Language of document : ECLI:EU:C:2001:261

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kuudes jaosto)

10 päivänä toukokuuta 2001 (1)

Asetus N:o 1610/96 - Kasvinsuojeluaineet - Lisäsuojatodistus

Asiassa C-258/99,

jonka Arrondissementsrechtbank 's-Gravenhage (Alankomaat) on saattanut EY 234 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saadakseen tässä kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa

BASF AG

vastaan

Bureau voor de Industriële Eigendom (BIE)

ennakkoratkaisun kasvinsuojeluaineiden lisäsuojatodistuksen käyttöön ottamisesta 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1610/96 (EYVL L 198, s. 30) 1 ja 3 artiklan tulkinnasta,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (kuudes jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja C. Gulmann (esittelevä tuomari) sekä tuomarit V. Skouris, J.-P. Puissochet, R. Schintgen ja F. Macken,

julkisasiamies: F. G. Jacobs,


kirjaaja: osastopäällikkö D. Louterman-Hubeau,

ottaen huomioon kirjalliset huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

-    BASF AG, edustajinaan advocaat P. Kuipers ja advocaat W. VerLoren van Themaat

-    Bureau voor de Industriële Eigendom (BIE), asiamiehinään C. Eskes ja R. A. Grootoonk

-    Saksan hallitus, asiamiehinään W.-D. Plessing ja A. Dittrich

-    Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, asiamiehenään R. Magrill, jota avustaa barrister D. Alexander

-    Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään K. Banks ja H. M. H. Speyart,

ottaen huomioon suullista käsittelyä varten laaditun kertomuksen,

kuultuaan BASF AG:n, edustajinaan P. Kuipers ja W. VerLoren; Alankomaiden hallituksen, asiamiehenään M. A. Fierstra; Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen, edustajanaan D. Alexander, ja komission, asiamiehenään H. M. H. Speyart, 12.10.2000 pidetyssä istunnossa esittämät suulliset huomautukset,

kuultuaan julkisasiamiehen 30.11.2000 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

1.
    Arrondissementsrechtbank 's Gravenhage on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle 2.7.1999 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 12.7.1999, EY 234 artiklan nojalla kaksi ennakkoratkaisukysymystä kasvinsuojeluaineiden lisäsuojatodistuksen käyttöön ottamisesta 23 päivänä heinäkuuta1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1610/96 (EYVL L 198, s. 30) 1 ja 3 artiklan tulkinnasta.

2.
    Nämä kysymykset on esitetty asiassa, jossa BASF AG (jäljempänä BASF) on valittanut Bureau voor de Industriële Eigendomin (BIE) (Teollisoikeusvirasto, jäljempänä virasto) päätöksestä, jossa virasto oli kieltäytynyt myöntämästä BASF:lle lisäsuojatodistusta chloridazon-nimiselle tuotteelle kasvinsuojeluaineena.

Asiaa koskevat yhteisön oikeussäännöt

3.
    Asetuksen N:o 1610/96 viidennestä ja kuudennesta perustelukappaleesta käy ilmi, että patentin antaman todellisen suoja-ajan kesto oli ennen asetuksen antamista riittämätön kasvinsuojeluaineiden tutkimuksessa käytettyjen sijoitusten kuolettamiseksi ja korkeatasoisen tutkimustoiminnan ylläpitämiseen tarvittavien välttämättömien varojen hankkimiseksi ja että suoja-ajan riittämättömyys haittasi siten alan kilpailukykyä. Asetuksessa pyritään korjaamaan tämä epäkohta ottamalla käyttöön kasvinsuojeluaineiden lisäsuojatodistus.

