YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (neljäs jaosto)
21 päivänä huhtikuuta 2004 (*)
Yhteisön tavaramerkki – Sanaelementin ECA sisältävä kuviomerkki – Ehdoton hylkäysperuste – Kansainvälisen valtioidenvälisen järjestön tunnus – Asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan h alakohta – Pariisin yleissopimuksen 6 ter artikla
Asiassa T-127/02,
Concept – Anlagen u. Geräte nach ”GMP” für Produktion u. Labor GmbH, kotipaikka Heidelberg (Saksa), edustajanaan asianajaja G. Hodapp,
kantajana,
vastaan
sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), asiamiehenään G. Schneider,
vastaajana,
jossa kantaja vaatii yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta kumoamaan SMHV:n toisen valituslautakunnan 18.2.2002 tekemän ratkaisun (asia R 466/2000-2), joka koski hakemusta sanaelementin ECA sisältävän kuviomerkin rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi,
EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto),
toimien kokoonpanossa: puheenjohtaja H. Legal sekä tuomarit V. Tiili ja M. Vilaras,
kirjaaja: hallintovirkamies J. Plingers,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 26.11.2003 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
Asiaa koskevat oikeussäännöt
1 Yhteisön tavaramerkistä 20 päivänä joulukuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 (EYVL 1994, L 11, s. 1), sellaisena kuin tämä asetus on muutettuna, 7 artiklassa säädetään seuraavaa:
”1. Seuraavia merkkejä ei rekisteröidä:
− −
h) tavaramerkit, joita toimivaltaiset viranomaiset eivät ole hyväksyneet Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklan mukaisesti;
− − ”
2 Teollisoikeuden suojelemista koskevan 20 päivänä maaliskuuta 1883 tehdyn Pariisin yleissopimuksen, sellaisena kuin se on tarkistettuna ja muutettuna (jäljempänä Pariisin yleissopimus), 6 ter artiklassa määrätään seuraavaa:
”1. a) Liittomaat [eli maat, joihin tätä yleissopimusta sovelletaan] sopivat siitä, että mikäli asianomaista lupaa ei ole saatu, liittomaiden vaakunoita, lippuja, muita valtion tunnuskuvia, sekä näissä maissa hyväksyttyjä virallisia tarkastus‑ ja takuumerkkejä sekä ‑leimoja tai muutakaan, mitä heraldiselta kannalta on pidettävä niiden jäljitelmänä, ei rekisteröidä tehtaan‑ tai kauppamerkiksi tai sellaisen osaksi ja että sellaiset suoritetut rekisteröinnit julistetaan mitättömiksi sekä siitä, että sellaisten merkkien käyttö soveliain toimenpitein kielletään.
b) Edellä olevan a) kohdan määräyksiä sovelletaan myös sellaisten kansainvälisten, valtioidenvälisten järjestöjen vaakunoihin, lippuihin ja muihin tunnuskuviin, joiden jäseninä on yksi tai useampi liittomaa, sekä tällaisten järjestöjen nimien lyhennyksiin ja nimityksiin lukuun ottamatta niitä vaakunoita, lippuja, muita tunnuskuvia, nimien lyhennyksiä ja nimityksiä, jotka jo ovat sellaisten voimassa olevien kansainvälisten sopimusten kohteina, joiden tarkoituksena on turvata niiden suoja.
c) Liittomaa ei ole velvollinen soveltamaan edellä olevan b) kohdan määräyksiä ennen tämän yleissopimuksen voimaan tuloa siinä maassa vilpittömässä mielessä saavutettujen oikeuksien omistajien vahingoksi. Liittomaat eivät ole velvollisia soveltamaan sanottuja määräyksiä silloinkaan, kun edellä olevassa a) kohdassa mainittu käyttö tai rekisteröinti ei ole sen laatuista, että se yleisössä herättäisi käsityksen kyseisen järjestön ja vaakunoiden, lippujen, tunnuskuvien, nimien lyhennysten ja nimitysten välillä vallitsevasta yhteydestä, eikä silloin kun tämä käyttö tai rekisteröinti ei todennäköisesti ole sen luonteista, että se johtaisi yleisön harhaan käyttäjän ja järjestön välillä vallitsevan yhteyden suhteen.
− −
3) − −
b) Tämän artiklan 1 b) kohdan määräykset koskevat vain sellaisia kansainvälisten valtioidenvälisten järjestöjen vaakunoita, lippuja, muita tunnuskuvia, nimien lyhennyksiä ja nimityksiä, joista nämä järjestöt ovat toimittaneet luettelot liittomaille kansainvälisen toimiston välityksellä.
− − ”
Asian käsittelyn aiemmat vaiheet
3 Kantaja teki 16.3.1999 yhteisön tavaramerkkiä koskevan hakemuksen sisämarkkinoiden harmonisointivirastolle (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) asetuksen N:o 40/94 perusteella.
4 Tavaramerkki, jonka rekisteröintiä haettiin, on alla esitetty kuviomerkki:
5 Tavarat ja palvelut, joita varten rekisteröintiä haettiin, kuuluvat tavaroiden ja palvelujen kansainvälisestä luokituksesta tavaramerkkien rekisteröintiä varten 15 päivänä heinäkuuta 1957 tehtyyn Nizzan sopimukseen, sellaisena kuin tämän sopimus on tarkistettuna ja muutettuna, perustuvan luokituksen luokkiin 9, 41 ja 42, ja ne vastaavat seuraavaa kuvausta:
– luokka 9: ”Laitteistot, ohjelmistot, tietoja sisältävät tietovälineet”
– luokka 41: ”Kollokvioiden, seminaarien, symposiumien, kongressien ja konferenssien organisointi ja järjestäminen; opetus, kouluttaminen, koulutus; koulutus ja jatkokoulutus”
– luokka 42: ”Tietokoneohjelmointi, tietokoneohjelmien päivitys ja huolto; tietokoneohjelmien suunnittelu; tietokoneita koskeva neuvonta; tietokonelaitteiden ja ‑ohjelmistojen vuokraus; tietopankkien käyttöajan vuokraus”.
