Language of document : ECLI:EU:T:2021:665

Asia T-121/20

IP

vastaan

Euroopan komissio

 Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 6.10.2021

Henkilöstö – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – OLAF:n tutkinta – Sairauskulujen korvaaminen – Kurinpitoseuraamus – Sopimuksen päättäminen ilman irtisanomisaikaa – Henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 10 artiklan h alakohta – Virheen toistuminen – Henkilöstösääntöjen liitteessä IX oleva 27 artikla – Päätös, jossa hyväksytään pyyntö siitä, ettei henkilökansiossa mainita mitään aikaisemmasta seuraamuksesta – Henkilöstösääntöjen 26 artikla – Seuraamukseen, josta ei mainita mitään henkilökansiossa, ei voida vedota virkamiestä vasta vastaan

1.      Virkamiehet – Virkamiehen hallinnolliseen asemaan vaikuttava päätös – Seikkoja, joita ei mainita virkamiehen henkilökansiossa, ei voida ottaa huomioon

(Henkilöstösääntöjen 26 artiklan 1 kohdan a alakohta)

(ks. 47–56 ja 65 kohta)

2.      Virkamiehet – Henkilökansio – Henkilökansiossa mainittavat tiedot – Tutkintaa koskevan asiakirja-aineiston perusteella tehty seuraamuspäätös – Päätöksen sisällyttäminen henkilökansioon – Päätöksen poistaminen henkilökansiosta virkamiehen hakemuksesta – Viranomainen ei voi tukeutua tällaiseen päätökseen sen toteamiseksi, että virhe on toistunut

(Henkilöstösääntöjen 26 artikla ja sen liitteessä IX olevan 13 artiklan 1 kohta ja 27 artikla)

(ks. 57–59 ja 67–70 kohta)

3.      Virkamiehet – Toimielimen työjärjestys – Oikeusvaikutukset – Rajoitukset – Säädöshierarkian noudattaminen – Asetuksen ensisijaisuus toimielimen työjärjestykseen nähden

(SEUT 288 artikla; muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artikla)

(ks. 76 kohta)

Tiivistelmä

Kantajana oleva IP on entinen Euroopan komission sopimussuhteinen toimihenkilö. Vuonna 2019 komissio määräsi kurinpitoseuraamuksena, että kantaja irtisanotaan ilman irtisanomisaikaa (jäljempänä riidanalainen päätös) sillä perusteella, että hän oli tehnyt kaksi sairauskulujen korvaushakemusta, jotka eivät vastanneet hänen tosiasiallisesti maksamiaan määriä tai saamiaan hoitoja. Komissio piti näitä tekoja Euroopan unionin talousarvioon kohdistuvana petosyrityksenä, joka komission mukaan on erityisen vakava virhe. Kyseisen kurinpitoseuraamuksen vahvistamiseksi komissio käytti toistumisperusteena aikaisempaa varoitusseuraamusta, joka kantajalle oli määrätty vuonna 2010. Todettuaan kantajan syyllistyneen samankaltaisiin tekoihin kuin ne, jotka olivat oikeuttaneet määräämään hänelle kyseisen varoitusseuraamuksen, komissio katsoi kantajan osoittaneen, ettei hän ollut ottanut opikseen hänelle aikaisemmin määrätystä kurinpitoseuraamuksesta ja että hän oli edelleen asettanut henkilökohtaiset etunsa toimielimen etujen edelle.

Unionin yleinen tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi kantaja oli asian saattanut, kumosi riidanalaisen päätöksen ja totesi, että kurinpitoviranomainen, joka käyttää toistumisperusteena sellaista kurinpitoseuraamusta, jota koskeva merkintä on poistettu virkamiehen henkilökansiosta kyseisen virkamiehen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) liitteessä IX olevan 27 artiklan nojalla tekemän hakemuksen hyväksymisen jälkeen, loukkaa henkilöstösäännöissä ja erityisesti sen 26 artiklassa virkamiehille taattuja oikeuksia.

Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi

Unionin yleinen tuomioistuin toteaa aluksi, että henkilöstösääntöjen 26 artiklassa vahvistetaan joukko takeita, joiden tarkoituksena on suojata virkamiestä estämällä se, että virkamiehen hallinnolliseen asemaan vaikuttavat viranomaisen päätökset perustuisivat sellaisista asiakirjoista, jotka eivät sisälly hänen henkilökansioonsa, ilmeneviin seikkoihin.

Koska henkilökansiolla on virkamiehen suojelun ja tiedonsaannin kannalta keskeinen merkitys, on todettava, että seuraamuspäätöstä ei siitä huolimatta, että se on aikaisemmin sisältynyt virkamiehen henkilökansioon, voida esittää perusteeksi eikä siihen voida vedota virkamiestä vastaan, jos sitä koskeva merkintä on poistettu henkilökansiosta.

Se, että viranomaiselle myönnettäisiin oikeus tukeutua henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa 10 artiklassa tarkoitetun virheen toistumisen toteamiseksi sellaiseen seuraamuspäätökseen, joka on poistettu virkamiehen henkilökansiosta, nimittäin veisi kyseisen liitteen 27 artiklalta sen tehokkaan vaikutuksen, sillä viimeksi mainitussa artiklassa annetaan virkamiehelle mahdollisuus tehdä hakemus seuraamuspäätöksen poistamiseksi henkilökansiostaan ja jätetään viranomaisen tehtäväksi päättää, voidaanko tämä hakemus hyväksyä. Kun viranomainen tukeutuu sellaiseen seuraamuspäätökseen, jonka se on laajan harkintavaltansa nojalla päättänyt aiemmin poistaa virkamiehen henkilökansiosta, se todellisuudessa pyrkii palauttamaan tämän päätöksen kyseiseen kansioon.

Unionin yleinen tuomioistuin myös muistutti, että henkilökansiolla on yksilöllinen luonne, minkä vuoksi ei voi olla olemassa missään muodossa mitään muuta asiakirja-aineistoa, johon sisältyy virkamiehen hallinnollista asemaa koskevia asiakirjoja.

Pitää paikkansa, että viranomaiset voivat koota tutkintaa – ja tarvittaessa siihen liittyvää kurinpitomenettelyä – koskevia asiakirja-aineistoja. Tällaiset aineistot kootaan kuitenkin pelkästään kyseistä menettelyä varten. Näin ollen niiden sisältämiä todisteita ja asiakirjoja, etenkään mahdollista seuraamuspäätöstä, jolla kyseinen menettely on saatettu päätökseen, ei voida esittää perusteeksi eikä niihin voida vedota kyseistä virkamiestä vastaan, paitsi jos ne sisältyvät hänen henkilökansioonsa.

Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin totesi, että vaikka on olemassa tietty komission sisäinen oikeusperusta, jonka nojalla kurinpitoseuraamuksista tehtyjä päätöksiä voidaan säilyttää 20 vuoden ajan, komission sisäisillä säännöillä ei, toisin kuin henkilöstösääntöjen 26 artiklan säännöksillä, ole tarkoitus vahvistaa edellytyksiä, joiden täyttyessä asiakirjat voidaan esittää perusteeksi tai niihin voidaan vedota virkamiestä vastaan. Komissio ei siten voi tällaisten sääntöjen perusteella käyttää toistumisperusteena sellaista virkamiehelle aikaisemmin määrättyä seuraamusta, josta ei enää ole merkintää kyseisen virkamiehen henkilökansiossa.