4.
    Asetuksen N:o 1610/96 1 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)    ‘kasvinsuojeluaineilla‘ tehoaineita ja valmisteita, jotka sisältävät yhtä tai useampaa tehoainetta siinä muodossa, jossa ne toimitetaan käyttäjälle ja jotka on tarkoitettu:

    [- -]

    d) tuhoamaan haitallisia kasveja, tai

    [- -]

2)    ‘aineilla‘ kemiallisia alkuaineita ja niiden yhdisteitä luonnollisessa olomuodossaan tai teollisesti valmistettuina, sisältäen valmistusmenetelmässä väistämättä syntyvät epäpuhtaudet,

3)    ‘tehoaineilla‘ aineita tai mikro-organismeja, myös viruksia, joilla on yleinen tai erityinen vaikutus:

    a) haitallisiin eliöihin tai

    b) kasveihin, kasvin osiin tai kasvituotteisiin,

4)    ‘valmisteilla‘ kahdesta tai useammasta aineesta, joista vähintään yksi on tehoaine, koostuvia seoksia tai liuoksia, jotka on tarkoitettu käytettäviksi kasvinsuojeluaineina,

    [- -]

8)    ‘tuotteella‘ tehoainetta sellaisena kuin se on määritelty 3 kohdassa tai kasvinsuojeluaineen tehoaineiden yhdistelmää,

9)    ‘peruspatentilla‘ patenttia, joka suojaa 8 kohdassa määritellyn tuotteen sellaisenaan, valmisteen sellaisena kuin se on määritelty 4 kohdassa, tuotteen valmistusmenetelmän tai tuotteen käyttösovelluksen, ja jonka haltija ilmoittaa todistuksen antamismenettelyä varten.”

5.
    Asetuksen N:o 1610/96 3 artiklassa määritellään lisäsuojatodistuksen saamisedellytykset seuraavasti:

”1. Todistus annetaan, jos hakemuspäivänä jäsenvaltiossa, jossa 7 artiklassa tarkoitettu hakemus jätetään,

a)    tuotetta suojaa voimassa oleva peruspatentti,

b)    tuotteelle on joko direktiivin 91/414/ETY 4 artiklan tai vastaavan kansallisen säännöksen mukaisesti annettu voimassa oleva lupa saattaa se kasvinsuojeluaineena markkinoille,

c)    tuotteelle ei ole vielä annettu todistusta,

d)    edellä b alakohdassa tarkoitettu lupa on ensimmäinen lupa saattaa tuote kasvinsuojeluaineena markkinoille.

2. Useamman samaa tuotetta koskevan patentin haltijalle ei voida antaa useampia todistuksia kyseisen tuotteen osalta. Jos kuitenkin kaksi tai useampia hakemuksia on vireillä, samalle tuotteelle voidaan antaa kaksi tai useampia todistuksia kahdelle tai useammalle patentinhaltijalle, joilla on eri patentit tälle samalle tuotteelle.”

Pääasia

6.
    Alankomaiden maa- ja kalatalousministeriö myönsi 27.2.1967 BASF:lle markkinoille saattamista koskevan luvan 3594 N torjunta-aineelle ”Pyramin”, joka sisältää tehoaineena kloridatsonia.

7.
    BASF:lle myönnettiin 23.6.1982 kloridatsonin valmistusmenetelmään Eurooppapatentti EP 0 026 847, joka on voimassa kymmenessä valtiossa, joista yksi on Alankomaat.

8.
    Alankomaiden maa- ja kalatalousministeriö myönsi 19.1.1987 BASF:lle markkinoille saattamista koskevan luvan 9582 N torjunta-aineelle ”Pyramin DF”, joka sisältää tehoaineena kloridatsonia.

9.
    Kloridatsoni koostuu kahdesta yhdisteestä, eli 4-amino-5-kloori-1-fenyylipyridatsoni-6:sta ja 5-amino-4-kloori-1-fenyylipyridatsoni-6:sta. Ensimmäinen yhdiste on aktiivinen, ja toinen yhdiste, joka on ensimmäisen isomeeri, on inaktiivinen tai tuskin aktiivinen, ja se on tosiasiassa katsottava epäpuhtaudeksi.

10.
    Asiassa on selvitetty, että Pyraminin osalta aktiivisen yhdisteen osuus on enintään 80 prosenttia ja epäpuhtauksien vähintään 20 prosenttia, kun taas Pyramin DF:n kohdalla aktiivisen yhdisteen osuus on vähintään 90 prosenttia ja epäpuhtauksien enintään 10 prosenttia, ja että näitä prosenttiosuuksia on saatu muutettua peruspatentissa EP 0 026 847 kuvatun uuden valmistusmenetelmän avulla.

