Asia T‑320/09

Planet AE Anonymi Etaireia Parochis Symvouleftikon Ypiresion

vastaan

Euroopan komissio

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen – Ennakkovaroitusjärjestelmä, jonka avulla voidaan yksilöidä sopimuspuoliksi valittuihin liittyvän riskin taso – Erästä institutionaalista nykyaikaistamista Syyriassa koskevaa hanketta koskevaan julkisen hankinnan toteuttamiseen liittyvä OLAFin tutkimus – Päätökset W1a- ja W1b-varoitusten aktivoimisesta – Oikeudellinen perusta – Perusoikeudet – Perusteluvelvollisuus

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 22.4.2015

1.      Kumoamiskanne – Oikeussuojan tarve – Oikeussuojan tarpeen arvioiminen kanteen nostamisajankohdan kannalta – Kanne päätöksestä kirjata kantaja komission tulojen ja menojen hyväksyjien ja toimeenpanovirastojen käyttöön tarkoitettuun ennakkovaroitusjärjestelmään – Kirjauksen poistaminen oikeudenkäynnin aikana ei vaikuta oikeussuojan tarpeeseen – Mahdollisen vahingonkorvauskanteen perusta – Oikeussuojan tarpeen säilyminen

(SEUT 263 artikla; komission päätös 2008/969)

2.      Kumoamiskanne – Kanneperusteet – Riidanalaisen toimen toteuttaneen toimielimen toimivallan puuttuminen – Ehdoton peruste – Sellaisen toimen, jonka nojalla riidanalainen toimi on tehty, suorittaneen toimielimen toimivallan puuttuminen ei ole ehdoton peruste – Seikka, joka ei sulje pois viran puolesta tutkimista

(SEUT 263 artikla)

3.      Komissio – Toimivalta – Yhteisön budjetin toteuttaminen – Päätös ottaa käyttöön ennakkovaroitusjärjestelmä, joka mahdollistaa Euroopan petostentorjuntaviraston tutkinnan kohteena olevan henkilön kirjaamisen unionille taloudellista riskiä merkitseväksi yksiköksi – Oikeusperustan puuttuminen – Komission toimivallan puuttuminen

(EY 5, EY 274 ja EY 279 artikla; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 48 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1605/2002 51 artikla, 59 artiklan 2 kohta ja 95 artiklan 1 kohta; komission päätös 2008/969)

4.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Perusteluvelvollisuuden arvioiminen käsiteltävän asian olosuhteiden perusteella

(EY 253 artikla)

5.      Euroopan unionin omat varat – Unionin taloudellisten etujen suojaaminen – Petosten ja muun laittoman toiminnan torjunta – Komission tulojen ja menojen hyväksyjien ja toimeenpanovirastojen käyttöön tarkoitettu ennakkovaroitusjärjestelmä – Järjestelmään kirjaamista koskevasta päätöksestä ei ilmoiteta kirjatulle henkilölle – Puolustautumisoikeuksien loukkaaminen ja perusteluvelvollisuuden laiminlyönti

(EY 253 artikla; komission päätös 2008/969)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 27, 28 ja 30–32 kohta)

2.      Riidanalaisen toimen suorittaneen toimielimen toimivallan puuttuminen on kumoamiskanteen yhteydessä ehdoton kumoamisperuste, joka unionin tuomioistuinten on otettava viran puolesta huomioon, vaikka yksikään asianosaisista ei olisi vaatinut siltä tätä. Sellaisen toimen, jonka nojalla riidanalainen toimi on tehty, suorittaneen toimielimen toimivallan puuttumisesta on mainittava, että vaikka unionin tuomioistuimilla ei ole velvollisuutta ottaa esille tätä kysymystä viran puolesta, se saattaa joutua ottamaan sen esille. Tämä voi johtua asiakirja-aineistoon sisällytetystä aineistosta tai siitä, että kyse on ilmeisestä virheestä eli virheestä, jonka unionin tuomioistuimet voivat helposti havaita ja tunnistaa tällaiseksi.

(ks. 35 kohta)

3.      EY 274 artiklan määräyksistä tai Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun asetuksen N:o 1605/2002 säännöksistä ei ilmene, että komissiolla olisi unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi petollisilta menettelyiltä ja muulta laittomalta toiminnalta nimenomainen toimivalta tehdä komission tulojen ja menojen hyväksyjien ja toimeenpanovirastojen käyttöön tarkoitetusta ennakkovaroitusjärjestelmästä tehty päätös 2008/969. On totta, että EY 274 artiklan mukaan komissio toteuttaa unionin talousarviota EY 279 artiklan nojalla annettujen asetusten säännöksiä noudattaen. Viimeksi mainitussa artiklassa määrätään tavallisen lainsäätämisjärjestyksen soveltamisesta. Asetuksessa N:o 1605/2002, jonka oikeusperusta on EY 279 artikla, ei kuitenkaan mainita ennakkovaroitusjärjestelmän kaltaista järjestelmää. Mainitun asetuksen 95 artiklan 1 kohdassa säädetään ainoastaan jossakin asetuksessa tarkoitetuista pakollista poissulkemista merkitsevistä tilanteista olevia ehdokkaita ja tarjoajia koskevan keskustietokannan käyttöönotosta.

