Asia T-174/21
Agrofert a.s.
vastaan
Euroopan parlamentti
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 28.9.2022
Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Unionin varojen väärinkäytön ja mahdollisten eturistiriitojen johdosta käynnistettyyn Tšekin tasavallan entistä pääministeriä koskevaan tutkintaan liittyvät asiakirjat – Asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epääminen – Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa koskeva poikkeus – Oikeussuojan tarpeen osittainen lakkaaminen – Lausunnon antamisen osittainen raukeaminen – Perusteluvelvollisuus
1. Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Oikeudellisen neuvonannon suoja – Ylivoimainen yleinen etu, joka oikeuttaa asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaisemisen – Käsite – Komission oikeudellisen lausunnon sisältämien tietojen ilmaisemista ei voida perustella asianosaisen yksityisillä intresseillä
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1049/2001, 4 artiklan 2 kohdan toinen luetelmakohta)
(ks. 28–30 kohta)
2. Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Ylivoimainen yleinen etu, joka oikeuttaa asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaisemisen – Käsite – Asianomaisen subjektiivinen puolustautumisintressi ei sisälly käsitteeseen
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1049/2001, 2 artiklan 1 kohta ja 4 artiklan 2 kohta)
(ks. 45 ja 128–130 kohta)
3. Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt – Oikeussuojan tarve – Kanne toimielimen päätöksestä, jolla on evätty oikeus tutustua asiakirjoihin – Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suoja – Asiakirjan sisältämien tietojen osittainen ilmaiseminen tiettyjen tietojen suojaamista koskevat vaatimukset huomioon ottaen – Oikeussuojan tarpeen lakkaaminen – Lausunnon antamisen raukeaminen
(SEUT 263 artiklan neljäs kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1049/2001, 4 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta)
(ks. 46, 47 ja 49–53 kohta)
4. Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt – Oikeussuojan tarve – Kanne toimielimen päätöksestä, jolla evätään oikeus tutustua asiakirjoihin – Tilanne, jossa kolmas on ilmaissut asiakirjan kanteen nostamisen jälkeen – Kolmannen osapuolen käsite – Asiakirjan laatinut toimielin ei kuulu käsitteseen
(SEUT 263 artiklan neljäs kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1049/2001, 10 artiklan 1 ja 2 kohta)
(ks. 54–59 kohta)
5. Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suoja – Ulottuvuus – Soveltaminen näiden toimien päättämisen jälkeen – Edellytykset – Sovelletaan vaiheeseen, jossa jäsenvaltion kanssa vaihdetaan tietoja tarkastusvaiheessa laaditun lopullisen tarkastuskertomuksen suositusten täytäntöön panemiseksi
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1049/2001, 4 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta)
(ks. 73–77, 84, 85, 88, 92 ja 119 kohta)
Tiivistelmä
Parlamentin päätös, jolla evättiin oikeus tutustua kahteen asiakirjaan, jotka liittyivät unionin varojen väärinkäytön ja mahdollisten eturistiriitojen johdosta Tšekin entistä pääministeriä Andrej Babišia vastaan käynnistettyyn tutkintaan, on pätevä.
Unionin yleinen tuomioistuin toteaa yhtäältä, että Agrofert-yhtiö on menettänyt oikeussuojan tarpeen, joka koski päätöstä evätä siltä oikeus tutustua komission asiassa laatimaan kertomukseen, ja toisaalta hylkää kanteen, jonka tämä yhtiö nosti päätöksestä, jolla evättiin oikeus tutustua komission Tšekin pääministerille osoittamaan kirjeeseen.