11.
    BASF jätti 3.3.1997 virastolle hakemuksen lisäsuojatodistuksen myöntämisestä kloridatsonille kasvinsuojeluaineena.

12.
    Virasto hylkäsi hakemuksen 26.9.1997 tekemällään päätöksellä. BASF vaati sitä oikaisemaan päätöksen. Viraston katsottua 19.2.1998 tekemässään päätöksessä oikaisuvaatimuksen perusteettomaksi BASF nosti 31.3.1998 Arrondissementsrechtbank 's-Gravenhagessa kanteen oikaisuvaatimuksen hylkäävästä päätöksestä.

13.
    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että virasto on hylännyt BASF:n hakemuksen sillä perusteella, että asetuksen N:o 1610/96 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa asetetut edellytykset jäivät täyttymättä. Viraston mukaan BASF:n vaatimuksensa tueksi esittämää markkinoille saattamista koskevaa lupaa 9582 N ei voida pitää tässä säännöksessä tarkoitettuna ensimmäisenä markkinoille saattamista koskevana lupana, koska sekä se että markkinoille saattamista koskeva lupa 3594 N on myönnetty kasvinsuojeluaineille, jotka sisältävät ainoana tehoaineena kloridatsonia. Koska tämän tuomion 9 kohdassa esitetyn kaltaiset epäpuhtaudet eivät kuulu ”tuotteen” käsitteeseen sellaisena kuin se on määritelty asetuksen N:o 1610/96 1 artiklan 8 kohdassa, on katsottava, että nämä kaksi lupaa koskevat tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitettua samaa tuotetta.

14.
    BASF katsoo, että vuonna 1982 myönnetyssä patentissa EP 0 026 847 kuvatun menetelmän avulla valmistettu, pitoisuudeltaan aikaisempaa vahvempi ja nimellä ”Pyramin DF” myytävä kloridatsoni on eri tuote kuin aikaisemmin valmistettu ja nimellä ”Pyramin” myyty kloridatsoni. Vuonna 1987 Pyramin DF:lle myönnetty markkinoille saattamista koskeva lupa on katsottava näin ollen asetuksen N:o 1610/96 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuksi ensimmäiseksi markkinoille saattamista koskevaksi luvaksi.

15.
    BASF katsoo, että asetuksessa N:o 1610/96 tarkoitettu tuote sisältää tehoaineen ja epäpuhtaudet. Kysymyksessä on siten eri tuote, koska tehoaineen ja epäpuhtauksien suhdetta on muutettu merkittävällä tavalla. Lisäksi se, että uusi markkinoille saattamista koskeva lupa on myönnetty uutta patenttia soveltamalla valmistetulle kloridatsonille, josta käytetään nimeä ”Pyramin DF”, osoittaa, että se on asetuksessa tarkoitettu uusi tuote. BASF esittää lisäksi, että menetelmäpatentteja ei suojattaisi tarkoituksenmukaisella tavalla ja asetusta N:o 1610/96 sovellettaisiin sen tavoitteiden vastaisesti, jos lisäsuojatodistus voitaisiin - kuten virasto esittää - myöntää ainoastaan tuotteille, jotka sisältävät eri tehoaineen tai uuden tehoaineen. Yleensä sellaisten patenttien kohdalla ei ole kysymys täysin uusista tuotteista vaan olemassa olevista tuotteista, joiden koostumus on erilainen keksittyjen uusien menetelmien takia.

16.
    Arrondissementsrechtsbank 's-Gravenhage katsoo asetuksesta N:o 1610/96 käyvän ilmi, että asetuksen tavoitteena on varmistaa lisäsuojatodistuksen avulla kasvinsuojeluaineisiin liittyvän tutkimuksen riittävä suojaaminen ja että tuotepatenttien ja menetelmäpatenttien suhteen ei ole tehty eroa tämän osalta. Se katsoo, että viraston esittämän asetuksen tulkinnan perusteella lisäsuojatodistusta ei voitaisi käytännössä koskaan antaa menetelmäpatentin osalta, koska sen soveltamisella ei yleensä saada aikaan täysin uutta tuotetta - joka sisältäisi uusia tehoaineita - vaan sillä ainoastaan muutetaan olemassa olevan tuotteen koostumusta. Suurimmassa osassa näistä tapauksista kyseiselle olemassa olevalle tuotteelle on kuitenkin jo myönnetty markkinoille saattamista koskeva lupa, joten muutetulle tuotteelle, joka on valmistettu patentoidun menetelmän mukaisesti, myöhemmin myönnettyyn markkinoille saattamista koskevaan lupaan ei voitaisi vedota asetuksen N:o 1610/96 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuna ensimmäisenä markkinoille saattamista koskevana lupana.