Samoin on todettava, että huolimatta siitä, että varoitusjärjestelmästä voi olla hyötyä komission tehtävässä unionin talousarvion vartijana ja toteuttajana, tämän perusteella ei voida todeta päätöksen 2008/969 tekemiseen oikeuttavan implisiittisen toimivallan olemassaoloa. Vaikka komissiolla näet on asetuksen N:o 1605/2002 51 artiklan ja 59 artiklan 2 kohdan nojalla valta organisoida sisäinen toimintansa taatakseen tehokkaimman mahdollisen toiminnan, sen itsesääntelyoikeutta kuitenkin rajaavat sille annetut tehtävät. Vaikka sisäisillä toimenpiteillä on vaikutuksia vain hallinnon sisällä eikä niillä luoda mitään oikeuksia tai velvollisuuksia kolmansille, päätöksen 2008/969, jolla on tarkoitus olla oikeusvaikutuksia ulospäin, tilanne ei kuitenkaan ole tällainen.

Lisäksi on todettava, että vaikka unionin lainsäätäjä on luonut oikeusperustan hankintamenettelyistä poissulkemiseen johtaville varoituksille, se ei ole pitänyt aiheellisena tehdä tätä muiden päätöksessä 2008/969 mainittujen varoitusten osalta. Toisin kuin W5-varoitukset, jotka perustuvat objektiivisiin ja jossain määrin toteennäytettyihin seikkoihin, W1a- tai W1b-varoitusten kirjaaminen päätöksen 2008/969 nojalla on lisäksi seuraus Euroopan petostentorjuntaviraston tutkimuksista, vaikka petoksia tai hallinnollisia virheitä koskevia havaintoja ei ole vielä tehty. Perusoikeuksia, joihin kuuluu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 48 artiklan 1 kohdassa taattu syyttömyysolettama, loukkaamatta ei sitä paitsi voida hyväksyä oikeusperiaatetta qui potest majus potest et minus (se, joka kykenee tekemään enemmän, voi tehdä myös vähemmän). Erona hankintamenettelyistä poissulkemiseen johtaviin varoituksiin on kuitenkin kiistämätöntä, että W1a- ja W1b-varoitukset koskevat tilannetta, jossa tutkimukset ovat vielä menossa ja jossa tuomioistuin ei ole vielä todennut syyllisyyttä. Jos komissio pitää tarpeellisena ryhtyä varhaisessa vaiheessa ennalta ehkäiseviin toimiin, se näin ollen tarvitsee varsinkin juuri tästä syystä oikeusperustan, joka mahdollistaa tällaisen varoitusjärjestelmän perustamisen ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamisen, ja tällaisen järjestelmän on oltava sopusoinnussa puolustautumisoikeuksien, suhteellisuusperiaatteen ja oikeusvarmuuden periaatteen, joka edellyttää oikeussääntöjen olevan selkeitä, täsmällisiä ja vaikutuksiltaan ennakoitavia, erityisesti silloin, kun niillä voi olla epäedullisia seurauksia yksityishenkilöille ja yrityksille, kanssa.

(ks. 43, 45, 58, 59 ja 61–67 kohta)

4.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 77 ja 78 kohta)

5.      Komission päätös yksikön kirjaamisesta komission tulojen ja menojen hyväksyjien ja toimeenpanovirastojen käyttöön tarkoitetusta ennakkovaroitusjärjestelmästä tehdyllä päätöksellä 2008/969 käyttöön otettuun ennakkovaroitusjärjestelmään ilmoittamatta mainitusta päätöksestä kyseessä olevalle henkilölle merkitsee perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä ja puolustautumisoikeuksien loukkaamista, koska kyseisellä henkilöllä ei ole tästä syystä ollut mahdollisuutta esittää huomautuksiaan tästä eikä se myöskään ole saanut tietoonsa perusteita kirjaamiselleen ennakkovaroitusjärjestelmään.

Puolustautumisoikeudet on nimittäin turvattava aina, myös kyseessä olevaa menettelyä koskevan säännöstön puuttuessa. Sama koskee myös perusteluvelvollisuutta. Vaikka päätöksellä 2008/969 on tavoitteena suojata unionin talousarviota varotoimenpitein, tämä ei kuitenkaan mitenkään oikeuta ilmoittamatta jättämistä. Vaikka katsottaisiin, että ennakkovaroitusjärjestelmä olisi kehitetty sisäiseksi työkaluksi, siihen kirjaamisella on oikeudellisia seurauksia kyseessä olevalle kirjatulle henkilölle, mikä tarkoittaa, että puolustautumisoikeuksia, mukaan lukien perusteluvelvollisuus, on noudatettava.

(ks. 79, 83, 86 ja 87 kohta)