman muiden viikkojen aikana. Vaikka naisella on oikeus päättää omistautua yksinomaan lapselleen äitiyslomansa aikana, hän ei voi kuitenkaan vedota henkilökohtaiseen valintaansa väittääkseen, että hän on joutunut sukupuoleen perustuvan syrjinnän kohteeksi.

Myöskään se, että henkilö käyttää oikeuttaan vanhempainlomaan, ei estä häntä osallistumasta unionin palvelukseenottomenettelyyn. Kun otetaan erityisesti huomioon, että mahdollisuus pitää vanhempainlomaa on avoin sekä naisille että miehille, se, että henkilö käyttää oikeuttaan vanhempainlomaan, ei voi johtaa sukupuoleen perustuvaan välittömään syrjintään.

(ks. 46, 49–53 ja 55 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑394/96, Brown, 30.6.1998, 22 kohta; asia C‑411/96, Boyle ym., 27.10.1998, 58 kohta; asia C‑66/96, Høj Pedersen ym., 19.11.1998, 33 kohta; asia C‑342/01, Merino Gómez, 18.3.2004, 32 kohta ja asia C‑284/02, Sass, 18.11.2004, 32 kohta