UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kuudes jaosto)
11 päivänä huhtikuuta 2018 (*)
Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Kansallinen henkilöstön jäsen, joka on lähetetty Bosnia ja Hertsegovinassa toteutettavaan EUPM:ään – Siirtopäätös – EUPM:n johtajan toimivalta päättää lähetetyn kansallisen henkilöstön jäsenen siirrosta – Perusteluvelvollisuus – Harkintavallan väärinkäyttö – Ilmeinen arviointivirhe – Työpaikkakiusaaminen
Asiassa T‑271/10 RENV,
H, edustajanaan M. Velardo, asianajaja,
kantajana,
vastaan
Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään A. Vitro ja F. Naert,
vastaajana,
jossa on kyse ensinnäkin SEUT 263 artiklaan perustuvasta vaatimuksesta kumota yhtäältä 7.4.2010 tehty päätös, jonka on allekirjoittanut Euroopan unionin poliisioperaatiossa (European Union Police Mission, EUPM) Bosnia ja Hertsegovinassa toimiva henkilöstön johtaja ja jolla kantaja on siirretty Criminal Justice Adviser – Prosecutorin toimeen Banja Lukan (Bosnia ja Hertsegovina) aluetoimistossa, ja toisaalta 30.4.2010 tehty päätös, jonka on allekirjoittanut Euroopan unionin poliisioperaatiosta (EUPM) Bosnia ja Hertsegovinassa 8.12.2009 annetun neuvoston päätöksen 2009/906/YUTP (EUVL 2009, L 322, s. 22) 6 artiklassa tarkoitettu EUPM:n johtaja ja jolla vahvistetaan 7.4.2010 tehty päätös, ja toiseksi SEUT 268 artiklaan perustuvasta vaatimuksesta saada vahingonkorvausta kantajalle aiheutuneeksi väitetystä vahingosta,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kuudes jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja G. Berardis sekä tuomarit S. Papasavvas ja O. Spineanu-Matei (esittelevä tuomari),
kirjaaja: hallintovirkamies C. Heeren,
ottaen huomioon asian käsittelyn kirjallisessa vaiheessa ja 13.9.2017 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion(1)
I Asian tausta
1 Euroopan unionin poliisioperaatiosta 11.3.2002 hyväksytyllä neuvoston yhteisellä toiminnalla 2002/210/YUTP (EYVL 2002, L 70, s. 1) perustettiin Euroopan unionin poliisioperaatio (EUPM) Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisten poliisijoukkojen toiminnan jatko-operaation varmistamiseksi Bosnia ja Hertsegovinassa.
2 EUPM:ää, joka aloitti toimintansa 1.1.2003, jatkettiin useaan otteeseen, muun muassa EUPM:stä Bosnia ja Hertsegovinassa 8.12.2009 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2009/906/YUTP (EUVL 2009, L 322, s. 22), ja se päättyi 30.6.2012.
3 Kantaja H on italialainen tuomari- ja syyttäjäkuntaan kuuluva henkilö, joka lähetettiin EUPM:ään Sarajevoon (Bosnia ja Hertsegovina) Italian oikeusministerin 16.10.2008 antamalla määräyksellä ”Criminal Justice Unit Adviser” ‑toimeen 14.11.2008 lähtien.
4 Italian oikeusministerin 7.4.2009 ja 9.12.2009 antamilla määräyksillä kantajan lähettämistä jatkettiin Chief of Legal Officer ‑tehtävien hoitamista varten 31.12.2009 asti, sittemmin 31.12.2010 asti.
[– –]
6 Kantaja siirrettiin 7.4.2010 tehdyllä, EUPM:n henkilöstön johtajan allekirjoittamalla päätöksellä ”operatiivisista syistä” Criminal Justice Adviser – Prosecutorin tehtävään Banja Lukan (Bosnia ja Hertsegovina) aluetoimistoon 19.4.2010 lukien (jäljempänä 7.4.2010 tehty päätös).