6 Tutkija ilmoitti kantajalle 13.9.1999 päivätyllä kirjeellä, että sen tavaramerkkiä ei asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan h alakohdan perusteella voida rekisteröidä, koska se sisältää Euroopan neuvoston symbolin jäljitelmän (joka esitetään alla). Tutkija katsoi, että tälle tunnetulle symbolille ominainen tähdistä muodostuva kruunu toistetaan hakemuksen kohteena olevassa tavaramerkissä ja että tästä saadaan vaikutelma, jonka mukaan tämä tavaramerkki viittaa Euroopan neuvoston alajärjestöön tai erityisohjelmaan, jonka se on pyytänyt järjestämään tai johon se osallistuu. Tutkija katsoi, että lyhennys ”EC”, joka on lyhenne sanoista European Community ja joka esiintyy akronyymissä ECA, vahvistaa tämän vaikutelman. Tutkija totesi lisäksi, että suojattu tunnus esiintyy jäljennöksissä usein yksinomaan mustavalkoisena.
7 Kantaja esitti 12.11.1999 päivätyllä kirjeellä huomautuksensa tutkijan näkemyksistä.
8 Tutkija hylkäsi rekisteröintihakemuksen 8.3.2000 tekemällään ratkaisulla asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan h alakohdan perusteella.
9 Kantaja valitti 5.5.2000 SMHV:lle tutkijan ratkaisusta asetuksen N:o 40/94 59 artiklan perusteella.
10 Toinen valituslautakunta hylkäsi valituksen 18.2.2002 tekemällään ratkaisulla (jäljempänä riidanalainen ratkaisu). Valituslautakunta katsoi lähinnä, että kyseessä olevan merkin tähdistä muodostuva ympyrä ja Euroopan neuvoston sekä Euroopan yhteisön tai Euroopan unionin käyttämässä tunnuksessa oleva tähdistä muodostuva ympyrä (jäljempänä Euroopan tunnus) ovat hyvin samankaltaiset, että näiden järjestöjen toiminta sekä rekisteröintihakemuksessa tarkoitetut tavarat ja palvelut ovat hyvin samankaltaiset ja että tähdistä muodostuvan ympyrän ja kirjainsarjan E, C ja A yhdistelmä herättävät kuluttajassa mielleyhtymän.
Menettely ja asianosaisten vaatimukset
11 Kantaja nosti tämän kanteen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 18.4.2002 toimittamallaan kannekirjelmällä.
12 SMHV toimitti vastineensa 5.8.2002.
13 SMHV:tä kehotettiin prosessinjohtotoimena toimittamaan asiakirja. Se noudatti tätä pyyntöä.
14 Asianosaisten suulliset huomautukset ja niiden vastaukset ensimmäisen oikeusasteen esittämiin kysymyksiin kuultiin 26.11.2003 pidetyssä istunnossa.
15 Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
– kumoaa riidanalaisen ratkaisun
– velvoittaa SMHV:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
16 SMHV vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
– hylkää kanteen
– velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudellinen arviointi
Tiettyjen väitteiden tutkittavaksi ottaminen
17 Aluksi on muistutettava niiden väitteiden osalta, joihin kantaja viittaa kannekirjelmänsä 39 kohdassa ja jotka se esitti SMHV:ssä käydyssä menettelyssä, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan mukaan kanteessa on esitettävä yhteenveto kanteen oikeudellisista perusteista. Näiden tietojen on oltava niin selvät ja täsmälliset, että vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ratkaista asian tarpeen vaatiessa ilman muita tietoja (asia T‑111/99, Samper v. parlamentti, tuomio 5.7.2000, Kok. H. 2000, s. I‑A‑135 ja II‑611, 27 kohta ja asia T‑333/99, X v. EKP, tuomio 18.10.2001, Kok. 2001, s. II‑3021, 114 kohta).
18 On muistettava, että kannekirjelmää voidaan tukea ja täydentää tietyiltä osin viittaamalla otteisiin sen liitteenä olevista asiakirjoista, mutta viittaamalla yleisesti muihin, jopa kannekirjelmän liitteinä oleviin asiakirjoihin, ei korjata sitä, että kanteessa ei ole mainittu olennaisia oikeudellisia perusteita ja perusteluja, jotka siinä on edellä mainitun säännöksen mukaan mainittava (edellä 17 kohdassa mainittu asia X v. EKP, tuomion 115 kohta ja asia T‑154/98, Asia Motor France ym. v. komissio, tuomio 21.5.1999, Kok. 1999, s. II‑1703, 49 kohta).
19 Tässä asiassa kantaja tyytyi toteamaan kannekirjelmässään seuraavaa (39 kohta):
”Tarpeettoman toiston välttämiseksi ja edellä esitettyjen väitteiden täydentämiseksi viittaamme kaikkiin väitteisiin, jotka olemme esittäneet kirjallisesti tähän mennessä [SMHV:ssä] käydyssä menettelyssä. Nämä väitteet ovat myös nimenomaisesti ja kokonaan osa tätä kannekirjelmää.”
20 Kantaja ei näin ollen yksilöi niitä nimenomaisia kohtia kannekirjelmässään, joita se haluaa täydentää tällä viittauksella, eikä liitteitä, joissa nämä mahdolliset väitteet esitetään.
21 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tehtävänä ei tässä tilanteessa ole etsiä liitteistä väitteitä, joihin kantaja mahdollisesti viittaa, eikä tarkastella niitä, koska tällaisia väitteitä ei voida ottaa tutkittaviksi.
Asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan h alakohdan rikkomista koskeva ainoa kanneperuste
22 Kantaja väittää lähinnä, että riidanalaisessa ratkaisussa rikotaan asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan h alakohtaa, koska siinä evätään sellaisen tavaramerkin rekisteröinti, joka ei kuulu tässä säännöksessä vahvistetun kiellon soveltamisalaan. Kantajan esittämät väitteet voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen osa koskee Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan rikkomista ja toinen osa kyseisen yleissopimuksen 6 ter artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkomista.
Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan rikkomista koskeva kanneperusteen ensimmäinen osa
– Asianosaisten lausumat
23 Kantaja väittää, että asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan h alakohtaan, luettuna yhdessä Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklan kanssa, perustuva rekisteröinnin epääminen on mahdollista vain, jos tässä asiassa on kyse jäljitelmästä heraldiselta kannalta.
24 Kantaja toteaa, että Euroopan tunnus, jota suojataan Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklan perusteella, on laadittu täsmällisesti ja yksityiskohtaisesti. Kantaja viittaa Euroopan tunnuksen geometriseen kuvaukseen, jossa todetaan seuraavaa:
”Tunnus muodostuu sinisestä suorakulmiosta, jonka vaakasivu on puolitoista kertaa pystysivu. Kaksitoista kultaista tähteä asettuvat tasaisesti näkymättömän ympyrän kehälle. Ympyrän keskipiste sijaitsee suorakulmion lävistäjien leikkauspisteessä. Ympyrän säde on kolmasosa pystysivun korkeudesta. Kukin viisisakaraisista tähdistä on näkymättömän ympyrän sisällä, jonka säde on 1/18 pystysivun korkeudesta. Kaikki tähdet sijaitsevat kohtisuoraan, toisin sanoen yksi sakara ylöspäin ja kaksi sakaraa tangosta kohtisuoraan sijaitsevalla näkymättömällä viivalla. Tähdet sijaitsevat kuten kellotaulun tunnit. Niiden lukumäärä on muuttumaton.”
25 Kantaja viittaa myös Euroopan tunnuksen yksivärisen jäljennöksen kuvaukseen, jossa todetaan, että ”jos käytetään vain mustaa, suorakulmion ääriviivat ja tähdet painetaan mustalla valkoiselle pohjalle”.
26 Kantaja väittää, että hakemuksen kohteena oleva tavaramerkki ei ole samanlainen kuin tämä tunnus. Valituslautakunnan hylkäämispäätös on näin ollen kantajan mukaan juuri ja juuri perusteltavissa ainoastaan, jos tämä tavaramerkki on Euroopan tunnuksen jäljitelmä heraldiselta kannalta, mistä ei sen mukaan ole kysymys.
27 Kantajan mukaan sana heraldinen merkitsee vaakunoita koskevaa. Kyseessä pitäisi näin ollen olla vaakunoita koskeva jäljitelmä. Heraldiikassa edellytetään nimenomaan, että vaakunoissa ei ole minkäänlaista sanaelementtiä, vaan yksinomaan väri- ja kuvioelementtejä (Heraldik, Brockhaus Enzyklopädie in 24 Bänden, 19. painos, f.a. Brockhaus, Mannheim, 1989, 9. nide, s. 696).
28 Kantaja toteaa, että hakemuksen kohteena oleva tavaramerkki ei voi olla jäljitelmä heraldiselta kannalta, koska hakemuksen kohteena olevassa tavaramerkissä on sanaelementti ECA ja koska vaakunoiden keskiosassa olevat sanaelementit ovat heraldiikassa tuntemattomia. Kantaja viittaa oppiin, jonka mukaan kyseessä on jäljitelmä heraldiselta kannalta ainoastaan siinä tapauksessa, että tavaramerkillä on valtion tunnuksen tai minkä tahansa muun merkin muuttamisesta huolimatta edelleen vaakunan luonne ja se ymmärretään elinkeinotoiminnassa valtion tunnukseksi tai kansainvälisen valtioidenvälisen järjestön nimitykseksi. Tavaramerkkinä käytetyn tunnuksen heraldinen vaikutelma (heraldinen tyyli) katoaa kantajan mukaan, kun esimerkiksi vaakuna tai lyhennys poistetaan. Valtion tunnuksen aihetta voidaan sellaisenaan käyttää kantajan mukaan vapaasti, mutta aiheen kuvaus ei saa olla valtion tunnuksen jäljitelmä (K. H. Fezer, Beck’scher Kommentar zum Markenrecht, München, 2001). Kantajan mukaan tunnuksen heraldinen vaikutelma katoaa, jos suorakulmainen lippu, jonka symboli suorakulmainen pohja on, poistetaan.
29 Kantaja viittaa myös artikkeliluonnokseen, jonka Kansainliiton asiantuntijakongressi laati silloin, kun valtion tunnuksen jäljitelmän käsite sisällytettiin Pariisin yleissopimukseen, ja jossa todetaan seuraavaa:
”[Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklan] ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuina valtioiden tunnusten tai vaakunoiden jäljennöksinä pidetään ainoastaan jäljennöksiä, jotka eroavat heraldiselta kannalta alkuperäisestä ainoastaan toissijaisilta ominaisuuksiltaan.”
30 Kantajan mukaan lainsäätäjän tarkoituksena oli, että kyseessä on jäljitelmä Pariisin yleissopimuksen loppupöytäkirjan periaatteiden mukaisesti ainoastaan siinä tapauksessa, että heraldiselta kannalta eli vaakunan kannalta tunnuksen ja jäljitelmän ero on merkityksetön. Tästä ei sen mukaan ole kysymys käsiteltävänä olevassa asiassa.
31 Hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin tähtien muodostama kruunu ei lisäksi kantajan mukaan ole samanlainen kuin Euroopan tunnuksen kruunu. Kantajan mukaan tähtien mitat, tähtien muodostamien kruunujen säteet sekä kunkin tähden säteen suhde tähtien muodostaman kruunun säteeseen ovat selkeästi erilaiset.
32 Kantaja väittää lisäksi, että heraldiselta kannalta on olennaista, että lippu on aina suorakulmainen. Hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin pohja on kuitenkin neliskulmainen, mikä ei muistuta lipun tavanomaista suorakulmaista muotoa. Lipuissa ei lisäksi ole sanaelementtiä.
