Asia T-208/01

Volkswagen AG

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Kilpailu – Autojen jälleenmyynti – EY 81 artiklan 1 kohta – Hintasopimus – Sopimuksen käsite – Näyttö sopimuksen olemassaolosta

Tuomion tiivistelmä

Kilpailu – Kartellit tai muut yhteisjärjestelyt – Yritysten väliset sopimukset – Käsite – Markkinakäyttäytymistä koskeva yhteinen tahto – Kilpailua rajoittava kehotus, jonka valmistaja osoittaa jälleenmyyjilleen, jotka ovat allekirjoittaneet kilpailuoikeuden mukaisen jälleenmyyntisopimuksen, ei kuulu käsitteen alaan, kun ei ole näyttöä jälleenmyyjien suostumuksesta

(EY 81 artiklan 1 kohta)

EY 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen käsitteessä on keskeistä vähintään kahden sopimuspuolen yhteinen tahto, joten mainitussa artiklassa oleva kielto ei koske yrityksen tekemää päätöstä, joka on sen yksipuolista toimintaa, jos toinen yritys ei suostu vähintään hiljaisesti kyseiseen päätökseen.

Komissio ei siis voi katsoa, että valmistajan ilmeisen yksipuolinen toiminta, johon se on ryhtynyt sopimussuhteissaan jälleenmyyjiensä kanssa, on todellisuudessa lähtökohtana EY 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle yritysten väliselle sopimukselle, jollei se näytä toteen, että jälleenmyyjät ovat nimenomaisesti tai hiljaisesti suostuneet valmistajan omaksumaan toimintatapaan.

Vaikka tältä osin voitaisiin katsoa, että jälleenmyyjät hyväksyivät kilpailusääntöjen mukaisen jälleenmyyntisopimuksen sopimuskehityksen etukäteen kyseisen sopimuksen allekirjoittamisella, kun on kyse laillisesta sopimuskehityksestä, joka joko on ennalta ajateltavissa kyseisen sopimuksen perusteella tai joka on sellaista kehitystä, jota jälleenmyyjät eivät kauppatapa tai lainsäädäntö huomioon ottaen voi kiistää, ei sitä vastoin voida hyväksyä sitä, että saman jälleenmyyntisopimuksen lainvastainen sopimuskehitys, kuten valmistajan jälleenmyyjilleen osoittama kehotus lakata myöntämästä hinnanalennuksia, voitaisiin katsoa hyväksytyksi etukäteen kyseisen laillisen sopimuksen allekirjoituksella. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa jälleenmyyntioikeuden luovuttajan tavoittelema lainvastainen sopimuskehitys voidaan hyväksyä vasta sen jälkeen, kun jälleenmyyjät ovat tietoisia kyseisestä kehityksestä.

(ks. 30–36 ja 45 kohta)