Language of document : ECLI:EU:T:2019:502

Yhdistetyt asiat T-244/16 ja T-285/17

Viktor Fedorovych Yanukovych

vastaan

Euroopan unionin neuvosto

 Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 11.7.2019

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Ukrainan tilanteen johdosta toteutetut rajoittavat toimenpiteet – Varojen jäädyttäminen – Luettelo henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttämistä sovelletaan – Kantajan nimen pysyttäminen luettelossa – Neuvoston velvollisuus varmistua siitä, että kolmannen valtion viranomaisen päätös on tehty puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan kunnioittaen

1.      Tuomioistuinmenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Yhteenveto kanneperusteista – Yleinen viittaus muihin kannekirjelmän liitteenä oleviin asiakirjoihin – Tutkimatta jättäminen

(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artikla; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 76 artiklan 1 kohdan d alakohta)

(ks. 56 ja 57 kohta)

2.      Euroopan unioni – Toimielinten toimien laillisuuden tuomioistuinvalvonta – Ukrainan tilanteen johdosta toteutetut rajoittavat toimenpiteet – Valtion varojen väärinkäytöstä vastuussa olevien henkilöiden sekä heitä lähellä olevien luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten varojen jäädyttäminen – Valvonnan laajuus

(SEUT 275 artiklan toinen kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla; neuvoston päätökset (YUTP) 2016/318 ja 2017/381; neuvoston asetukset 2016/311 ja 2017/374)

(ks. 73 ja 74 kohta)

3.      Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Ukrainan tilanteen johdosta toteutetut rajoittavat toimenpiteet – Varojen jäädyttämisestä tehty päätös – Toteuttaminen tai voimassa pysyttäminen kolmannen valtion viranomaisten julkisten varojen väärinkäytön vuoksi käynnistämien oikeudenkäyntimenettelyjen perusteella – Sallittavuus – Edellytys – Kansallinen päätös, joka on annettu puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan kunnioittaen – Neuvoston tarkistusvelvollisuus – Perusteluvelvollisuus – Ulottuvuus – Sillä, että kolmas valtio on liittynyt Euroopan ihmisoikeussopimukseen, ei ole merkitystä

(Neuvoston päätökset (YUTP) 2016/318 ja 2017/381; neuvoston asetukset 2016/311 ja 2017/374)

(ks. 75–80, 85–87 ja 91–95 kohta)


Tiivistelmä

Unionin yleinen tuomioistuin kumosi 11.7.2019 antamissaan tuomioissa Yanukovych v. neuvosto (T-244/16 ja T-285/17) ja Klymenko v. neuvosto (T-274/18) useita neuvoston toimia(1), jotka koskivat Ukrainan tilanteen johdosta toteutettuja rajoittavia toimenpiteitä, joilla näiden rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevista henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä(2) laaditun luettelon voimassaoloa oli jatkettu siten, että kantajien, jotka olivat Ukrainan entinen presidentti ja entinen tulo- ja palkkioministeri, nimet pysytettiin mainitussa luettelossa. Merkitsemisestä luetteloon oli päätetty sillä perusteella, että Ukrainassa oli aloitettu kantajia koskevia esitutkintamenettelyjä julkisten varojen väärinkäyttöön ja niiden siirtämiseen laittomasti Ukrainan ulkopuolelle liittyvistä rikoksista, ja merkitsemistä jatkettiin tämän jälkeen sillä perusteella, että Ukrainassa oli käynnistetty kantajien osalta rikosoikeudellisia menettelyjä julkisten varojen tai omaisuuden väärinkäytön vuoksi.

Unionin yleinen tuomioistuin sovelsi 19.12.2018 annetussa tuomiossa Azarov v. neuvosto vahvistetusta oikeuskäytännöstä ilmeneviä periaatteita, ja muistuttaa esillä olevissa kahdessa asiassa ensinnäkin, että unionin tuomioistuinten on valvottava kaikkien unionin toimien laillisuutta perusoikeuksien kannalta.(3) Vaikka neuvosto voi perustaa rajoittavien toimenpiteiden toteuttamisen tai voimassa pysyttämisen kolmannen valtion päätökseen, sen on itse varmistettava, että tällainen päätös on tehty kyseisessä valtiossa puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan kunnioittaen. Tässä yhteydessä täsmennetään, että vaikka se seikka, että kyseinen kolmas valtio on liittynyt ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen (jäljempänä ihmisoikeussopimus) merkitsee, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (jäljempänä ihmisoikeustuomioistuin) valvoo mainitulla yleissopimuksella taattuja perusoikeuksia, tällä seikalla ei kuitenkaan voida tehdä tarpeettomaksi mainittua varmistusta koskevaa velvollisuutta. Lisäksi neuvoston on perusteluvelvollisuuttaan noudattaakseen esitettävä rajoittavia toimenpiteitä määräävissä toimenpiteissä, että se on varmistunut siitä, että kolmannen valtion päätös, johon se perustaa kyseiset toimenpiteet, on tehty näitä oikeuksia kunnioittaen. Neuvostolla on myös velvollisuus suorittaa mainittu varmistaminen riippumatta niistä todisteista, joita kantajat ovat toimittaneet.