[– –]
8 30.4.2010 tehdyllä päätöksellä, jonka on allekirjoittanut päätöksen 2009/906 6 artiklassa tarkoitettu operaation johtaja, mainittu johtaja vahvisti 7.4.2010 tehdyn päätöksen. Tässä yhteydessä hän täsmensi, että hän itse oli tehnyt kyseisen 7.4.2010 päivätyn päätöksen ja että kantajan siirtämisen operatiivinen syy oli se, että Banja Lukan toimistossa tarvittiin rikosasioita koskevia neuvontapalveluja (jäljempänä 30.4.2010 tehty päätös).
[– –]
II Oikeudenkäyntimenettely unionin yleisessä tuomioistuimessa ja unionin tuomioistuimessa ennen asian palauttamista
10 Kantaja nosti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 16.6.2010 toimittamallaan kannekirjelmällä nyt käsiteltävän, Euroopan unionin neuvostoa, Euroopan komissiota ja EUPM:ää vastaan kohdistetun kanteen, jolla vaaditaan 7.4. ja 30.4.2010 annettujen päätösten (jäljempänä yhdessä riidanalaiset päätökset) kumoamista.
[– –]
12 Unionin yleinen tuomioistuin jätti 10.7.2014 antamallaan määräyksellä H v. neuvosto ym. (T-271/10, ei julkaistu, EU:T:2014:702; jäljempänä alkuperäinen määräys) kanteen tutkimatta katsoen, ettei sillä ollut toimivaltaa käsitellä sitä.
[– –]
14 Unionin tuomioistuin kumosi 19.7.2016 antamallaan tuomiolla H v. neuvosto ja komissio (C‑455/14 P, EU:C:2016:569; jäljempänä valituksesta annettu tuomio) alkuperäisen määräyksen, jätti valituksen tutkimatta siltä osin kuin se koski komissiota ja EUPM:ää, palautti asian unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta se lausuu kanteen asiakysymyksestä siltä osin kuin se koski neuvostoa, ja määräsi oikeudenkäyntikuluista päätettävän myöhemmin.
15 Unionin tuomioistuin katsoi lähinnä valituksesta annetun tuomion 58 ja 59 kohdassa, että siltä osin kuin valittaja oli siirretty riidanalaisissa päätöksissä toisiin tehtäviin EUPM Bosnia ja Hertsegovinassa, kyseiset päätökset ovat henkilöstöhallintoon liittyviä toimia, joiden tarkoituksena on operaation henkilöstön jäsenten uudelleensijoittaminen operaatioalueella. Se katsoi, että näin ollen kyseiset päätökset eivät ole – vaikka ne on tehty yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) yhteydessä – SEU 24 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ja SEUT 275 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja toimia. Se katsoi, että ne kuuluvat näin ollen unionin tuomioistuinten toimivallan piiriin, ja täsmensi, että tämä toimivalta perustuu mainittujen toimien laillisuuden valvonnan osalta SEUT 263 artiklaan ja sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskevien riita-asioiden osalta SEUT 268 artiklaan, luettuna yhdessä SEUT 340 artiklan toisen kohdan kanssa, kun otetaan huomioon SEU 19 artiklan 1 kohta ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla.
[– –]
[– –]
V Oikeudellinen arviointi
[– –]
B Kumoamisvaatimus
[– –]
2. Asiakysymys
[– –]
a) Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee päätöksen 2009/906 säännösten rikkomista
[– –]
1) Ensimmäinen osa, joka koskee EUPM:n johtajan puuttuvaa toimivaltaa antaa henkilöstön siirtämistä koskevia päätöksiä
[– –]
46 Ensinnäkin on aluksi todettava, että päätös 2009/906 ei sisällä erityissäännöksiä, jotka koskevat EUPM:n henkilöstön siirtämistä koskevaa toimivaltaa.
47 Toiseksi on todettava, ettei päätöksessä 2009/906 määritellä ilmaisuja ”operatiivinen johtosuhde”, ”strateginen taso”, ”operaatioalue” tai ”johtaminen”, vaikka siinä käytetään niitä.