33 Kantaja väittää, että hakemuksen kohteena oleva tavaramerkki ei eroa Euroopan tunnuksesta heraldiselta kannalta ainoastaan toissijaisilta ominaisuuksiltaan vaan myös olennaiselta elementiltään lipun tai kansallistunnuksen tavanomaisiin elementteihin verrattuna. Nimenomaan hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin sanaelementti on tämä elementti, joka yksinkertaisena ja helposti muistettavissa olevana avainsanana luonnehtii tavallisesti tavaramerkkiä selvemmin kuin mitkään graafiset esitykset, joihin kuuluu mikä tahansa tähtien muodostama kruunu.
34 Hakemuksen kohteena olevalla tavaramerkillä on näin ollen selkeitä yksilöllisiä ominaisuuksia, jotka eroavat selvästi Euroopan tunnuksen ominaisuuksista. Kantajan mukaan hakemuksen kohteena oleva tavaramerkki ei esitä Euroopan tunnusta sellaisenaan, se ei sisällä Euroopan tunnusta sellaisenaan eikä se ole myöskään heraldiselta kannalta tämän tunnuksen jäljitelmä. Hakemuksen kohteena oleva tavaramerkki on päinvastoin merkki, joka on laadittu täysin eri tavalla ja jonka SMHV liittää Euroopan tunnukseen yksinomaan siksi, että siinä on myös kahdentoista tähden muodostama kruunu. Euroopan neuvosto tai Euroopan yhteisöt eivät kuitenkaan nauti suojaa tähtien muodostaman kruunun jäljentämisen osalta. Suoja koskee kantajan mukaan yksinomaan lipun kuvausta, joka esitetään täsmällisesti Euroopan unionin Internet-sivulla, eli suorakulmiota, jonka keskellä on tähtien muodostama kruunu, jossa ei ole sanaelementtiä ja joka on tietyn kokoinen.
35 SMHV viittaa saksalaiseen oikeuskäytäntöön, jonka mukaan kyseessä voi olla jäljitelmä heraldiselta kannalta ainoastaan, kun on kyseessä tavaramerkki, joka valtion tunnuksen tai muun tämäntyyppisen merkin muuttamisesta huolimatta säilyttää vaakunoiden luonteen ja jonka yleisö ymmärtää valtion tunnukseksi tai kansainvälisen valtioidenvälisen järjestön tunnukseksi (K. H. Fezer, Beck’scher Kommentar zum Markenrecht, München, 1999).
36 SMHV katsoo näin ollen, että ilmaisu ”heraldiselta kannalta” merkitsee sitä, että on tarkasteltava yksinomaan heraldisten elementtien mahdollista samankaltaisuutta, eikä arvioitava merkkien geometristä tai graafista samankaltaisuutta. SMHV:n mukaan kaksi merkkiä voivat olla visuaalisesti erilaisia mutta heraldiselta kannalta samanlaisia. Esimerkiksi Merkuriuksen sauvan heraldinen elementti voi saada tarkkailijan silmissä erilaisia muotoja, jotka ovat täydellisesti erotettavissa. Merkit voivat puolestaan vaikuttaa visuaalisesti samankaltaisilta, vaikka ne eivät olisi täysin heraldiselta kannalta millään tavoin samankaltaisia, kuten esimerkiksi kun on kyseessä aarnikotkien ja kotkien kuvaus.
37 Hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin arvioinnin osalta SMHV katsoo, että valituslautakunta vahvisti perustellusti rekisteröinnin epäämisen, sillä hakemuksen kohteena oleva tavaramerkki voidaan ymmärtää Euroopan unionin tai Euroopan neuvoston tunnukseksi.
38 SMHV vetoaa Euroopan tunnuksen heraldiseen kuvaukseen, joka on seuraava: ”Taivaansinisellä pohjalla oleva kahdestatoista kultaisesta viisisakaraisesta tähdestä, joiden kärjet eivät kosketa toisiaan, muodostuva ympyrä.” Se väittää, että hakemuksen kohteena oleva tavaramerkki, joka muodostuu kahdentoista sellaisen tähden ympyrästä, jotka eivät kosketa toisiaan, eroaa heraldiselta kannalta Euroopan tunnuksen heraldisesta kuvauksesta ainoastaan sikäli kuin tähtien muodostama ympyrä esitetään valkoisena mustalla pohjalla ja siinä on sanaelementti. SMHV:n mukaan on merkityksetöntä, että hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin tähtien muodostama ympyrä esitetään neliskulmaisella pohjalla, koska mainitussa heraldisessa kuvauksessa ei täsmennetä pohjan muotoa, vaan pohjan väri (taivaansininen). Heraldiselta kannalta tämä koskee myös tähtien väliä. SMHV:n mukaan merkitystä on sillä, että kummassakin merkissä on kyse viisisakaraisista tähdistä. SMHV päättelee tästä, että nämä kaksi merkkiä ovat hyvin samankaltaiset, joten voidaan katsoa, että hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin graafinen esitys on heraldiselta kannalta jäljitelmä.
– Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
39 On todettava, että Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklan 1 kohdan a alakohdan tavoitteena on sellaisten tehtaan- tai kauppamerkkien rekisteröinnin ja käytön poissulkeminen, jotka ovat samanlaisia kuin valtion tunnukset tai jotka ovat jossain määrin samankaltaisia kuin ne. Tällainen rekisteröinti tai käyttö loukkaisi valtion oikeutta valvoa suvereniteettinsa symbolien käyttöä ja se voisi lisäksi johtaa yleisöä harhaan niiden tavaroiden alkuperästä, joissa tällaisia tavaramerkkejä käytettäisiin. Tämä suoja ulottuu Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklan 1 kohdan b alakohdan perusteella myös kansainvälisten valtioidenvälisten järjestöjen vaakunoihin, lippuihin ja muihin tunnuksiin, lyhenteisiin tai nimityksiin.