Kantaja Agrofert a.s. on tšekkiläinen holding-yhtiö, jonka määräysvallassa on yli 230 yhtiötä eri elinkeinoaloilta, kuten maatalouden, elintarviketuotannon, kemianteollisuuden ja median aloilta. Yhtiön perusti alun perin Andrej Babiš, joka toimi Tšekin pääministerinä vuosina 2017–2021. Tšekin pääministeriä koskevan tutkimuksen uudelleenaloittamisesta EU:n varojen väärinkäytön ja mahdollisten eturistiriitojen johdosta annetussa parlamentin päätöslauselmassa(1) todettiin, että Babiš käytti Tšekin tasavallan pääministeriksi nimittämisensä jälkeen edelleen määräysvaltaa Agrofert-konsernissa. Koska kantaja katsoi, ettei tämä toteamus pitänyt paikkaansa, ja koska se halusi tietää, mitkä lähteet ja tiedot parlamentilla oli hallussaan ennen kyseisen päätöksen tekemistä, se pyysi parlamentilta oikeutta tutustua useisiin asiakirjoihin.(2) Parlamentti totesi 14.9.2020 antamassaan ensimmäisessä vastauksessa tiettyjen näiden asiakirjojen olevan yleisesti saatavilla ja epäsi oikeuden tutustua komission Tšekin pääministerille osoittamaan kirjeeseen ja Tšekin tasavallassa eturistiriitojen välttämiseksi perustettujen hallinnointi- ja valvontajärjestelmien toimintaa koskevasta tarkastuksesta laadittuun komission lopulliseen tarkastuskertomukseen.(3) Vastauksena uudistettuun hakemukseen 15.1.2021 antamassaan päätöksessä(4) parlamentti vahvisti erityisesti päätöksensä evätä oikeus tutustua näihin kahteen asiakirjaan asetuksessa N:o 1049/2001(5) säädetyn tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa koskevan poikkeuksen perusteella.
Unionin yleinen tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi saatettiin tätä päätöstä koskeva kumoamiskanne, yhtäältä toteaa, että kantaja on menettänyt oikeussuojan tarpeen siltä osin kuin on kyse parlamentin päätöksestä evätä kantajan oikeus tutustua komission lopulliseen tarkastuskertomukseen, ja toisaalta hylkää kanteen päätöksestä, jolla evättiin oikeus tutustua komission Tšekin pääministerille osoittamaan kirjeeseen.
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi
Unionin yleinen tuomioistuin tutkii aluksi, onko kantajalla sen jälkeen, kun komissio on julkaissut lopullisen tarkastuskertomuksensa, edelleen oikeussuojan tarve siltä osin kuin kumoamista koskeva vaatimus koskee sitä, että parlamentti on evännyt oikeuden tutustua tähän tarkastuskertomukseen.
Unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että sen jälkeen, kun komissio oli julkaissut kyseisen tarkastuskertomuksen, sillä, että parlamentti epäsi tutustumisoikeuden tähän asiakirjaan, ei ollut enää vaikutusta, koska asiakirjan laatija eli komissio päätti asettaa sen yleisön saataville, eikä kanteen kohteena olevan päätöksen kumoaminen, siltä osin kuin siinä evätään oikeus tutustua kyseiseen tarkastuskertomukseen, mitenkään täydentäisi tämän asiakirjan julkistamista eikä kantaja saisi kumoamisesta mitään etua.
Näitä toteamuksia ei voida kyseenalaistaa sillä, että komissio ei ole julkaissut lopullisen tarkastuskertomuksen täydellistä versiota. Unionin yleinen tuomioistuin näet muistuttaa, että tutustumisoikeutta koskevan hakemuksen vaikutuksena on se, että kyseinen asiakirja asetetaan yleisön saataville, ja tämä johtaa siihen, että sen julkinen versio julkistetaan. Se toteaa tässä yhteydessä, että päättäessään olla asettamatta yleisön saataville lopulliseen tarkastuskertomukseen sisältyviä tiettyjä tietoja komissio ei tukeutunut asetuksessa N:o 1049/2001 säädettyyn tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa koskevaan poikkeukseen, vaan tiettyjen tietojen, kuten henkilötietojen tai liikesalaisuuksien, suojaa koskeviin vaatimuksiin. Unionin yleinen tuomioistuin päättelee tästä, että parlamentin päätöksen, jolla se epäsi oikeuden tutustua lopulliseen tarkastuskertomukseen, kumoaminen asetuksessa N:o 1049/2001 säädetyn tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa koskevan poikkeuksen perusteella ei tarkoita, että näistä tiedoista tulisi julkisia, koska parlamentti ei ole mainitun tarkastuskertomuksen laatija eikä se siten voinut ilmaista siitä enempää kuin mihin komissio kyseisen asiakirjan laatijana oli antanut suostumuksensa. Näin ollen lopullisen tarkastuskertomuksen tultua julkaistuksi kantaja on jo saavuttanut sen ainoan edun, jonka se voi kanteellaan saavuttaa.