48 Tältä osin päätöksen 2009/906 yleisestä rakenteesta ilmenee vain, että EUPM:n johtajalla kyseisestä EUPM:stä ”operaatioalueella” vastaavana henkilönä oli siviilioperaatiokomentajan hänelle osoittama vastuu kyseisen operaation ”johtamisesta”, erityisesti ”osallistuvien valtioiden” ”henkilöstön, ryhmien ja yksiköiden” ”johtamisesta”. EUPM:n johtajan oli myös vastattava EUPM Bosnia ja Hertsegovinan koordinoinnista ja päivittäisestä hallinnoinnista antamalla kaikki tarvittavat ohjeet ”koko” henkilöstölle kyseisen operaation toteuttamiseksi tehokkaalla tavalla kyseisellä operaatioalueella (ks. vastaavasti valituksesta annetun tuomion 52 kohta).
49 Näin ollen sen määrittämiseksi, kenellä on valtuus siirtää EUPM:n henkilöstö, on otettava huomioon päätöksen 2009/906 sanamuodon lisäksi sen asiayhteys ja sen säännöstön, jonka osa se on, tavoitteet.
50 Asiayhteydestä on selvää, että yhteisellä toiminnalla 2002/210 käyttöön otettu EUPM on ollut unionin ensimmäinen siviilioperaatio, joka on järjestetty Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla (ETPP), josta on tullut yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP), ei-toimeenpanevana operaationa, jonka suunnittelu- ja johtamismallina ovat sotilaalliset operaatiot.
51 Yhteisestä toiminnasta 2002/210 ilmenee, että EUPM:n toimintojen piti alkaa vasta 1.1.2003. Neuvoston aikomuksena oli siten, että suunnitteluryhmä perustettaisiin viimeistään 1.4.2002 ja että tämän ryhmän johtajasta tulisi EUPM:n johtaja 1.1.2003 alkaen. Viimeksi mainittu auttaisi tällä välin neuvoston pääsihteeristöä laatimaan kyseisen operaation toiminta-ajatuksen (CONOPS). Tämän jälkeen suunnitteluryhmän oli tarkoitus laatia operaatiosuunnitelma (OPLAN) ja kehittää kaikki EUPM:n käyttöön tarvittavat tekniset välineet. Neuvosto hyväksyi tämän jälkeen CONOPSin ja OPLANin mahdollistaakseen operaation toimintojen aloittamisen suunniteltuna päivänä.
52 Yhteisestä toiminnasta 2002/210 ilmenee myös, että EUPM muodostui ensimmäisen tehtävänmäärittelynsä aikana eli vuodesta 2003 vuoteen 2005 Sarajevossa sijaitsevasta päämajasta, jossa työskentelivät muun muassa EUPM:n johtaja ja vaihteleva määrä yhteyshenkilöitä, jotka toimivat paikalla muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. Lisäksi valvontayksikköjä oli myös perustettu Bosnian ja Hertsegovinan ”keski- ja ylemmän tason” poliisirakenteisiin. Unionin jäsenvaltioiden lähettämien poliisien lisäksi EUPM voi rekrytoida sopimusperusteisesti kansainvälistä siviilihenkilöstöä ja paikallista henkilöstöä. Unionin jäsenvaltiot ja toimielimet voivat myös osallistua tehtävään lähettämällä kansainvälistä siviilihenkilöstöä.
53 Tämän jälkeen EUPM suoritti tehtäväänsä säännöllisesti vaihtelevan tehtävänmäärittelyn mukaisesti ja säännöllisesti vaihtelevassa koossa.
54 EUPM määriteltiin uudelleen vuonna 2009 SEU 28 artiklan ja SEU 43 artiklan 2 kohdan perusteella unionin operatiiviseksi toimeksi, josta määrätään ja joka suoritetaan YTPP:n puitteissa, joka on kiinteä osa YUTP:tä ja jonka tavoitteena on lähinnä avustaa Bosnia ja Hertsegovinan lainvalvontaviranomaisia järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunnassa, kuten päätöksen 2009/906 2 artiklan ensimmäisestä alakohdasta ilmenee.
