UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (muutoksenhakujaosto)
2 päivänä maaliskuuta 2010
Asia T-248/08 P
Frantisek Doktor
vastaan
Euroopan unionin neuvosto
Muutoksenhaku – Henkilöstö – Virkamiehet – Palvelukseen ottaminen – Koeaika – Koeajan pidentäminen – Koeajan päätteeksi laadittava kertomus – Irtisanominen koeajan päättyessä – Henkilöstösääntöjen 34 artikla – Tosiseikkojen ja selvitysaineiston ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla – Virkamiestuomioistuimen perusteluvelvollisuus
Aihe: Valitus, jossa vaaditaan yhtäältä Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa F-73/07, Doktor vastaan neuvosto, 16.4.2008 antaman tuomion (Kok. H., s. I-A-1-91 ja II-A-1-479) kumoamista ja toisaalta vahingonkorvausta.
Ratkaisu: Valitus hylätään. Frantisek Doktor ja Euroopan unionin neuvosto vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan tässä oikeusasteessa.
Tiivistelmä
1. Oikeudenkäyntimenettely – Tuomioiden perustelut – Laajuus
(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artikla ja liitteessä I olevan 7 artiklan 1 kohta)
2. Virkamiehet – Hallinnolle kuuluva huolenpitovelvollisuus – Laajuus
(Henkilöstösääntöjen 34 artikla)
3. Virkamiehet – Muutoksenhaku – Virkamiehelle vastainen toimi – Käsite – Valmisteleva toimi – Vakinaistamista tai irtisanomista koskevan päätöksen perustana oleva koeajan päätteeksi laadittava kertomus ei kuulu virkamiehelle vastaisiin toimiin
(Henkilöstösääntöjen 34, 90 ja 91 artikla)
4. Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Perustelujen puutteellisuus
(EY 253 artikla)
5. Virkamiehet – Virkamiehelle vastainen päätös – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Perustelujen puutteellisuus
(EY 253 artikla; henkilöstösääntöjen 25 artikla)
1. Virkamiestuomioistuimen tuomioiden on oltava riittävästi perusteltuja, jotta unionin yleinen tuomioistuin voi harjoittaa laillisuusvalvontaansa. Tämän velvollisuuden ei voida kuitenkaan katsoa edellyttävän sitä, että virkamiestuomioistuimen olisi vastattava yksityiskohtaisesti kaikkiin kantajan esittämiin väitteisiin varsinkaan silloin, kun nämä väitteet eivät ole riittävän selviä ja täsmällisiä ja kun ne eivät perustu yksityiskohtaiseen näyttöön.
(ks. 64 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑274/99 P, Connolly v. komissio, 6.3.2001 (Kok., s. I‑1611, 121 kohta); asia C‑311/05 P, Naipes Heraclio v. SMHV, 4.10.2007, 52 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa ja yhdistetyt asiat C‑120/06 P ja C‑121/06 P, FIAMM ja FIAMM Technologies v. neuvosto ja komissio, 9.9.2008 (Kok., s. I‑6513, 91 kohta)
2. Kun otetaan huomioon huolenpitovelvollisuus, joka edellyttää oikeudenmukaisen tasapainon saavuttamista yksikön tarpeiden ja kyseisen virkamiehen intressien välillä, nimittävä viranomainen voi oikeutetusti olla toteuttamatta välittömästi ankaria toimenpiteitä, jotka koskevat kyseistä koeajalla olevaa virkamiestä, ja päättää antaa kyseiselle virkamiehelle toisen mahdollisuuden osoittaa, että hän täytti vakinaistamisen edellytykset.
(ks. 79 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑298/93 P, Klinke v. yhteisöjen tuomioistuin, 29.6.1994 (Kok., s. I‑3009, 38 kohta)
3. Koeajan päätteeksi laadittava kertomus ei ole koeajalla olevan virkamiehen vakinaistamista tai irtisanomista koskevan päätöksen valmistelevana toimena virkamiehelle vastainen toimi.
(ks. 81 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑156/08 P, 16.3.2009, R v. komissio, Kok. H., s. I-B-1-11 ja II-B-1-51, 48–55 kohta
4. Yhteisön toimielimen päätöstä koskevan perusteluvelvollisuuden laajuutta koskeva kysymys on oikeuskysymys, joka virkamiestuomioistuimen tuomiota koskevan muutoksenhaun yhteydessä kuuluu unionin yleisen tuomioistuimen valvontavallan alaisuuteen.
(ks. 92 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: yhdistetyt asiat C‑189/02 P, C‑202/02 P, C‑205/02 P–C‑208/02 P ja C‑213/02 P, Dansk Rørindustri ym. v. komissio, 28.6.2005 (Kok., s. I‑5425, 453 kohta); asia C‑17/07 P, Neirinck v. komissio, 28.2.2008, 50–52 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa ja asia C‑413/06 P, Bertelsmann ja Sony Corporation of America v. Impala, 10.7.2008 (Kok., s. I‑4951, 30 kohta)
5. Ensinnäkin virkamiehelle vastaisen yhteisön toimielimen päätöksen puutteellisia perusteluita – muttei perustelujen puuttumista kokonaisuudessaan – voidaan korjata vielä oikeudenkäynnin aikana, kun asianomaisella henkilöllä oli jo ennen kanteensa nostamista tiedossa jonkin verran perusteluja, toiseksi voidaan katsoa, että päätös on riittävästi perusteltu, kun se on tehty asianomaisen henkilön tuntemassa asiayhteydessä, jonka perusteella asianomainen henkilö voi ymmärtää päätöksen merkityksen, ja kolmanneksi – erityisesti ylentämättä jättämistä tai hakemuksen hylkäämistä koskevien päätösten osalta – perusteluja voidaan täydentää valituksen hylkäämistä koskevan päätöksen yhteydessä, koska kyseisen hylkäävän päätöksen perustelujen oletetaan vastaavan valituksen kohteena olevan päätöksen perusteluja.
(ks. 93 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑132/03, Casini v. komissio, 15.9.2005 (Kok. H., s. I‑A‑253 ja II‑1169, 32 ja 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen); asia T‑171/05, Nijs v. tilintarkastustuomioistuin, 3.10.2006 (Kok. H., s. I‑A‑2‑195 ja II‑A‑2‑999, 42 ja 45 kohta); asia T‑502/04, Lopparelli v. komissio, 4.7.2007, Kok. H., s. I-A-2-145 ja II-A-2-995, 76 ja 83 kohta, ja asia T‑93/03, Konidaris v. komissio, 11.7.2007, Kok. H., s. I-A-2-149 ja II-A-2-1045, 51–54 kohta