Asia C‑363/12

Z

vastaan

A Government department
ja
The Board of management of a community school

(Equality Tribunalin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Ennakkoratkaisupyyntö – Sosiaalipolitiikka – Direktiivi 2006/54/EY – Mies- ja naispuolisten työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu – Aiottu äiti, joka on saanut lapsen sijaissynnytystä koskevan sopimuksen perusteella – Kieltäytyminen myöntämästä hänelle äitiyslomaa tai adoptiolomaa vastaavaa palkallista lomaa – Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus – Direktiivi 2000/78/EY – Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa – Vammaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto – Aiottu äiti, joka ei voi saada lasta – Vamman olemassaolo – Direktiivien 2006/54 ja 2000/78 pätevyys

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 18.3.2014

1.        Sosiaalipolitiikka – Mies- ja naispuoliset työntekijät – Mahdollisuudet työhön ja työsuhteen ehdot – Yhdenvertainen kohtelu – Direktiivi 2006/54 – Kieltäytyminen äitiysloman myöntämisestä aiotulle äidille – Raskauteen tai äitiysvapaaseen liittyvä epäedullisempi kohtelu – Ei ole

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54 2 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta ja 2 kohdan c alakohta sekä 4 ja 14 artikla; neuvoston direktiivin 92/85 8 artikla)

2.        Sosiaalipolitiikka – Mies- ja naispuoliset työntekijät – Mahdollisuudet työhön ja työsuhteen ehdot – Yhdenvertainen kohtelu – Direktiivi 2006/54 – Soveltamisala – Adoptioloman myöntäminen ja soveltamisedellytykset – Ei kuulu soveltamisalaan

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54 johdanto-osan 27 perustelukappale ja 16 artikla; neuvoston direktiivi 92/85)

3.        Ennakkoratkaisukysymykset – Unionin tuomioistuimen toimivalta – Rajat – Kysymys, jolla ei ilmiselvästi ole merkitystä

(SEUT 267 artiklan 1 kohta)

4.        Kansainväliset sopimukset – Unionin sopimukset – Ensisijaisuus unionin johdettuihin säädöksiin nähden – Velvollisuus tulkita johdetun oikeuden säädöksiä kansainvälisten sopimusten valossa – Direktiivin 2000/78 tulkinta vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen valossa

(SEUT 216 artiklan 2 kohta; neuvoston direktiivi 2000/78) 

5.        Sosiaalipolitiikka – Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa – Direktiivi 2000/78 – Vammaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto – Vammaisuuden käsite

(Neuvoston direktiivi 2000/78)

6.        Sosiaalipolitiikka – Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa – Direktiivi 2000/78 – Vammaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto – Mahdottomuus saada lasta tavanomaisin keinoin – Sairaus, joka ei estä aiottua äitiä pääsemästä johonkin toimeen, harjoittamasta sitä ja etenemästä urallaan – Syrjintää ei ole todettu

(Neuvoston direktiivi 2000/78)

7.        Ennakkoratkaisukysymykset – Unionin tuomioistuimen toimivalta – Rajat – Unionia sitova kansainvälinen yleissopimus – Direktiivin pätevyyden tutkiminen kansainvälisen yleissopimuksen perusteella – Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus – Direktiivin 2000/78 pätevyyden arviointi eräiden tämän yleissopimuksen määräysten perusteella – Ulkopuolelle jääminen

(SEUT 267 artiklan 1 kohdan b alakohta; neuvoston direktiivi 2000/78)

1.        Miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa annettua direktiiviä 2006/54 ja erityisesti sen 4 ja 14 artiklaa on tulkittava siten, että kyse ei ole sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä, kun naispuoliselle työntekijälle, joka aiottuna äitinä on saanut lapsen sijaissynnytystä koskevan sopimuksen perusteella, kieltäydytään myöntämästä äitiyslomaa vastaavaa palkallista lomaa.