Unionin yleinen tuomioistuin toteaa lisäksi, että se seikka, että kantaja on päättänyt pyytää oikeutta tutustua lopulliseen tarkastuskertomukseen parlamentilta eikä sen laatineelta toimielimeltä, ei voi johtaa siihen, että katsottaisiin, että se, että komissio on julkaissut tämän asiakirjan, tarkoittaisi asiakirjan ilmaisemista kolmannen toimesta, vaikka komissio on kyseisen toimen laatija.
Unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että kantajan oikeussuojan tarve siltä osin kuin parlamentti epäsi oikeuden tutustua lopulliseen tarkastuskertomukseen on lakannut riidanalaisen päätöksen osalta.
Unionin yleinen tuomioistuin tutkii seuraavaksi riidanalaisen päätöksen osittaista kumoamista koskevan vaatimuksen siltä osin kuin se koskee sitä, että parlamentti on evännyt kantajalta oikeuden tutustua komission kirjeeseen.
Unionin yleinen tuomioistuin hylkää ensinnäkin ensimmäisen kanneperusteen, joka perustuu asetuksessa N:o 1049/2001 säädetyn tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa koskevan poikkeuksen rikkomiseen, siltä osin kuin kantaja väitti, että parlamentti ei ole osoittanut, että edellytykset evätä oikeus tutustua pyydettyihin asiakirjoihin täyttyivät.
Unionin yleinen tuomioistuin toteaa tältä osin, että käsiteltävässä asiassa komission seurantakirjeen laatimisella ei ollut saavutettu komission tutkintatoimen tarkoitusta eli sen varmistamista, että jäsenvaltion hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat yhteensopivia unionin oikeuden kanssa. Tämä tarkoitus ei näet rajoitu pelkästään kyseisen jäsenvaltion perustamien järjestelmien tutkimiseen, vaan myös se, miten jäsenvaltio panee täytäntöön komission tarkastuskertomuksessa esittämät suositukset, on yksi vaihe sen toteuttamisessa. Näin ollen tällä poikkeuksella turvattu tutkintatoimien tarkoitusten suoja ei pääty kyseisen tarkastuskertomuksen antamiseen tai sen seurantakirjeen laatimiseen, jolla komissio varmistaa, että tarkastuskertomuksessa esitettyjä suosituksia seurataan. Kummassakin tapauksessa jäsenvaltion kanssa aloitetaan tietojenvaihtovaiheet, joista toinen koskee alkuperäisiä suosituksia ja toinen avoimeksi jääneitä suosituksia, jotka kuuluvat tämän poikkeuksen kattamiin tutkintatoimiin.
Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin hylkää kantajan väitteen, jonka mukaan parlamentti ei ole osoittanut, että komission kirjeen julkistaminen saattoi vaarantaa tutkinnan. Yhtäältä näet voidakseen osoittaa komission kirjeen ja kyseisen tutkinta- ja tarkastusmenettelyn välisen yhteyden parlamentin oli ainoastaan näytettävä, että tämä kirje kuului käynnissä olevia tutkintatoimia koskeviin asiakirjoihin. Toisaalta riidanalaiseen päätökseen sisältyvät perustelut ovat riittäviä selittämään syyn siihen, miksi komission kirjeen julkistaminen saattoi vaarantaa tutkinta- ja tarkastustoimien tarkoitusten suojan, ja etenkin, koska Tšekin pääministeri oli suoraan osallinen, oli tärkeää kunnioittaa viimeksi mainitun ja komission välisen vuoropuhelun luottamuksellisuutta.
Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin hylkää toisen kanneperusteen, joka perustuu siihen, että huomioon ei ole otettu ylivoimaista yleistä etua, joka oikeuttaa komission kirjeen julkistamisen. Puolustautumisoikeuksien olemassaoloon liittyy toki sellaisenaan yleinen etu. Se seikka, että nämä oikeudet liittyvät käsiteltävässä asiassa kantajan subjektiiviseen intressiin puolustautua parlamentin sitä vastaan esittämiltä vakavilta syytöksiltä, tarkoittaa kuitenkin, että etu, johon kantaja vetoaa, ei ole yleinen vaan yksityinen etu, joten kantaja ei ole osoittanut, että kyseessä oli ylivoimainen yleinen etu, joka oikeutti komission kirjeen julkistamisen.