40 On todettava, että valtioiden ja kansainvälisten valtioidenvälisten järjestöjen tunnuksia ei suojata yksinomaan sellaisten tavaramerkkien rekisteröintiä ja käyttöä vastaan, jotka ovat niiden kanssa samanlaisia tai joihin ne sisältyvät, vaan myös siltä, että näihin tavaramerkkeihin sisällytetään tunnuksien jäljitelmiä heraldiselta kannalta.
41 Näin ollen on todettava, että se, että käsiteltävänä olevassa asiassa hakemuksen kohteena olevassa tavaramerkissä on myös sanaelementti, ei sellaisenaan estä kyseisen artiklan soveltamista, toisin kuin kantaja väittää. Merkitystä on sillä, onko käsiteltävänä olevassa asiassa hakemuksen kohteena olevassa tavaramerkissä elementti, jota voidaan pitää Euroopan tunnuksena tai sen jäljitelmänä heraldiselta kannalta. Tämän elementin ei tarvitse välttämättä olla samanlainen kuin kyseessä olevan tunnuksen. Kyseessä olevan elementin tyylitteleminen tai yksinomaan tunnuksen tietyn osan käyttäminen ei estä sitä, että kyseessä on heraldiselta kannalta jäljitelmä.
42 Kantaja viittaa myös Euroopan tunnuksen geometriseen kuvaukseen ja sen yksiväriseen jäljennökseen osoittaakseen, että hakemuksen kohteena oleva tavaramerkki ei ole samanlainen kuin Euroopan tunnus.
43 On kuitenkin todettava, että kantaja jättää huomiotta Euroopan neuvoston antaman seuraavan heraldisen kuvauksen:
”Taivaansinisellä pohjalla oleva kahdestatoista kultaisesta viisisakaraisesta tähdestä, joiden kärjet eivät kosketa toisiaan, muodostuva ympyrä.”
44 On todettava, että kun tehdään vertailu ”heraldiselta kannalta”, on viitattava heraldiseen kuvaukseen eikä geometriseen kuvaukseen, joka on luonteeltaan paljon yksityiskohtaisempi. Hakemuksen kohteena oleva tavaramerkki erottuu kuitenkin heraldiselta kannalta Euroopan tunnuksen heraldisesta kuvauksesta ainoastaan sikäli kuin hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin tähdistä muodostuva ympyrä esitetään valkoisena mustalla pohjalla.
45 Tämän osalta ottaen huomioon, että rekisteröintihakemuksessa ei mainita hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin värejä, tämä voitaisiin esittää missä tahansa väriyhdistelmässä ja siis myös taivaansinisellä pohjalla ja keltaisin tai kultaisin tähdin. Värejä koskevan heraldisen kuvauksen osalla ei näin ollen ole merkitystä tässä asiassa.
46 On lisäksi todettava, että Euroopan tunnus esiintyy usein mustavalkoisissa jäljennöksissä, joissa taivaansininen pohja ja kultaiset tähdet eivät ole värillisiä.
47 Keskenään vertailtavat merkit ovat näin ollen seuraavat:
48 Kantaja väittää tähtien muodostaman ympyrän osalta, että hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin tähtien muodostama ympyrä ei ole samanlainen kuin Euroopan tunnuksessa oleva tähtien muodostama ympyrä, koska tähtien mitat, tähtien muodostamien kruunujen säteet sekä kunkin tähden säteen suhde tähtien muodostaman kruunun säteeseen ovat selkeästi erilaiset.
49 Valituslautakunta katsoi kuitenkin perustellusti riidanalaisen ratkaisun 20 kohdassa, että ”suojatussa tähtien muodostamassa ympyrässä sekä hakemuksen kohteena olevassa kuviomerkissä on kummassakin 12 tähteä”, ja lisäksi, että ”tähdet ovat samantyyppisiä, koska kyseessä ovat samanmuotoiset ja ‑kokoiset viisikärkiset tähdet, joiden yksi kärki osoittaa ylöspäin”. On merkityksetöntä, että hakemuksen kohteena olevassa tavaramerkissä olevien tähtien muodostama ympyrä ei ole samanlainen kuin Euroopan tunnuksessa, koska kohderyhmä voi luulla, että kyseessä on heraldiselta kannalta tämän ympyrän jäljitelmä. Se, että tähdet eivät ole täysin samankokoisia, ei näin ollen ole ratkaisevaa. Kantajan väite on näin ollen hylättävä.
50 Kantajan sen väitteen osalta, jonka mukaan hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin neliskulmainen pohja erottaa sen Euroopan tunnuksesta, jossa on lippujen tavoin suorakulmainen pohja, on todettava, kuten SMHV perustellusti teki, että tällä väitetyllä erolla ei ole merkitystä, koska heraldisessa kuvauksessa ei täsmennetä Euroopan tunnuksen pohjan muotoa. Hallitseva tekijä on lisäksi pikemminkin tähtien muodostama ympyrä kuin pohja. Vaikka kyseessä sitä paitsi alun perin oli Euroopan neuvoston lippu, tähtien muodostamaa ympyrää ei pidetä yksinomaan lippuna vaan myös Euroopan unionin symbolina tai tunnuksena. Kantajan tätä väitettä ei näin ollen voida hyväksyä.
51 Tässä tilanteessa on katsottava, että hakemuksen kohteena oleva tavaramerkki on Euroopan tunnuksen jäljitelmä heraldiselta kannalta. Kanneperusteen ensimmäinen osa on näin ollen perusteeton.
Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkomista koskeva kanneperusteen toinen osa
– Asianosaisten lausumat
52 Kantaja väittää, että SMHV ei ole käyttänyt sille Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklan 1 kohdan c alakohdan toisessa virkkeessä myönnettyä harkintavaltaa. Vaikka kyseessä olisi heraldiselta kannalta Euroopan tunnuksen jäljitelmä, tässä määräyksessä ei edellytetä hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin rekisteröinnin epäämistä. Kantajan mukaan tässä asiassa on olennaista, että hakemuksen kohteena oleva tavaramerkki koskee tavaroita ja palveluja, jotka eroavat selvästi sekä Euroopan neuvoston että Euroopan unionin tavanomaisesta toiminnasta. Julkisen vallan käyttäjän tavanomaisen toiminnan ja siitä seuraavien ja siihen liittyvien palvelujen eli esimerkiksi taloudellisen tuen välillä ei ole tavaroiden tai palvelujen samankaltaisuutta.