55 Päätöksen 2009/906 4 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen perusteella neuvosto hyväksyi EUPM:n uuden OPLANin, jonka poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (PTK) oli mainitun päätöksen 10 artiklan 1 kohdan toisen virkkeen perusteella viimeksi saattanut ajan tasalle ja muuttanut SEUT 38 artiklan kolmannen alakohdan mukaisesti.
56 EUPM:n oli tarkoitus uuden tehtävänmäärittelynsä puitteissa keskittyä erityisesti valtion tason lainvalvontaviranomaisten toimintaan, poliisin ja syyttäjälaitoksen välisen vuorovaikutuksen parantamiseen sekä alueelliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lisäksi operaation rakennetta oli muutettu perustamalla Bosnia Hertsegovinassa neljä alueellista toimistoa Sarajevoon, Banja Lukaan, Mostariin ja Tuzlaan päämajan ja poliisiyksiköihin perustettujen yksiköiden lisäksi.
57 Tässä yleisessä asiayhteydessä, jossa EUPM:n johtajan päätös on tehty, on arvioitava viimeksi mainitun toimivaltaa siirtää kantaja Sarajevon päämajasta Banja Lukan alueelliseen toimistoon.
58 Aluksi on todettava, että SEU 24 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaan ”yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sovelletaan erityisiä sääntöjä ja menettelyjä [ja] Eurooppa-neuvosto ja neuvosto määrittelevät ja toteuttavat sitä yksimielisesti”.
59 Tältä osin ja ensinnäkin on selvää, ettei EUPM:n perustamisen aikaan siviilialan suunnittelu- ja toteutusvoimavaroja (CPCC), joka on yksikkö, jonka tehtävänä on YTTP:hen kuuluvien siviilikriisinhallintatehtävien suunnittelu, toteuttaminen, suorittaminen ja arviointi, eikä sen siviilioperaatiokomentajaa ollut unionin institutionaalisessa rakenteessa.
60 Neuvosto antoi 18.6.2007 Euroopan unionin siviilikriisinhallintaoperaatioiden johtamisjärjestelyä koskevat suuntaviivat (jäljempänä johtamisjärjestelysuuntaviivat), joissa muun muassa määrätään, että siviilioperaatiokomentaja vastaa strategisen tason johtamisesta kaikkien siviilikriisinhallintaoperaatioiden suunnittelussa ja toteutuksessa poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (PTK) poliittisen valvonnan ja strategisen johdon alaisena ja korkean edustajan yleisen toimivallan alaisuudessa ja että neuvoston sihteeristöön perustetun CPCC:n johtaja toimii kunkin siviilikriisinhallintaoperaation siviilioperaatiokomentajana.
61 Näin ollen kaikkien siviilioperaatioiden komentajana on CPCC:n johtaja, jota tukee operaatioalueella EUPM:n johtaja, jolla on kaikkia hänen alaisuuteensa sijoitetun henkilöstön jäseniä koskevat perinteiset valvonta- ja komennusvaltuudet. Komentoketju on yhteydessä poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteaan (PTK), joka vastaa operaation strategisesta johtamisesta ja poliittisesta valvonnasta neuvoston alaisuudessa.
62 Tässä yhteydessä CPCC:n johtaja nimitettiin EUPM:n siviilioperaatiokomentajaksi Euroopan unionin poliisioperaatiosta (EUPM) Bosnia ja Hertsegovinassa 19.11.2007 hyväksytyn yhteisen toiminnan 2007/749/YUTP (EUVL 2007, L 303, s. 40), jolla EUPM:ää jatkettiin 1.1.2008 lähtien, 5 artiklassa.
63 Yhteisen toiminnan 2007/749 5 artiklan 1 ja 4 kohdan ja päätöksen 2009/906 5 artiklan 1 ja 4 kohdan lukemisesta yhdessä ilmenee, että kansalliset viranomaiset ovat siirtäneet EUPM:n siviilioperaatiokomentajalle osallistuvien valtioiden henkilöstöä, ryhmiä ja yksikköjä koskevan operatiivisen johtosuhteen.