17.
    Ennakkoratkaisua pyytänyt kansallinen tuomioistuin on epävarma siitä, onko tämä lähestymistapa asetuksen N:o 1610/96 tarkoituksen ja päämäärän mukainen, ja erityisesti sen mukaan on epäselvää, voiko menetelmäpatenttia koskevan lisäsuojatodistuksen myöntäminen riippua siitä enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesta seikasta, että markkinoille saattamista koskevaa lupaa ei ole vielä myönnetty sellaiselle olemassa olevalle tuotteelle, jonka koostumusta on muutettu patentoidulla menetelmällä.

18.
    Arrondissementsrechtsbank 's-Gravenhage on päättänyt tässä tilanteessa lykätä asian ratkaisemista ja esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)    a)    Onko asetuksen N:o 1610/96 1 artiklan 2, 3 ja 8 kohdassa olevat määritelmät huomioon ottaen asetuksen N:o 1610/96 (jäljempänä asetus) 3 artiklaa tulkittava siten, että siinä tarkoitetulla ‘tuotteella‘ tarkoitetaan tarkemmin 1 artiklan 3 kohdassa määriteltyä tehoainetta tai tehoaineiden yhdistelmää luonnollisessa olomuodossaan tai teollisesti valmistettuna siten että se sisältää valmistusmenetelmässä väistämättä syntyvät epäpuhtaudet?

    b)    Onko silloin kysymys asetuksessa tarkoitetusta yhdestä ja samasta tuotteesta, kun uuden valmistusmenetelmän avulla voidaan saada aikaan kasvinsuojeluaineena käytettävä tuote, joka sisältää pienemmän määrän siinä väistämättä olevia epäpuhtauksia kuin olemassa oleva, samaa tehoainetta sisältävä kasvinsuojeluaine?

    c)    Vaikuttaako kysymykseen 1b annettavaan vastaukseen se, että uudelle kasvinsuojeluaineelle on saatava uusi markkinoille saattamista koskeva lupa, ja jos vaikuttaa, miten?

2)    Täyttyvätkö asetuksen 3 artiklan a ja d alakohdassa asetetut edellytykset, jos kasvinsuojeluaine on valmistettu patentoidun menetelmän avulla, minkä seurauksena se sisältää pienemmän määrän kasvinsuojeluaineessa väistämättä olevia epäpuhtauksia kuin olemassa oleva sellainen kasvinsuojeluaine, joka sisältää samaa tehoainetta, ja kun uudelle tuotteelle on saatu uusi markkinoille saattamista koskeva lupa ja kyseinen menetelmäpatentti on ilmoitettu 3 artiklan 1 kohdan johdantolauseessa ja a alakohdassa tarkoitetuksi peruspatentiksi?”

Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys

Ensimmäisen kysymyksen ensimmäinen osa

19.
    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyytää ensimmäisen kysymyksen ensimmäisellä osalla yhteisöjen tuomioistuinta täsmentämään asetuksen N:o 1610/96 3 artiklassa tarkoitettua tuotteen käsitettä.

20.
    On syytä palauttaa mieliin, että asetuksen N:o 1610/96 1 artiklan 8 kohdan mukaan tuotteella tarkoitetaan tehoainetta sellaisena, kuin se on määritelty saman artiklan 3 kohdassa, tai kasvinsuojeluaineen tehoaineiden yhdistelmää.

21.
    Asetuksen 1 artiklan 3 kohdan mukaan tehoaineita ovat muun muassa aineet, jotka vaikuttavat yleisesti tai erityisesti haitallisiin eliöihin tai kasveihin, kasvin osiin tai kasvituotteisiin.