53 Kantajan mukaan hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin etualalla olevalla sanaelementillä ECA ei ole mitään kaupallista merkitystä. Tämä sanaelementti ei ole yleinen eikä tavallinen lyhennelmä, minkä lisäksi se tunnetaan useissa merkityksissä. Kirjainten E, C ja A yhdistelmä on lyhennelmä sanoista Economic Cooperation Administration, joka on Euroopan unioniin liittymättömän Marshall-suunnitelman täytäntöönpanosta vastanneen entisen viranomaisen nimitys. Kantaja mainitsee myös muita mahdollisia merkityksiä, joita ovat esimerkiksi Early Compatibility Analysis, Earth Coverage Antenna, Economic Commission for Africa, Electrical Contractors Association, Export Credit Agency ja European Crystallographic Association, ja viittaa Internet-sivuille ja kannekirjelmänsä liitteenä oleviin otteisiin. Koska lyhennelmää ECA käytetään koko Euroopassa mitä erilaisimmissa toiminimissä, elinkeinotoiminnassa ei aiheudu minkäänlaista sekaannusvaaraa valtionhallinnon tai vielä vähemmän Euroopan yhteisön tai Euroopan komission kanssa.
54 Kantaja esittää lisäksi kannekirjelmänsä liitteessä rekisteröityjä tavaramerkkejä, joissa on 12 tähden muodostama kruunu sekä sanaelementtejä, ja väittää, että näitä tavaramerkkejä ei voida sekoittaa Euroopan tunnukseen. Se esittää kannekirjelmänsä liitteessä myös saksalaisia tavaramerkkejä, joissa on tähtien muodostama kruunu ja jotka niissä olevien täydentävien sana- tai kuvioelementtien vuoksi viittaavat Euroopan unioniin enemmän kuin hakemuksen kohteena oleva tavaramerkki. Kantaja täsmentää, että Markengesetzissä (Saksan tavaramerkkilaki) on samanlaisia säännöksiä kuin asetuksessa N:o 40/94.
55 Kantaja väittää, että näiden kansallisten tai kansainvälisten tavaramerkkien rekisteröinti osoittaa ensinnäkin, että tähtien muodostaman kruunun käyttämistä kuviomerkissä, jonka pohja on värillinen ja jossa on lisäksi sanaelementti, ei katsota Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklan 1 kohdan b alakohdan vastaiseksi, ja toiseksi, että vaikka samankaltaisuutta voitaisiin katsoa olevan, kaikki eurooppalaiset patentti‑ ja tavaramerkkivirastot käyttävät Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklan 1 kohdan c alakohdan perusteella harkintavaltaansa katsoessaan, että hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin kaltaiset tavaramerkit eivät saa yleisöä olettamaan, että kyseessä olevan järjestön ja vaakunoiden, lippujen, tunnuksien, lyhenteiden tai nimitysten välillä on yhteys. Kantajan näkemyksen mukaan kaikki nämä virastot katsovat, että käyttö tai rekisteröinti eivät todennäköisesti johda yleisöä harhaan siitä, että käyttäjän ja järjestön välillä olisi yhteys.
56 Kantaja päättelee, että hakemuksen kohteena oleva tavaramerkki ei saa yleisöä olettamaan, että kyseessä olevan järjestön ja tunnuksien, lyhenteiden tai nimitysten välillä on yhteys. Se ei myöskään johda yleisöä harhaan kantajan ja tämän järjestön välisen yhteyden osalta.
57 SMHV korostaa, että Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklan 1 kohdan c alakohdassa ei viitata millään tavoin tavaramerkkioikeudessa tarkoitettuun sekaannusvaaraan. Koska valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen tunnusten muodostavien merkkien erityisryhmän suojelu on erityisen tarpeellista, tavaroiden ja palvelujen samankaltaisuus tai samanlaisuus ei ole säännön soveltamisedellytys. On yksinomaan määritettävä, voidaanko yleisöä johtaa harhaan tavaramerkin haltijan ja valtion tai kansainvälisen tunnuksen haltijan välisen yhteyden olemassaolon osalta. Tästä ei SMHV:n mukaan ole kysymys, kun hakemuksen kohteena olevat tavarat ja palvelut sekä kansainvälisen järjestön toimiala huomioon ottaen se, että kuluttaja saattaisi ajatella, että kyseisten tavaroiden ja palvelujen sekä järjestön välillä on yhteys, voidaan sulkea pois. Tavaramerkin haltijan ja kansainvälisen järjestön toiminta-alan ilmeistä eroavaisuutta voidaan myös käyttää tukemaan näkemystä, jonka mukaan yleisö ei katso, että kyseisen tavaramerkin haltijan ja kyseisen kansainvälisen järjestön välillä on yhteys.
58 SMHV:n mukaan on näin ollen määritettävä, riittääkö sanaelementin lisääminen ja mustavalkoinen kuvaus siihen, että Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklaa ei sovelleta siksi, että on ilmeistä, että käytöllä tai rekisteröinnillä ei johdeta yleisöä harhaan käyttäjän ja järjestön välisen yhteyden olemassaolon osalta.
59 SMHV väittää tämän osalta, ettei ole tarpeen määrittää, voiko akronyymillä ECA olla useita merkityksiä, vaan selvittää, voidaanko tavaramerkillä johtaa yleisöä harhaan käyttäjän ja järjestön välisen yhteyden osalta.
60 SMHV kiistää lisäksi kantajan väitteen, jonka mukaan tähdistä muodostuvan ympyrän käyttämistä värillisellä pohjalla sanaelementin kanssa ei katsota Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkomiseksi kansallisten tavaramerkkivirastojen käytännön perusteella.