64 Lisäksi päätöksen 2009/906 5 ja 6 artiklan lukemisesta yhdessä ilmenee, että siviilioperaatiokomentajalla oli vastuu EUPM:n johtamisesta ”strategisella tasolla”, kun taas EUPM:n johtajalla se oli operaatioalueella.
65 Toiseksi selvää on myös, että SEU 43 artiklan perusteella suoritettujen YTPP:n alaan kuuluvien perinteisten tehtävien ja operaatioiden tapauksessa suunnittelu ja täytäntöönpano toteutetaan kriisinhallintamenettelyjen mukaisesti Euroopan ulkosuhdehallinnossa (EUH). Mainittujen menettelyjen mukaisesti EUH:n on muun muassa laadittava CONOPSin ja OPLANin kaltaiset suunnitteluasiakirjat ja määritettävä täytäntöönpanoedellytykset ja joukkojen perustamismenettelyn vastuu. Tämän jälkeen neuvoston on hyväksyttävä ne.
66 Näissä olosuhteissa on katsottava, että siltä osin kuin päätös 2009/906 ei sisällä nimenomaisia säännöksiä EUPM:n henkilöstön siirtämiseen toimivaltaisesta henkilöstä, sitä täydentävät OPLAN ja johtamisjärjestelysuuntaviivat.
67 Neuvoston prosessinjohtotoimen johdosta esittämän vuoden 2009 OPLANin sellaisen version, jonka turvallisuusluokitus on osittain poistettu, 5.3 kohdan toisen alakohdan mukaan ”operaation johtajalla on viime kädessä toimivalta nimittää henkilöstö ja yleinen vastuu henkilöstön asemapaikan määräämisestä”. Vuoden 2009 OPLAnin 5.3 kohdan kolmannessa alakohdassa määritellään kriteerit tehtävien täyttämiseksi EUPM:ssä, ja niiden joukossa ovat sen tarpeet. Samoin EUPM:n johtajan toimivalta sen henkilöstön asemapaikan määräämisessä ilmenee myös OPLAnin liitteestä M, jonka otsikko on ”Henkilöstön hallinnointi” ja jossa esitetään yksityiskohtaisesti palvelukseen ottamisen edellytykset ja operaation johtajan tätä koskeva toimivalta mainitsemalla, että ”operaation johtajalla on viime kädessä toimivalta nimittää henkilöstö ja yleinen vastuu sen asemapaikan määräämisestä sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla”. OPLANin liitteen D, jonka otsikko on ”Toimintaa koskevat vakiomenettelyt”, 2 kohdan kolmannessa alakohdassa, joka koskee asemapaikan määräämistä, täsmennetään, että ”asemapaikan määräämistä/tai siirtämistä koskevat päätökset kuuluvat operaation johtajan vastuualueeseen”.
68 Lisäksi johtamisjärjestelysuuntaviivojen 6 kohdan 1 kohdan c alakohdassa operatiivisella johtosuhteella (OPCON) määriteltiin tarkoitettavan ”YTPP:n vastuussa olevalle henkilölle osoitettua toimivaltaa tehtävään määrättyjen yksilöiden, ryhmien ja yksiköiden osalta, jotta hän voi suorittaa ne erityistehtävät, joita yleisesti rajoittavat toiminta, aika taikka paikka; niiden ryhmittämiseksi ja operatiivisen johtosuhteen taikka taktisen komennon taikka tarpeelliseksi katsotun valvonnan säilyttämiseksi tai delegoimiseksi”.
69 Tästä seuraa, että operaation johtajan operatiivinen johtosuhde ”operaatioalueella” merkitsee välttämättä tämän mahdollisuutta tehdä päätöksiä, mukaan lukien henkilöstön siirtoa koskevia päätöksiä, mahdollisimman lyhyessä ajassa, ja velvoittaa jäsenvaltioiden lähettämä henkilöstö noudattamaan kyseisiä päätöksiä tehtävän suorittamiseksi.