    

22.
    Saman asetuksen 1 artiklan 2 kohdan mukaan aineilla tarkoitetaan kemiallisia alkuaineita ja niiden yhdisteitä luonnollisessa olomuodossaan tai teollisesti valmistettuina, mukaan lukien valmistusmenetelmässä väistämättä syntyvät epäpuhtaudet.

23.
    Asetuksen N:o 1610/96 1 artiklan 2, 3 ja 8 kohdasta seuraa, että tuotteen käsite sisältää haitallisiin eliöihin tai kasveihin, kasvin osiin tai kasvituotteisiin yleisesti tai erityisesti vaikuttavat kemialliset alkuaineet ja niiden yhdisteet luonnollisessa olomuodossaan tai teollisesti valmistettuina, mukaan lukien valmistusmenetelmässä väistämättä syntyvät epäpuhtaudet.

24.
    Asetuksen N:o 1610/96 3 artiklassa, jossa säädetään lisäsuojatodistuksen saamisen edellytyksistä, tuotteen käsitteellä on keskeinen merkitys. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että tämä tuotteen käsite eroaisi asetuksen soveltamista varten sen 1 artiklassa määritellystä tuotteen käsitteestä.

25.
    Ensimmäisen kysymyksen ensimmäiseen osaan on siten vastattava, että asetuksen 3 artiklassa tarkoitettu tuotteen käsite sisältää haitallisiin eliöihin tai kasveihin, kasvin osiin tai kasvituotteisiin yleisesti tai erityisesti vaikuttavat kemialliset alkuaineet ja niiden yhdisteet luonnollisessa olomuodossaan tai teollisesti valmistettuina, mukaan lukien valmistusmenetelmässä väistämättä syntyvät epäpuhtaudet.

Ensimmäisen kysymyksen toinen osa

26.
    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kysyy ensimmäisen kysymyksen toisella osalla, onko kaksi tuotetta, jotka eroavat toisistaan ainoastaan niiden sisältämän aktiivisen kemiallisen yhdisteen ja epäpuhtauksien suhteen osalta siten, että toinen tuote sisältää prosentuaalisesti enemmän kyseistä kemiallista yhdistettä, katsottava asetuksen N:o 1610/96 3 artiklassa tarkoitetuksi yhdeksi ja samaksi tuotteeksi.

27.
    Ensimmäisen kysymyksen ensimmäiseen osaan annetusta vastauksesta käy ilmi, että kysymys on samasta tuotteesta silloin, kun kaksi tuotetta koostuu sellaisesta samasta kemiallisesta yhdisteestä valmistusmenetelmässä väistämättä syntyvät epäpuhtaudet mukaan lukien, joka vaikuttaa samalla tavoin yleisesti tai erityisesti haitallisiin eliöihin tai kasveihin, kasvin osiin tai kasvituotteisiin.

28.
    Tuote voidaan siten yksilöidä kemiallisen yhdisteen ja niiden vaikutusten perusteella, joita sillä on edellisessä kohdassa mainittuihin kohteisiin, siitä riippumatta, mitä epäpuhtauksia se sisältää. Sitä suuremmalla syyllä tuotteen luonne ei voi muuttua pelkästään sen sisältämien epäpuhtauksien määrän muuttumisen takia, jos sekä siihen sisältyvä kemiallinen yhdiste että ne vaikutukset, jotka kemiallisella yhdisteellä on edellä mainittuihin kohteisiin, säilyvät samoina.

29.
    Ensimmäisen kysymyksen toiseen osaan on vastattava siten, että kaksi tuotetta, jotka eroavat toisistaan ainoastaan niiden sisältämän aktiivisen kemiallisen yhdisteen ja epäpuhtauksien suhteen osalta siten, että toinen tuote sisältää prosentuaalisesti enemmän kyseistä kemiallista yhdistettä, on katsottava asetuksen N:o 1610/96 3 artiklassa tarkoitetuksi yhdeksi ja samaksi tuotteeksi.