61 SMHV korostaa, että se on myös evännyt useiden tavaramerkkien rekisteröinnin, koska ne olivat samankaltaisia kuin Euroopan tunnus. SMHV:n vastineensa liitteessä esittämät esimerkit osoittavat sen mukaan, että kukin näistä ratkaisuista perustui sekaannusvaaran olemassaoloon.
62 Tästä seuraa SMHV:n mukaan, että syrjintäkiellon periaatteen loukkaaminen ei voi olla kanteen kohde (asia T‑106/00, Streamserve v. SMHV (STREAMSERVE), tuomio 27.2.2002, Kok. 2002, s. II‑723, 66 kohta). Koska kyseessä on sidotun toimivallan piiriin kuuluva ratkaisu, aikaisemmat ratkaisut eivät voi olla vertailukohteena. Vaikka aikaisemmat ratkaisut olivat sääntöjen mukaisia ja vaikka todella on kyse samankaltaisista asioista, riidanalainen ratkaisu voidaan kumota ainoastaan sen vuoksi, että lainsäädäntöä on sovellettu virheellisesti, eikä sen vuoksi, että syrjintäkiellon periaatetta on jollain tavoin loukattu.
– Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
63 On muistutettava, että Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklan 1 kohdan c alakohdan toisessa virkkeessä määrätään, että kun on kyseessä kansainvälisen järjestön tunnus, tavaramerkin rekisteröintiä ei tarvitse evätä, jos se ei herätä yleisössä käsitystä kyseessä olevan järjestön ja vaakunoiden, lippujen, tunnusten, lyhenteiden tai nimitysten välisestä yhteydestä, tai jos tämä rekisteröinti ei todennäköisesti johda yleisöä harhaan käyttäjän ja järjestön välisen yhteyden suhteen.
64 Kantaja väittää virheellisesti, että SMHV ei käyttänyt tähän määräykseen perustuvaa harkintavaltaa. Valituslautakunta totesi itse asiassa riidanalaisen ratkaisun 24 kohdassa seuraavaa:
”Sen selvittämiseksi, yhdistääkö asianomainen yleisö kuviomerkin kyseessä oleviin valtioidenvälisiin järjestöihin, tai voiko yhteys, jonka se muodostaa kantajan ja kyseisten valtioidenvälisten järjestöjen välillä, johtaa sitä harhaan, kun se näkee kuviomerkin niiden tavaroiden ja palvelujen yhteydessä, joissa sitä käytetään, on arvioitava tavaramerkistä saatavaa kokonaisvaikutelmaa. Jotta tähän kysymykseen voidaan vastata myöntävästi, kyseisen yleisön on − kun se näkee tavaramerkin kokonaisuudessaan eli kun se esiintyy graafisten elementtiensä ja sanaelementtiensä kanssa − pidettävä sitä viittauksena suojattuun merkkiin ja sitä käyttäviin järjestöihin. Tässä arvioinnissa on myös otettava huomioon hakemuksessa täsmennettyjen tavaroiden ja palvelujen luettelo.”
65 Edellä mainitusta kohdasta sekä riidanalaisen ratkaisun 25−29 kohdasta ilmenee, että vaikka valituslautakunta ei viittaa nimenomaisesti Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklan 1 kohdan c alakohtaan, se tarkasteli, yhdistääkö yleisö hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin perusteella kyseisen tavaramerkin ja Euroopan neuvoston tai Euroopan yhteisöt, tai voiko se johtaa yleisöä harhaan kantajan ja Euroopan neuvoston tai Euroopan yhteisön välisen yhteyden osalta. Se päätteli, että hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin rekisteröinti ja käyttö voi antaa asianomaiselle yleisölle vaikutelman hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin ja Euroopan neuvoston tai Euroopan yhteisön välisestä yhteydestä.
66 Valituslautakunta katsoi tämän osalta ne tavarat ja palvelut huomioon ottaen, joiden osalta hakija on hakenut rekisteröintiä, että kohdeyleisö on sekä suuri yleisö että erityisyleisö. Esimerkiksi kursseja voidaan kohdistaa tarkasti määritellylle erityisyleisölle tai suurelle yleisölle sen mukaan, millä tavoin ne järjestetään ja mitä aiheita niillä käsitellään.
67 Toisin kuin kantaja väittää, valituslautakunta totesi lisäksi, että kantajan tavaroiden ja palvelujen luettelon sekä Euroopan neuvoston ja Euroopan yhteisön tai Euroopan unionin toimintojen välillä on päällekkäisyyttä. Valituslautakunta viittasi muun muassa Euroopan yhteisöjen viralliseen lehteen, joka on saatavissa maksua vastaan Cd‑romilla eli nauhoitetulla tietovälineellä, Euroopan neuvoston ja Euroopan yhteisön tarjoamiin seminaareihin, koulutusohjelmiin ja konferensseihin mitä erilaisimmilla aloilla, sekä suureen määrään tietokantoja, jotka nämä järjestöt ovat asettaneet yleisön käyttöön ja joihin kuuluu muun muassa EUR‑Lex.
68 On todettava, että koska Euroopan neuvosto sekä Euroopan unioni tai Euroopan yhteisö voivat tarjota suuren määrän palveluja ja tavaroita, niiden tavaroiden tai palvelujen luonne, joiden osalta rekisteröintiä on haettu, ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että kohdeyleisö kuvittelee, että kantajan ja näiden järjestöjen välillä on yhteys. Valituslautakunta päätteli näin ollen perustellusti, että hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin rekisteröinti saattaa antaa yleisölle vaikutelman siitä, että hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin ja kyseessä olevien järjestöjen välillä on yhteys.