70 Edellä 64 ja 67–69 kohdassa mainittujen säännösten perusteella on katsottava, että siviilioperaatiokomentajalla, joka vastaa PTK:n poliittisen valvonnan ja strategisen johdon alaisena ja korkean edustajan yleisen toimivallan alaisuudessa YTPP:n puitteissa suoritettujen kaikkien siviilioperaatioiden suunnittelun ja suorittamisen strategisen tason johtamisjärjestelystä ja joka on kaikkien siviilioperaatiojohtajien komentaja, on päätöksen 2009/906 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu toimivalta ottaa henkilöstöä palvelukseen kaikkiin unionin siviilioperaatioihin. Sitä vastoin kussakin operaatiossa toimivalta henkilöstön asemapaikan määräämiseen ja siirtämiseen kuuluu yksinomaan EUPM:n johtajalle.
[– –]
2) Toinen osa, joka koskee lähtöjäsenvaltion puuttuvaa kuulemista ennen siirtämispäätöksen tekoa
[– –]
75 Ensinnäkin kantajan väitteestä, jonka mukaan EUPM:n johtaja on tehnyt menettelyvirheen tehdessään päätöksen 2009/906 kuulematta hänen lähtöjäsenvaltiotaan, on todettava aluksi, että kantaja ei mainitse mitään säännöstä, jonka perusteella tällainen kuuleminen olisi ollut tarpeen.
76 Tämän jälkeen on todettava, ettei päätöksen 2009/906 eikä OPLANin sanamuoto tai tarkoitus velvoita EUPM:n johtajaa kuulemaan lähtöjäsenvaltion viranomaista ennen jäsenvaltioiden lähettämää henkilöstöä koskevan siirtopäätöksen tekemistä.
77 Tältä osin on muistutettava, että päätöksen 2009/906 7 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaan EUPM:llä on sekä sopimussuhteista että unionin toimielinten tai jäsenvaltioiden lähettämää henkilöstöä. Erityisesti jäsenvaltioiden lähettämän henkilöstön osalta päätöksen 2009/906 5 artiklan 4 kohdan toisesta virkkeestä ja OPLANin 5.2 kohdasta ilmenee, että kansalliset viranomaiset ovat siirtäneet henkilöstöä, ryhmiä ja yksikköjä koskevan operatiivisen johtosuhteen siviilioperaatiokomentajalle, ja saman päätöksen 6 artiklan 2 kohdasta, että operaation johtaja vastaa operatiivisesta johtosuhteesta ”operaatioalueella”.
78 Kuten edellä 69 kohdassa on todettu, johtamisjärjestelysuuntaviivojen 6 kohdan 1 kohdan c alakohdasta ilmenee, että operatiivinen johtosuhde merkitsee välttämättä EUPM:n johtajan mahdollisuutta tehdä päätöksiä, mukaan lukien henkilöstön siirtoa koskevia päätöksiä, mahdollisimman lyhyessä ajassa, ja velvoittaa jäsenvaltioiden lähettämä henkilöstö noudattamaan kyseisiä päätöksiä tehtävän suorittamiseksi. Tämä operatiivinen luonne on siis yhteensoveltumaton lähtövaltion viranomaisen ennalta kuulemista koskevan menettelyn kanssa, sellaisena kuin kantaja on siihen vedonnut.
79 EUPM:n operaatioita koskevien sääntöjen mukaisesti kantajalta kysyttiin hänen nimenomaista suostumustaan osallistua operaatioon toisessa tehtävässä kuin se, johon hän oli osoittanut hakemuksensa, ja siten hakemus, jonka hän oli täyttänyt ja allekirjoittanut 10.11.2008 tehtävään, josta hänet oli siirretty, sisälsi tämän suostumuksen. Toisin kuin kantaja on väittänyt istunnossa, mainitusta hakemuksesta ei ilmene, että hänen suostumuksensa rajoittui ainoastaan muihin Sarajevon päämajassa suoritettaviin tehtäviin ja että hän sulki pois kaikki muut EUPM:n rakenteet.
