Asia T-468/10

Joseph Doherty

vastaan

Euroopan komissio

Kumoamiskanne – Kanteen nostamisen määräaika – Myöhästyminen – Ylivoimaista estettä ei ole – Anteeksiannettavaa erehdystä ei ole – Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen

Määräyksen tiivistelmä

1.      Kumoamiskanne – Määräajat – Ehdottomuus – Peruste, jonka unionin tuomioistuimet tutkivat viran puolesta – Käsite

(SEUT 263 artiklan kuudes kohta; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 102 artiklan 2 kohta)

2.      Oikeudenkäyntimenettely – Kanteen nostamisen määräajat – Laskeminen – Kirjaamoon jättämisen päivän ja kellonajan huomioon ottaminen

(EU-, EUT- ja Euratom-sopimuksiin liitetyn Euroopan unionin toimielinten ja tiettyjen elinten, laitosten ja yksikköjen kotipaikan sijainnista tehdyn pöytäkirjan (N:o 6) ainoa artikla; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 43 artiklan 3 kohta ja 101 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta ja 2 kohta)

3.      Oikeudenkäyntimenettely – Kanteen nostamisen määräajat – Prekluusio – Ennalta arvaamattomat seikat tai ylivoimainen este – Käsite

(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 45 artiklan toinen kohta)

4.      Oikeudenkäyntimenettely – Kanteen nostamisen määräajat – Prekluusio – Anteeksiannettava erehdys – Käsite – Ulottuvuus

1.      SEUT 263 artiklan kuudennen kohdan mukaan kumoamiskanne on nostettava kahden kuukauden kuluessa tapauskohtaisesti joko riidanalaisen toimen julkaisemisesta tai siitä, kun se on annettu kantajalle tiedoksi, taikka, jos näitä ei ole tehty, siitä, kun tämä on saanut toimenpiteestä tiedon. Kanteen nostamisen määräaika on ehdoton, koska se on asetettu oikeudellisten tilanteiden selkeyden ja varmuuden takaamiseksi sekä syrjinnän ja mielivaltaisen kohtelun välttämiseksi oikeudenhoidossa, ja unionin tuomioistuinten on viran puolesta tutkittava, onko sitä noudatettu.

(ks. 10 ja 12 kohta)

2.      Huomioon otettava kellonaika kannekirjelmän jättämisen osalta on unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamossa rekisteröity kellonaika. Koska unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 43 artiklan 3 kohdassa määrätään asian käsittelyssä noudatettavista määräajoista, että niitä laskettaessa pidetään ratkaisevana ainoastaan sitä ajankohtaa, jolloin asiakirjat on jätetty kirjaamoon, on katsottava, että ainoastaan se kellonaika, jolloin asiakirjat on jätetty kirjaamoon, on otettava huomioon määräaikoja laskettaessa. Koska Euroopan unionin tuomioistuimen kotipaikka on Luxemburg, on kannekirjelmän jättämisessä kirjaamoon huomioon otettava Luxemburgin kellonaika.

(ks. 16 kohta)

3.      Prosessuaalisia määräaikoja koskevien säännösten soveltamisesta voidaan Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 45 artiklan toisen kohdan mukaisesti poiketa ennalta arvaamattomien seikkojen tai ylivoimaisen esteen vuoksi ainoastaan täysin poikkeuksellisissa olosuhteissa, koska näiden säännösten tiukka soveltaminen vastaa oikeusvarmuuden vaatimuksia sekä tarvetta välttää oikeudenhoidossa kaikkea syrjintää ja mielivaltaista kohtelua.

Ylivoimaisen esteen ja ennalta arvaamattoman seikan käsitteet sisältävät objektiivisen elementin, joka liittyy epätavallisiin ja toimijasta riippumattomiin seikkoihin, sekä subjektiivisen elementin, joka liittyy asianomaisen velvollisuuteen suojautua epätavallisen tapahtuman seurauksilta ryhtymällä tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin, jotka eivät vaadi kohtuuttomia uhrauksia. Toimijan on etenkin seurattava tarkkaan asian käsittelyn vaiheita ja toimittava huolellisesti noudattaakseen asetettuja määräaikoja.

(ks. 18 ja 19 kohta)

4.      Anteeksiannettavasta erehdyksestä voi poikkeuksellisissa olosuhteissa seurata, että kantajan katsotaan toimineen määräajassa. Anteeksiannettava erehdys on käsite, jota on tulkittava suppeasti ja joka koskee ainoastaan poikkeuksellisia olosuhteita, joissa on erityisesti kyse siitä, että asianomainen toimielin on menetellyt tavalla, joka on yksinään tai ratkaisevassa määrin omiaan aiheuttamaan ymmärrettävän sekaannuksen vilpittömässä mielessä olevalle oikeussubjektille, joka on noudattanut kaikkea sitä huolellisuutta, jota edellytetään tavanomaista harkitsevaisuutta noudattavalta henkilöltä.

Tilanne ei ole tällainen, vaikka kirjaamosta olisi annettu puhelimitse tietoja kannekirjelmien jättämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, koska yhtäältä kantajan olisi pitänyt noudattaa kannekirjelmien jättämistä koskevia yksityiskohtaisia työjärjestyksen sääntöjä ja sovellettavia määräaikoja, joiden tulkinta ei ole mitenkään erityisen vaikeaa, ja koska toisaalta kirjaamon henkilöstön tehtäviin ja toimivaltaan ei kuulu ottaa kantaa kanteen nostamisen määräajan laskemiseen. Kannekirjelmän myöhässä jättämistä ei voida pitää anteeksiannettavana myöskään kantajan edustajan toimintaan ja palvelujen järjestelyyn liittyvien kysymysten perusteella.

(ks. 27–30 kohta)