Ensimmäisen kysymyksen kolmas osa

30.
    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin haluaa ensimmäisen kysymyksen kolmannella osalla tietää, onko se, että sellaiselle kasvinsuojeluaineelle, jonka aktiivisen kemiallisen yhdisteen ja epäpuhtauksien suhde on eri kuin aikaisemman kasvinsuojeluaineen aktiivisen kemiallisen yhdisteen ja epäpuhtauksien välinen suhde, on saatava uusi markkinoille saattamista koskeva lupa, merkityksellinen päätettäessä siitä, ovatko näistä kasvinsuojeluaineista koostuvat tuotteet samoja vai eivät.

31.
    Kuten edellä olevista seikoista seuraa, markkinoille saattamista koskeva lupa ei kuulu asetuksessa N:o 1610/96 lueteltuihin perusteisiin, joiden perusteella tuotteen käsite määritellään.

32.
    Ensimmäisen kysymyksen kolmanteen osaan on vastattava näin ollen, että se, että sellaiselle kasvinsuojeluaineelle, jonka aktiivisen kemiallisen yhdisteen ja epäpuhtauksien suhde on eri kuin aikaisemman kasvinsuojeluaineen aktiivisen kemiallisen yhdisteen ja epäpuhtauksien välinen suhde, on saatava uusi markkinoille saattamista koskeva lupa, ei ole merkityksellinen päätettäessä siitä, ovatko näistä kasvinsuojeluaineista koostuvat tuotteet samoja vai eivät.

Toinen ennakkoratkaisukysymys

33.
    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin haluaa tällä kysymyksellään tietää, täyttyvätkö asetuksen N:o 1610/96 3 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdassa asetetut edellytykset, jos tuote, joka on kasvinsuojeluaineena valmistettu patentoidun menetelmän avulla ja jolle on myönnetty markkinoille saattamista koskeva lupa, eroaa tuotteesta, jolle on aiemmin myönnetty kasvinsuojeluaineena markkinoille saattamista koskeva lupa, ainoastaan aktiivisen kemiallisen yhdisteen ja tuotteeseen sisältyvien epäpuhtauksien välisen suhteen osalta siten, että ensiksi mainittu tuote sisältää prosentuaalisesti enemmän kyseistä kemiallista yhdistettä kuin toinen tuote, ja jos tämä menetelmäpatentti on ilmoitettu peruspatentiksi.

34.
    On tärkeää palauttaa mieliin, että kuten tämän tuomion 29 kohdassa on jo todettu, kaksi tuotetta, jotka eroavat toisistaan ainoastaan niiden sisältämän aktiivisen kemiallisen yhdisteen ja epäpuhtauksien suhteen osalta siten, että toinen tuote sisältää prosentuaalisesti enemmän kyseistä kemiallista yhdistettä, on katsottava asetuksen N:o 1610/96 3 artiklassa tarkoitetuksi yhdeksi ja samaksi tuotteeksi.

35.
    Näin ollen kaksi kasvinsuojeluainetta sisältävät asetuksen N:o 1610/96 3 artiklassa tarkoitetun saman tuotteen, jos tuote, joka on kasvinsuojeluaineena valmistettu patentoidun menetelmän avulla ja jolle on myönnetty markkinoille saattamista koskeva lupa, eroaa tuotteesta, jolle on aiemmin myönnetty kasvinsuojeluaineena markkinoille saattamista koskeva lupa, ainoastaan sen aktiivisen kemiallisen yhdisteen ja tuotteeseen sisältyvien epäpuhtauksien välisen suhteen osalta siten, että ensiksi mainittu tuote sisältää prosentuaalisesti enemmän kyseistä yhdistettä kuin toinen tuote.

36.
    Tälle patentoidun menetelmän avulla valmistetulle tuotteelle myönnettyä lupaa saattaa se markkinoille kasvinsuojeluaineena ei voida katsoa tälle tuotteelle myönnetyksi ensimmäiseksi markkinoille saattamista koskevaksi luvaksi, sillä tuotteelle oli jo annettu aikaisemmin lupa saattaa se markkinoille kasvinsuojeluaineena.

37.
    Tästä seuraa, että asetuksen N:o 1610/96 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa oleva edellytys ei täyty silloin, kun kysymyksessä on tuote, joka on kasvinsuojeluaineena valmistettu patentoidun menetelmän avulla.