Siltä osin kuin ensiksi kyse on tämän 2006/54 2 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetusta syrjinnästä, kieltäytyminen ei perustu perusteeseen, jota sovelletaan yksinomaan toiseen sukupuoleen. Toiseksi direktiivin 2 artiklan 2 kohdan c alakohtaan nähden aiottua äitiä, joka on saanut lapsen sijaissynnytystä koskevan sopimuksen perusteella, ei voida lähtökohtaisesti kohdella epäedullisemmin hänen raskauteensa liittyen, koska hän ei ole ollut raskaana tästä lapsesta. Kolmanneksi kun otetaan huomioon, että toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä annettua direktiiviä 92/85 on tulkittava siten, että jäsenvaltiot eivät ole velvollisia myöntämään kyseisen direktiivin 8 artiklan nojalla oikeutta äitiyslomaan työntekijälle aiottuna äitinä, joka on saanut lapsen sijaissynnytystä koskevan sopimuksen perusteella silloinkaan, kun hän saattaa imettää tätä lasta syntymän jälkeen tai imettää tätä lasta, tällaista aiottua äitiä ei siis kohdella epäedullisemmin äitiyslomaan liittyen direktiivissä 92/85 tarkoitetulla tavalla, minkä vuoksi hänen ei voida katsoa olleen sukupuoleen perustuvan syrjinnän kohteena direktiivin 2006/54 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetuin tavoin.

(ks. 51, 52, 57–60 ja 67 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

2.        Miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa annetun direktiivin 2006/54 16 artiklasta, kun se luetaan yhdessä direktiivin johdanto-osan 27 perustelukappaleen kanssa, käy selvästi ilmi, että direktiivissä säilytetään jäsenvaltioiden vapaus päättää, myöntävätkö ne oikeuden adoptiovapaaseen, ja että tämän vapaan soveltamisehdot irtisanomista tai työhönpaluuta lukuun ottamatta eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan. Tästä seuraa, että aiotun äidin, joka on saanut lapsen sijaissynnytystä koskevan sopimuksen perusteella, tilanne siltä osin kuin kyse on adoptioloman myöntämisestä ei kuulu kyseisen direktiivin soveltamisalaan.

(ks. 63, 65 ja 67 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

3.        Ks. tuomion teksti.

(ks. 64 kohta)

4.        Ks. tuomion teksti.

(ks. 71–75 kohta)

5.        Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun neuvoston direktiivin 2000/78 mukaisen vammaisuuden käsitteen on ymmärrettävä tarkoittavan muun muassa fyysisistä, henkisistä tai psyykkisistä vaurioista johtuvaa pitkäaikaista rajoitetta, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää asianomaisen henkilön täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen työelämään yhdenvertaisesti muiden työntekijöiden kanssa. Tämä käsite ei tarkoita ainoastaan mahdottomuutta tehdä työtä vaan myös työntekoa rajoittavaa haittaa.

(ks. 76 ja 77 kohta)

6.        Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annettua neuvoston direktiiviä 2000/78 on tulkittava siten, että kyse ei ole vammaisuuteen perustuvasta syrjinnästä, kun naispuoliselle työntekijälle, joka ei voi saada lasta ja joka on turvautunut sijaissynnytystä koskevaan sopimukseen, kieltäydytään myöntämästä äitiyslomaa tai adoptiolomaa vastaavaa palkallista lomaa. Se, ettei aiottu äiti voi saada lasta tavanomaisin keinoin, ei sinällään lähtökohtaisesti estä häntä pääsemästä johonkin toimeen, harjoittamasta sitä ja etenemästä urallaan

(ks. 80–82 ja 91 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)

7.        Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun neuvoston direktiivin 2000/78 pätevyyttä ei voida arvioida vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen perusteella, mutta direktiiviä on tulkittava niin pitkälle kuin mahdollista kyseisen yleissopimuksen mukaisesti.

Kyseinen kansainvälinen sopimus on ohjelman luonteinen siltä osin kuin siinä asetetut velvollisuudet koskevat sopimuspuolia. Tästä seuraa, että Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen määräysten täytäntöönpano tai oikeusvaikutusten syntyminen edellyttävät sopimuspuolilta muita toimia. Näissä olosuhteissa kyseisen yleissopimuksen määräykset eivät sisällöltään ole ehdottomia ja riittävän täsmällisiä eikä niillä ole välitöntä vaikutusta unionin oikeudessa.

(ks. 87–91 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)