69 Sanaelementin ECA osalta on todettava, että se, että akronyymi ECA esiintyy hakemuksen kohteena olevaa tavaramerkkiä kuvaavan merkin keskiosassa vahvistaa vaikutelman kantajan ja Euroopan unionin tai Euroopan yhteisön välisestä yhteydestä. Kuten SMHV totesi, lyhennelmä EC viittaa suoraan Euroopan yhteisöön (European Community) ainakin Euroopan unionin englanninkielisessä osassa. Tämä akronyymi tunnetaan jopa Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopuolella Euroopan yhteisön lyhenteenä. Akronyymi ECA voi lisäksi viitata tilintarkastustuomioistuimeen (European Court of Auditors). Sanaelementin ECA lisääminen tähdistä muodostuvan ympyrän sisälle ei poista vaikutelmaa siitä, että kantajan ja Euroopan unionin tai Euroopan yhteisön välillä on yhteys, vaan asia on päinvastoin. Tämä vaikutelma saadaan tähtien muodostamasta ympyrästä, joten tämä vaikutelma pysyy lisättäessä sanaelementti, jonka alkuosa on EC tai CE, joka voi tarkoittaa mitä tahansa Euroopan unionin tai Euroopan yhteisön virastoa, elintä tai ohjelmaa. Kantajan väite, joka koskee sanaelementtiä ECA, on näin ollen perusteeton.
70 Kantajan mainitsemien aikaisempien kansallisten rekisteröintien osalta on muistutettava, että kuten oikeuskäytännöstä seuraa, tavaramerkkejä koskeva yhteisöjen lainsäädäntö muodostaa itsenäisen järjestelmän, joka koostuu sille ominaisesta tavoitteiden ja sääntöjen kokonaisuudesta, jonka soveltaminen on riippumaton kansallisista järjestelmistä (asia T‑32/00, Messe München v. SMHV (electronica), tuomio 5.12.2000, Kok. 2000, s. II‑3829, 47 kohta). Sitä, voidaanko merkki rekisteröidä yhteisön tavaramerkiksi, on näin ollen arvioitava yksinomaan yhteisön asiaa koskevan lainsäädännön perusteella. Jäsenvaltiossa tai kolmannessa valtiossa tehdyt ratkaisut, joiden mukaan tämä sama merkki voidaan rekisteröidä kansalliseksi tavaramerkiksi, eivät näin ollen sido SMHV:tä ja mahdollisesti yhteisöjen tuomioistuimia (asia T‑88/00, Mag Instrument v. SMHV (taskulamppujen muoto), tuomio 7.2.2002, Kok. 2002, s. II‑467, 41 kohta). Jäsenvaltioissa jo suoritetut rekisteröinnit ovat yksinomaan tekijöitä, jotka olematta ratkaisevia voidaan ottaa huomioon yhteisön tavaramerkin rekisteröinnin yhteydessä (asia T‑122/99, Procter & Gamble v. SMHV (saippuan muoto), tuomio 16.2.2000, Kok. 2000, s. II‑265, 61 kohta; asia T‑24/00, Sunrider v. SMHV (VITALITE), tuomio 31.1.2001, Kok. 2001, s. II‑449, 33 kohta; asia T‑337/99, Henkel v. SMHV (pyöreä puna-valkoinen tabletti), tuomio 19.9.2001, Kok. 2001, s. II‑2597, 58 kohta ja asia T‑194/01, Unilever v. SMHV (munanmuotoinen tabletti), tuomio 5.3.2003, 68 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa). Tämä pätee sitäkin suuremmalla syyllä muiden tavaramerkkien kuin tässä asiassa hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin rekisteröintiin.
71 SMHV:n oman käytännön osalta oikeuskäytännöstä ilmenee, että ratkaisut, jotka koskevat merkin rekisteröintiä yhteisön tavaramerkiksi ja jotka valituslautakunnat tekevät asetuksen N:o 40/94 perusteella, kuuluvat sidotun toimivallan eivätkä harkintavallan piiriin. Sitä, voidaanko merkki rekisteröidä yhteisön tavaramerkiksi, on näin ollen arvioitava yksinomaan tämän asetuksen perusteella, sellaisena kuin yhteisöjen tuomioistuimet ovat sitä tulkinneet, eikä valituslautakuntien aikaisemman käytännön perusteella (edellä 62 kohdassa mainittu asia STREAMSERVE, tuomion 66 kohta; yhdistetyt asiat T‑79/01 ja T‑86/01, Bosch v. SMHV (Kit Pro ja Kit Super Pro), tuomio 20.11.2002, Kok. 2002, s. II‑4881, 32 kohta ja yhdistetyt asiat T‑324/01 ja T‑110/02, Axions ja Belce v. SMHV (ruskean sikarin muoto ja kultaharkon muoto), 51 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
72 On joka tapauksessa huomattava, että vaikka aiemmassa ratkaisussa esitetyt tosiseikkoja tai oikeudellisia seikkoja koskevat perustelut voivat tukea asetuksen N:o 40/94 säännöksen rikkomista koskevaa kanneperustetta (edellä 62 kohdassa mainittu asia STREAMSERVE, tuomion 69 kohta ja edellä 71 kohdassa mainitut yhdistetyt asiat Kit Pro ja Kit Super Pro, tuomion 33 kohta), on kuitenkin todettava, että kantaja ei ole tässä asiassa vedonnut siihen, että sen mainitsemissa kansallisissa ratkaisuissa ja valituslautakuntien aikaisemmissa ratkaisuissa on perusteluja, joilla voidaan kyseenalaistaa edellä annettu vastaus asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan h alakohdan rikkomista koskevasta kanneperusteesta (edellä 71 kohdassa mainittu asia ruskean sikarin muoto ja kultaharkon muoto, tuomion 52 kohta).
73 Kantajan väitteet, jotka perustuvat yksinomaan Saksassa, muissa maissa sekä yhteisön tasolla suoritettuihin rekisteröinteihin, ovat näin ollen merkityksettömiä.
74 Kanneperusteen toinen osa on näin ollen perusteeton.
75 Kanne on näin ollen hylättävä kokonaisuudessaan.
Oikeudenkäyntikulut
76 Ensimmäisen oikeusasteen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantaja on hävinnyt asian ja SMHV on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, kantaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Näillä perusteilla
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto)
on antanut seuraavan tuomiolauselman:
1) Kanne hylätään.
2) Kantaja velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Julistettiin Luxemburgissa 21 päivänä huhtikuuta 2004.