Language of document : ECLI:EU:T:2015:597

Asia T‑503/12

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

vastaan

Euroopan komissio

EMOTR – Tukiosasto – Maataloustukirahasto ja maaseuturahasto – Rahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot – Tilatukijärjestelmä – Olennaiset valvontatoimet – Lisävalvonta  

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 4.9.2015

1.      Maatalous – Yhteinen maatalouspolitiikka – EMOTR:sta, maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta maksettava rahoitus – Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen – Kieltäytyminen ottamasta vastattaviksi menoja, jotka ovat aiheutuneet sääntöjenvastaisuuksista unionin säännöstön soveltamisessa – Asianomainen jäsenvaltio kiistää sääntöjenvastaisuudet – Todistustaakan jakaminen komission ja jäsenvaltion välillä

(Neuvoston asetuksen N:o 1290/2005 31 artiklan 1 kohta)

2.      Maatalous – Yhteinen maatalouspolitiikka – EMOTR:sta, maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta maksettava rahoitus – Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen – Kieltäytyminen ottamasta vastattaviksi menoja, jotka ovat aiheutuneet sääntöjenvastaisuuksista unionin säännöstön soveltamisessa – Kiinteämääräinen rahoituskorjaus, josta komissio on päättänyt alalla hyväksyttyjen sisäisten suuntaviivojen mukaisesti – Komission on sallittua soveltaa mainittuja sisäisiä suuntaviivoja muiden rahastojen kuin EMOTR:n tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä

(Neuvoston asetuksen N:o 1290/2005 31 artiklan 1 kohta)

3.      Maatalous – Yhteinen maatalouspolitiikka – EMOTR:sta, maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta maksettava rahoitus – Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen – Kieltäytyminen ottamasta vastattaviksi menoja, jotka ovat aiheutuneet sääntöjenvastaisuuksista unionin säännöstön soveltamisessa – Kiinteämääräinen rahoituskorjaus, josta komissio on päättänyt alalla hyväksyttyjen sisäisten suuntaviivojen mukaisesti – Tarkastukset, joilla ei voida varmistaa hakemusten sääntöjenmukaisuuden riittävää astetta – Kiinteämääräisen 5 prosentin rahoituskorjauskertoimen soveltamisen sallittavuus silloin, kun kyse on puutteista, jotka on todettu jäsenvaltion toteuttamassa paikan päällä tehtävässä olennaisessa valvonnassa, joka koskee tukikelpoisen pinta-alan tarkastuksia

(Neuvoston asetuksen N:o 1782/2003 36 artiklan 1 kohta ja 44 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1290/2005 31 artiklan 1 kohta)

4.      Tuomioistuinmenettely – Uusien perusteiden esittäminen käsittelyn kuluessa – Edellytykset – Kanneperusteen laajentaminen – Sallittavuus

(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 48 artiklan 2 kohta)

5.      Maatalous – Yhteinen maatalouspolitiikka – EMOTR:sta, maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta maksettava rahoitus – Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen – Kieltäytyminen ottamasta vastattaviksi menoja, jotka ovat aiheutuneet sääntöjenvastaisuuksista unionin säännöstön soveltamisessa – Kiinteämääräinen rahoituskorjaus, josta komissio on päättänyt alalla hyväksyttyjen sisäisten suuntaviivojen mukaisesti – Jäsenvaltion käyttöön ottamassa valvontajärjestelmässä todetut useat puutteet – Kiinteämääräinen korjaus ei ole kumulatiivinen

(Neuvoston asetuksen N:o 1290/2005 31 artiklan 1 kohta)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 52–54 kohta)



2.      Vaikka komissio on antanut asiakirjan VI/5330/97, jossa määritellään rahoituskorjausten soveltamista koskevat suuntaviivat Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) yhteydessä, ja se koskee EMOTR:ää ja siinä määritellään nimensä mukaisesti suuntaviivat, jotka koskevat rahoituksellisten seuraamusten määrittämistä EMOTR:n tukiosaston tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevaa päätöstä valmisteltaessa, mikään ei estä komissiota soveltamasta tätä asiakirjaa myös yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen N:o 1290/2005 31 artiklan 1 kohdassa sille myönnettyä rahastojen, joilla taataan yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus, tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevaa toimivaltaa käyttäessään.

