Language of document : ECLI:EU:F:2014:4

EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO

(ensimmäinen jaosto)

21 päivänä tammikuuta 2014

Asia F‑102/12

Marc Van Asbroeck

vastaan

Euroopan parlamentti

Henkilöstö – Palkkaluokan määrittäminen – Hakijat, jotka on merkitty toiselle ura-alueelle siirtymistä koskevan kilpailun varallaololuetteloon ennen vuoden 2004 henkilöstösääntöjen uudistuksen voimaantuloa – Tasoituskorvaus – Päätös, jolla kyseistä tasoituskorvausta saavien virkamiesten palkkaluokka määritetään uudelleen

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Marc Van Asbroeck vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan 15.11.2011 tehdyn päätöksen, jolla Euroopan parlamentti määritti uudelleen hänen palkkaluokkansa hänen Euroopan komissiosta siirtymisensä seurauksena palkkaluokkaan AST 5, tasolle 3, ja vahvisti hänen ikälisänsä 1.9.2011 saakka, ja tarvittaessa 15.6.2012 tehdyn päätöksen hänen valituksensa hylkäämisestä.

Ratkaisu:      Kanne hylätään. Euroopan parlamentti vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Marc Van Asbroeckin oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Henkilöstösäännöt – Henkilöstösääntöjen muuttamisesta annettu asetus N:o 723/2004 – Siirtymäjärjestely – Hallinnon harkintavalta – Ulottuvuus – Toimielinten itsenäisyys

(Henkilöstösääntöjen 110 artikla; neuvoston asetuksen N:o 723/2004 37 perustelukappale)

2.      Virkamiehet – Yhdenvertainen kohtelu – Rajat – Lainvastaisesti myönnetty etuus

1.      Antaessaan asetuksen N:o 723/2004 virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja muuta henkilöstä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta unionin lainsäätäjä ei ole ottanut käyttöön kaikille toimielimille ja elimille yhteistä siirtymäjärjestelyä, minkä vuoksi kunkin nimittävän viranomaisen on täytynyt vahvistaa kyseistä toimielintä tai elintä koskevat omat sisäiset säännöt, jotta sen virkamiehet säilyttäisivät saavuttamansa oikeudet ja jotta heidän oikeutetut odotuksensa turvattaisiin. Tämän lainsäätäjän valinnan väistämättömänä seurauksena on se, että vaikka ura-alueiden väliin jääviä virkamiehiä kohdellaan palkkaluokan uudelleen määrittämisen osalta yhdenmukaisesti saman toimielimen sisällä, näin ei välttämättä ole tilanteessa, jossa virkamies siirretään toimielimestä toiseen, jolloin on tietysti noudatettava asiaa koskevia henkilöstösääntöjen säännöksiä.

Vaikka sen periaatteen mukaisesti, jonka mukaan Euroopan unionin henkilöstö muodostaa yhden kokonaisuuden, kaikkien unionin toimielinten kaikkiin virkamiehiin sovelletaan samoja henkilöstösääntöjä, tämä periaate ei merkitse sitä, että kaikkien toimielinten on käytettävä niille henkilöstösäännöissä annettua harkintavaltaa samalla tavoin, koska niitä päinvastoin koskee itsenäisyysperiaate henkilöstöhallinnossa.

(ks. 28 ja 29 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑220/95, Gimenez v. Alueiden komitea, 16.9.1997, 72 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑76/12, Scheidemann v. komissio, 18.9.2013, 26 kohta

2.      Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattaminen virkamiesten välillä on sovitettava yhteen laillisuusperiaatteen noudattamisen kanssa, mikä merkitsee sitä, että kukaan ei voi vedota omaksi edukseen toisen hyväksi tehtyyn lainvastaisuuteen.

(ks. 38 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 134/84, Williams v. tilintarkastustuomioistuin, 4.7.1985, 14 kohta ja asia C‑326/91 P, de Compte v. parlamentti, 2.6.1994, 51 ja 52 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑40/09, Časta v. komissio, 1.7.2010, 88 kohta