38.
    Näin ollen on niin, että ilman että asiassa olisi tarpeen vastata siihen, täyttyykö asetuksen N:o 1610/96 3 artiklan 1 kohdan a kohdassa asetettu edellytys, toiseen kysymykseen on vastattava, että kaikki asetuksen N:o 1610/96 3 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdassa olevat edellytykset eivät ole missään tapauksessa täyttyneet, jos tuote, joka on kasvinsuojeluaineena valmistettu patentoidun menetelmän avulla ja jolle on myönnetty markkinoille saattamista koskeva lupa, eroaa tuotteesta, jolle on aiemmin myönnetty kasvinsuojeluaineena markkinoille saattamista koskeva lupa, ainoastaan sen aktiivisen kemiallisen yhdisteen ja tuotteeseen sisältyvien epäpuhtauksien välisen suhteen osalta siten, että ensiksi mainittu tuote sisältää prosentuaalisesti enemmän kyseistä yhdistettä kuin toinen tuote, ja jos tämä menetelmäpatentti on ilmoitettu peruspatentiksi.

Oikeudenkäyntikulut

39.
    Yhteisöjen tuomioistuimelle huomautuksensa esittäneille Alankomaiden, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksille ja Euroopan yhteisöjen komissiolle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja ei voida määrätä korvattaviksi. Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (kuudes jaosto)

on ratkaissut Arrondissementsrechtbank 's-Gravenhagen 2.7.1999 tekemällään päätöksellä esittämät kysymykset seuraavasti:

1)    Kasvinsuojeluaineiden lisäsuojatodistuksen käyttöön ottamisesta 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1610/96 3 artiklassa tarkoitettu tuotteen käsite sisältää haitallisiin eliöihin tai kasveihin, kasvin osiin tai kasvituotteisiin yleisesti tai erityisesti vaikuttavat kemialliset alkuaineet ja niiden yhdisteet luonnollisessa olomuodossaan tai teollisesti valmistettuina, mukaan lukien valmistusmenetelmässä väistämättä syntyvät epäpuhtaudet.

2)    Kaksi tuotetta, jotka eroavat toisistaan ainoastaan niiden sisältämän aktiivisen kemiallisen yhdisteen ja epäpuhtauksien suhteen osalta siten, että toinen tuote sisältää prosentuaalisesti enemmän kyseistä kemiallistayhdistettä, on katsottava asetuksen N:o 1610/96 3 artiklassa tarkoitetuksi yhdeksi ja samaksi tuotteeksi.

3)    Se, että sellaiselle kasvinsuojeluaineelle, jonka aktiivisen kemiallisen yhdisteen ja epäpuhtauksien suhde on eri kuin aikaisemman kasvinsuojeluaineen aktiivisen kemiallisen yhdisteen ja epäpuhtauksien välinen suhde, on saatava uusi markkinoille saattamista koskeva lupa, ei ole merkityksellinen päätettäessä siitä, ovatko näistä kasvinsuojeluaineista koostuvat tuotteet samoja vai eivät.

4)    Kaikki asetuksen N:o 1610/96 3 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdassa olevat edellytykset eivät ole missään tapauksessa täyttyneet, jos tuote, joka on kasvinsuojeluaineena valmistettu patentoidun menetelmän avulla ja jolle on myönnetty markkinoille saattamista koskeva lupa, eroaa tuotteesta, jolle on aiemmin myönnetty kasvinsuojeluaineena markkinoille saattamista koskeva lupa, ainoastaan sen aktiivisen kemiallisen yhdisteen ja tuotteeseen sisältyvien epäpuhtauksien välisen suhteen osalta siten, että ensiksi mainittu tuote sisältää prosentuaalisesti enemmän kyseistä yhdistettä kuin toinen tuote, ja jos tämä menetelmäpatentti on ilmoitettu peruspatentiksi.

Gulmann
Skouris
Puissochet

            Schintgen                    Macken

Julistettiin Luxemburgissa 10 päivänä toukokuuta 2001.

R. Grass

C. Gulmann

kirjaaja

kuudennen jaoston puheenjohtaja


1: Oikeudenkäyntikieli: hollanti.