Kanne 25.9.2012 - Württembergische Gemeinde-Versicherung v. komissio
(Asia T-421/12)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Kantaja: Württembergische Gemeinde-Versicherung a.G. (Stuttgart, Saksa) (edustajat: asianajajat A. Birnstiel, H. Heinrich ja J.-O.Schrotz)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
kumoamaan 17.7.2012 tehdyn komission päätöksen, jolla evättiin kantajan hakemus saada asetuksen N:o 1049/2001 nojalla tutustua tiettyihin kartellimenettelyä (COMP/39.125 - Autonlasi) koskeviin asiakirjoihin
velvoittamaan vastaajan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.
Ensimmäinen kanneperuste: Hakemuksessa nimettyjä yksittäisiä asiakirjoja ei tutkittu
Kantaja väittää ensimmäisellä kanneperusteellaan, ettei päätös perustu kunkin yksittäisen asiakirjan konkreettiseen ja erikseen suoritettuun tutkimiseen. Kantajan mielestä riidanalainen päätös perustuu siihen oikeudellisesti virheelliseen lähtökohtaan, että nyt käsiteltävässä asiassa oletetaan yleisesti, että poikkeusta sovelletaan.
Toinen kanneperuste: Perusteluvelvollisuuden laiminlyönti
Kantaja toteaa tästä, että komissio on perustellut päätöksessään kantajan hakemuksen hylkäämistä kokonaisuudessaan vain yleisillä toteamuksilla ja siten riittämättömästi. Kantajan mielestä näin on laiminlyöty perusteluvelvollisuutta ja siten jätetty noudattamatta olennaisia menettelymääräyksiä.
Kolmas kanneperuste: Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja kolmannen luetelmakohdan oikeudellisesti virheellinen tulkinta
Kolmannella kanneperusteellaan kantaja väittää, että komissio on tulkinnut ja soveltanut asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä ja kolmannessa luetelmakohdassa säädettyjä poikkeuksia oikeudellisesti virheellisesti. Kantajan mielestä komissio sivuuttaa poikkeus-sääntö-suhteen ja lähtee aivan liian laajasta "tutkintatoimien suojan" ja "taloudellisten etujen" käsitteestä.
Neljäs kanneperuste: Yksityisoikeuden alaan kuuluvan kartellilainsäädännön täytäntöönpanon sivuuttaminen asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna yleisenä etuna
Neljännellä kanneperusteella kantaja väittää, että komissio on perusteettomasti kiistänyt, että on olemassa ylivoimainen yleinen etu pyydettyjen asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaisemiseen. Kantajan mielestä komission olisi pitänyt erityisesti intressivertailun puitteissa ottaa huomioon, että myös yksityisoikeuden alaan kuuluvan kartellilainsäädännön täytäntöönpano on asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yleinen etu.
____________1 - Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, s. 43).