Unionin yleinen tuomioistuin toteaa tämän jälkeen, että vaikka neuvosto väittää, että Ukrainassa harjoitettiin tuomioistuinvalvontaa rikostutkintoja suoritettaessa ja että tässä yhteydessä annetut useat tuomioistuinten ratkaisut osoittavat, että neuvosto on voinut varmentaa kyseisten oikeuksien noudattamisen, tällaiset ratkaisut eivät ole sellaisenaan omiaan osoittamaan, että Ukrainan oikeusviranomaisten päätös toteuttaa mainittuja rikosoikeudellisia menettelyjä, joihin rajoittavien toimenpiteiden pysyttäminen perustuu, on tehty puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan kunnioittaen. Kaikki neuvoston mainitsemat tuomioistuinten ratkaisut ovat näet osa rikosoikeudellisia menettelyjä, joiden perusteella kantajien nimet on merkitty luetteloon ja pysytetty siinä, ja ne ovat siihen nähden vain liitännäisiä siltä osin kuin ne ovat luonteeltaan joko turvaamis- tai prosessitoimia.

Unionin yleinen tuomioistuin korostaa tuomiossa Klymenko v. neuvosto (T-274/18) erityisesti, että neuvosto ei ole selittänyt, miten näiden ratkaisujen olemassaolon perusteella voidaan katsoa, että kyseisten oikeuksien suoja varmistettiin, vaikka Ukrainassa aloitettu rikosoikeudellinen menettely, johon riidanalaiset rajoittavat toimenpiteet perustuivat vuonna 2014, oli vielä alustavan tutkinnan vaiheessa. Unionin yleinen tuomioistuin viittaa tässä yhteydessä ihmisoikeussopimukseen(4) ja unionin perusoikeuskirjaan(5), joista seuraa, että oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan koskeva periaate sisältä muun muassa oikeuden oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. Unionin yleinen tuomioistuin toteaa erityisesti, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on jo katsonut, että kyseisen periaatteen loukkaaminen voidaan todeta muun muassa silloin, kun rikosoikeudellisen menettelyn tutkintavaiheelle ovat ominaisia useat passiiviset vaiheet, jotka johtuvat kyseisessä tutkinnassa toimivaltaisista viranomaisista. Unionin yleinen tuomioistuin muistuttaa lisäksi, että kun henkilö on ollut rajoittavien toimenpiteiden kohteena jo useita vuosia ja asia on näin kyseisessä kolmannessa valtiossa toteutetun saman rikosoikeudellisen menettelyn vireilläolon takia, neuvosto on velvollinen tutkimaan perusteellisemmin sitä, ovatko viranomaiset mahdollisesti loukanneet kyseisen henkilön perusoikeuksia. Neuvoston olisi näin ollen ainakin pitänyt ilmoittaa, miksi se saattoi katsoa, että näitä oikeuksia oli kunnioitettu siltä osin kuin kyse on siitä, kunnioitettiinko kantajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa.

Aluksi ennen pääasian ratkaisemista unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi tässä samassa asiassa neuvoston prosessinedellytyksen puuttumista koskevan väitteen, joka koski sitä, että kantaja, tukeutuessaan tuomioon Azarov, on vedonnut uuteen perusteeseen. Unionin yleinen tuomioistuin toteaa ensinnäkin, että tuomiossa Azarov unionin tuomioistuin, kumottuaan 7.7.2017 annetun tuomion Azarov v. neuvosto, piti asiaa ratkaisukelpoisena ja kumosi riidanalaiset toimet, ja totesi, että perusteluvelvollisuuden rikkominen on oikeusjärjestyksen perusteisiin kuuluva peruste, joka voidaan tällä perusteella esittää milloin tahansa.(6) Unionin yleinen tuomioistuin huomauttaa toiseksi, että joka tapauksessa kantajan väitteillä, jotka perustuvat tuomioon Azarov, on läheinen yhteys tiettyihin kannekirjelmän kohtiin ja ne voidaan ottaa tutkittaviksi myös tällä perusteella. Unionin yleinen tuomioistuin toteaa kolmanneksi, että koska unionin tuomioistuin kumosi unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännön, joka oli olemassa, kun kantaja nosti kanteensa, tuomiota Azarov on pidettävä oikeudellisena seikkana, joka on omiaan oikeuttamaan vetoamisen uuteen perusteeseen tai väitteeseen.


1      Nyt esillä olevissa asioissa T-244/16 ja T-285/17 vaadittiin kumoamaan 4.3.2016 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2016/318 (EUVL 2016, L 60, s. 76), 4.3.2016 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/311 (EUVL 2016, L 60, s. 1), 3.3.2017 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2017/381 (EUVL 2017, L 58, s. 34) ja 3.3.2017 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/374 (EUVL 2017, L 58, s. 1), ja asiassa T-274/18 vaadittiin kumoamaan 5.3.2018 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2018/333 (EUVL 2018, L 63, s. 48) ja 5.3.2018 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/326 (EUVL 2018, L 63, s. 5).


2      Joita ovat henkilöt, yhteisöt ja elimet, joihin Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä 5.3.2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/119/YUTP (EUVL 2014, L 66, s. 26), sellaisena kuin se on muutettuna 29.1.2015 tehdyllä neuvoston päätöksellä (YUTP) 2015/143 (EUVL 2015, L 24, s. 16), 1 artiklaa sekä 5.3.2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 208/2014 (EUVL 2014, L 66, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 29.1.2015 annetulla neuvoston asetuksella (EU) 2015/138 (JO 2015, L 24, s. 1), 2 artiklaa sovelletaan.


3      Unionin tuomioistuimen tuomio 19.12.2018, Azarov v. neuvosto (C-530/17 P, EU:C:2018:1031).


4      6 artiklan 1 kohta.


5      47 artikla.


6      Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.7.2017, Azarov v. neuvosto (T-215/15, EU:T:2017:479)