Asia T-233/09

Access Info Europe

vastaan

Euroopan unionin neuvosto

Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Vireillä olevaa lainsäädäntömenettelyä koskeva asiakirja – Tutustumista koskevan oikeuden epääminen osittain – Kumoamiskanne – Kanteen nostamisen määräaika – Tutkittavaksi ottaminen – Tietojen ilmaiseminen kolmannen toimesta – Oikeussuojan tarve ei ole lakannut – Ehdotuksia esittäneiden jäsenvaltioiden valtuuskuntien yksilöinti – Päätöksentekomenettelyn suojaa koskeva poikkeus

Tuomion tiivistelmä

1.      Kumoamiskanne – Määräajat – Alkamisajankohta

(EY 230 artiklan viides kohta ja EY 254 artiklan 3 kohta)

2.      Kumoamiskanne – Oikeussuojan tarve – Kanne neuvoston päätöksestä, jolla annettiin oikeus tutustua vain osaan asiakirjasta – Asiakirjan sisältämien tietojen ilmaiseminen kokonaisuudessaan kolmannen toimesta – Oikeussuojan tarpeen säilyminen – Tutkittavaksi ottaminen

(SEUT 266 artiklan ensimmäinen kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1049/2001)

3.      Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Päätöksentekomenettelyn suojaaminen

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 1 ja 4 artikla)

1.      EY 230 artiklan viidennen kohdan sanamuodosta seuraa, että päivä, jona riidanalaisesta toimesta saadaan tieto, on kanteen nostamista koskevan määräajan alkamispäivän perusteena toissijainen toimen julkaisemispäivään tai sen tiedoksiantamispäivään nähden.

Tästä seuraa, ettei sen, että kantaja on saanut tiedon riidanalaisesta päätöksestä, voida katsoa merkitsevän sitä, että kanteen nostamisen määräaika on alkanut kulua, kun päätös annettiin sille tiedoksi EY 254 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Kun on olemassa adressaatille toimitettu tiedoksianto EY 230 artiklan viidennessä kohdassa tarkoitetun kanteen nostamisen määräajan alkamista varten, on otettava huomioon tämä päivämäärä eikä tiedonsaantipäivämäärää, joka on vain toissijainen silloin, kun tiedoksiantoa ei ole tapahtunut.

(ks. 28 kohta)

2.      Kantajan oikeussuojan tarpeen on kanteen kohteen kannalta oltava olemassa kannetta nostettaessa sillä uhalla, että kanne jätetään muuten tutkimatta. Tämän oikeudenkäynnin kohteen on oikeussuojan tarpeen tavoin oltava olemassa tuomioistuimen ratkaisun julistamiseen saakka sillä uhalla, että lausunnon antaminen asiassa raukeaa, mikä edellyttää sitä, että kanne voi mahdollisesti tuottaa kantajalle jotakin hyötyä. Jos kuitenkin kantajan oikeussuojan tarve katoaa menettelyn aikana, unionin yleisen tuomioistuimen pääasian osalta antama ratkaisu ei voi tuottaa kantajalle hyötyä.

Sillä perusteella, että kantajan pyytämän asiakirjan täydellinen versio oli saatavilla kolmannen internetsivustolla, ei voida katsoa, että kantajalla ei ole tai ei enää ole intressiä vaatia sen päätöksen kumoamista, jolla siltä evättiin oikeus tutustua asiakirjaan kokonaisuudessaan.

Kantajalla säilyy erityisesti intressi vaatia toimielimen toimen kumoamista, jotta voitaisiin välttää se, että kyseistä tointa väitetysti rasittava lainvastaisuus toistuu tulevaisuudessa. Tällainen oikeussuojan tarve ilmenee SEUT 266 artiklan ensimmäisestä kohdasta, jonka nojalla toimielimen, jonka toimi on kumottu, on toteutettava unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällainen oikeussuojan tarve voi kuitenkin olla olemassa vain silloin, kun väitetty lainvastaisuus voi toistua tulevaisuudessa riippumatta olosuhteista siinä asiassa, joka johti kantajan nostamaan kanteeseen. Tilanne on tällainen sellaisen neuvoston päätöksen kumoamista koskevan kanteen yhteydessä, jolla evättiin oikeus tutustua asiakirjaan kokonaisuudessaan, koska yhtäältä lainvastaisuus, johon kantaja vetoaa, perustuu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetussa asetuksessa N:o 1049/2001 säädetyistä poikkeuksista yhden tulkitsemiseen tavalla, jonka neuvosto hyvin todennäköisesti toistaa uuden hakemuksen yhteydessä, ja toisaalta kantaja järjestönä, jonka tarkoituksena on avoimuuden edistäminen Euroopan unionissa, tekee todennäköisesti tulevaisuudessa samantyyppisiä asiakirjoja koskevia vastaavia hakemuksia.