80 On todettava, että päätöksen 2009/906 säännöksistä käy myös ilmi, että jäsenvaltioiden lähettämiin henkilöstön jäseniin ja unionin toimielinten lähettämiin henkilöstön jäseniin sovelletaan samoja sääntöjä, kun kyse on heidän tehtäviensä hoitamisesta ”operaatioalueella” (ks. vastaavasti valituksesta annetun tuomion 50 kohta).
81 Näin ollen mistään ei voida päätellä, että jäsenvaltioiden lähettämän henkilöstön jäsenen erilainen kohtelu unionin toimielinten lähettämään henkilöstön jäseneen nähden olisi operaatioalueelle siirtämistä koskevan menettelyn osalta yhteensoveltuvaa EUPM:n suorittamien kriisinhallintaoperaatioiden kanssa.
82 Toiseksi siitä väitteestä, että kantajaa ei voitu siirtää Italian perustuslakiin sisältyvän nimenomaisen säännöksen perusteella, jolla on tarkoitus taata tuomarien ja syyttäjien puolueettomuus heidän hoitaessaan tehtäviään, on korostettava aluksi, että kantaja ei mainitse, mihin Italian perustuslain säännökseen hän perustaa tämän väitteensä. Jos oletetaan, että kantaja viittaa Italian perustuslain 107 §:ssä säädettyyn tuomarien ja syyttäjien erottamattomuuden takeeseen, jonka perusteella tuomaria tai syyttäjää ei voida siirtää ilman hänen suostumustaan tai noudattamatta erityistä menettelyä, on todettava, että mainittua taetta ei voida soveltaa nyt käsiteltävässä asiassa.
83 Kantajaa ei ensinnäkään ollut osoitettu hoitamaan syyttäjän tehtäväänsä EUPM:ssä, vaan hoitamaan oikeudellisen neuvonantajan tehtävää, jota varten hänen ammatillinen kokemuksensa syyttäjänä katsottiin merkitykselliseksi. Kantaja säilytti lisäksi tuomari- ja syyttäjäkuntaan kuuluvan henkilön asemansa kansallisen lain perusteella ainoastaan kansallisiin viranomaisiin nähden. Kun hänet oli lähetetty EUPM:ään, hänen asemansa siellä ei ollut tuomari- ja syyttäjäkuntaan kuuluvan henkilön asema, vaan lähetetyn kansallisen henkilöstön jäsenen asema.
84 Toiseksi on niin, että kun kantaja jätti hakemuksensa kansainvälisen elimen toimeen, jonka organisaatio ja toimintasäännöt jäävät hänen lähtöjäsenvaltionsa yksinomaisen valvonnan ulkopuolelle, hän suostui implisiittisesti noudattamaan kyseisen elimen erityisiä sääntöjä.
85 Edellä todetun perusteella ensimmäisen kanneperusteen toinen osa on hylättävä ja siten ensimmäinen kanneperuste on hylättävä kokonaisuudessaan.
[– –]
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kuudes jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Kanne hylätään.
2) H velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Berardis | Papasavvas | Spineanu-Matei |
Julistettiin Luxemburgissa 11 päivänä huhtikuuta 2018.
Allekirjoitukset
Sisällys
I Asian tausta
II Oikeudenkäyntimenettely unionin yleisessä tuomioistuimessa ja unionin tuomioistuimessa ennen asian palauttamista
III
IV
V Oikeudellinen arviointi
A
B Kumoamisvaatimus
1.
2. Asiakysymys
a) Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee päätöksen 2009/906 säännösten rikkomista
1) Ensimmäinen osa, joka koskee EUPM:n johtajan puuttuvaa toimivaltaa antaa henkilöstön siirtämistä koskevia päätöksiä
2) Toinen osa, joka koskee lähtöjäsenvaltion puuttuvaa kuulemista ennen siirtämispäätöksen tekoa