Lisäksi koska riidanalaisia tietoja ei ilmaissut neuvosto, joka siis myöntäisi näin, että yleisöllä on intressi näiden tietojen saamiseen, vaan kolmas taho, joka ei ole kunnioittanut yleisön oikeutta saada tietoja neuvoston asiakirjoista koskevaa säännöstöä, kolmannen tahon menettelyllä ei ole merkitystä arvioitaessa kantajan intressiä saada tällainen päätös kumotuksi.

Edellä esitetystä seuraa, että vaikka kantaja oli voinut saada tiedot, joihin neuvosto ei antanut sille oikeutta tutustua, sillä on intressi saada riidanalainen päätös kumotuksi.

(ks. 33–37 kohta)

3.      Kun otetaan huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 tavoitteet ja erityisesti sen toisessa perustelukappaleessa esitetty toteamus siitä, että yleisön oikeus saada tutustua toimielinten asiakirjoihin liittyy toimielinten demokraattiseen luonteeseen, ja se, kuten mainitun asetuksen neljännessä perustelukappaleessa ja sen 1 artiklassa todetaan, että asetuksen tarkoituksena on taata yleisölle mahdollisimman laaja oikeus tutustua asiakirjoihin, tämän asetuksen 4 artiklassa lueteltuja poikkeuksia tästä oikeudesta on tulkittava ja sovellettava suppeasti.

Mahdollisimman laajan oikeuden vahvistaminen yleisölle merkitsee näin ollen yleisön oikeutta siihen, että pyydettyjen asiakirjojen koko sisältö ilmaistaan, ja tätä oikeutta voidaan rajoittaa vain soveltamalla asetuksessa N:o 1049/2001 säädettyjä poikkeuksia suppeasti. Jos poikkeus koskee vain osaa pyydetystä asiakirjasta, sen muut osat ilmaistaan. Näissä olosuhteissa avoimuus parantaa kansalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekomenettelyihin, ja sen avulla varmistetaan, että hallinnolla on demokraattisessa järjestelmässä suhteessa kansalaisiin suurempi legitimiteetti ja että se on tehokkaampaa ja vastuullisempaa.

Näillä toteamuksilla on selvästikin aivan erityistä merkitystä silloin, kun neuvosto toimii lainsäätäjänä, mikä ilmenee asetuksen N:o 1049/2001 kuudennesta perustelukappaleesta, jonka mukaan juuri tällaisissa tapauksissa on myönnettävä laajempi mahdollisuus tutustua asiakirjoihin. Tältä osin avoimuus vahvistaa demokratiaa tarjoamalla kansalaisille mahdollisuuden valvoa kaikkia tietoja, jotka muodostavat lainsäädäntötoimen perustan. Kansalaisten mahdollisuus tietää lainsäädäntötoimien perustana olevat seikat on edellytys sille, että he voivat tehokkaasti käyttää demokraattisia oikeuksiaan.

Ainoastaan se seikka, että asiakirja koskee poikkeuksella suojattua etua, ei riitä perustelemaan poikkeuksen soveltamista. Tämä soveltaminen voi lähtökohtaisesti olla oikeutettua vain tilanteessa, jossa toimielin on ennalta arvioinut, voiko asiakirjaan tutustuminen konkreettisesti ja tosiasiallisesti loukata suojattua intressiä. Lisäksi on niin, että jotta tämän intressin loukatuksi joutumisen vaaraan voidaan vedota, vaaran on oltava kohtuullisesti ennakoitavissa eikä se saa olla täysin hypoteettinen.

(ks. 55–57 ja 59 kohta)