(ks. 55 kohta)

3.      Jollei rahastojen, joilla taataan yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä ole mahdollista arvioida täsmällisesti unionille aiheutuneita tappioita, komissio voi käyttää kiinteämääräistä korjausta. Komission antamassa asiakirjassa nro VI/5330/97, jossa määritellään rahoituskorjausten soveltamista koskevat suuntaviivat, määrätään tältä osin tukikelvottomien menojen laskennassa sovellettavasta 5 prosentin kiinteämääräisestä korjauksesta, jos kaikki olennaiset valvontatoimenpiteet on toteutettu, mutta niitä ei ole sovellettu muun muassa perusteellisuuden osalta sovellettavissa asetuksissa edellytetyllä tavalla, koska on mahdollista todeta kohtuullisella varmuudella, että niiden perusteella ei saada riittävää varmuutta vaatimusten sääntöjenmukaisuudesta ja että rahastoihin kohdistunut riski on ollut merkittävä.

Kun olennaisten valvontatoimien riittämättömyys, kuten puutteet sähköistä paikkatietojärjestelmää ja viljelylohkojen tunnistusjärjestelmää (LPIS-GIS-järjestelmä) koskevissa tiedoissa, vaikuttaa tukikelpoisen pinta-alan tarkastuksiin, komissio voi perustellusti soveltaa kiinteämääräistä korjausta kaikkiin toteutettuihin menoihin, joihin kyseisen olennaisen valvonnan riittämättömyys on voinut vaikuttaa. Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun asetuksen N:o 1782/2003 36 artiklan 1 kohdasta näet ilmenee, että tilatuki maksetaan niiden tukioikeuksien osalta, joihin liittyy vastaava määrä tukikelpoisia hehtaareita. Mainitun asetuksen 44 artiklan 1 kohdassa säädetään myös, että tukioikeudesta, johon liittyy tukikelpoinen hehtaari, maksetaan tukioikeuden mukaisesti vahvistettu määrä. Tilatukijärjestelmästä myönnetyn tuen määrä vastaa näin ollen aktivoitujen tukioikeuksien eli niiden tukioikeuksien, joihin liittyy tukikelpoisia hehtaareita, yksikköarvojen summaa. Tästä seuraa, että tukikelpoisten pinta-alojen määrittämisessä tehty virhe vaikuttaa joka tapauksessa tuen määrään. LPIS-GIS-järjestelmien sääntöjenvastaisuus, joka vaikuttaa ilmoitettujen pinta-alojen tukikelpoisuuden tarkastuksiin, voi siis mahdollisesti vaikuttaa kaikkiin suoritettuihin maksuihin.

Lisäksi asiakirjasta VI/5330/97 käy ilmi, että korjauskerrointa on sovellettava siihen osaan menoja, johon riski kohdistuu. Jos puute on aiheutunut siitä, että jäsenvaltio ei ole ottanut käyttöön asianmukaista valvontajärjestelmää, korjausta on juuri kiinteämääräisen luonteensa vuoksi sovellettava niihin menoihin kokonaisuudessaan, joiden osalta kyseistä toimenpidettä edellytetään. Samassa asiakirjassa todetaan myös, että kun on syytä olettaa, että puute rajoittuu siihen departementtiin tai alueeseen, jossa jäsenvaltion käyttöön ottamaa valvontajärjestelmää on sovellettu, korjausta tulee soveltaa vain kyseiseen departementtiin tai alueeseen liittyviin menoihin.

Kaikkiin jäsenvaltion tietyllä alueella toteutettuihin menoihin sovellettua 5 prosentin kiinteämääräistä korjausta on pidettävä asianmukaisena erityisesti, kun otetaan huomioon LPIS-GIS-järjestelmien säännöllisen ylläpidon merkitys. Viljelylohkojen tunnistus ja pinta-alojen tukikelpoisuuden tarkastaminen ovat olennaisen tärkeitä pinta-alajärjestelmän asianmukaisen soveltamisen kannalta. LPIS-GIS-järjestelmien puutteet, kuten niihin sisältyvien tietojen epätäsmällisyys, joka vaikutti ilmoitettujen pinta-alojen tukikelpoisuuden tarkastamista koskevien hallinnollisten valvontatoimien ja paikalla suoritettavien tarkastusten toteuttamiseen, muodostavat itsessään merkittävän riskin unionin talousarviolle.

(ks. 55–57, 66, 67 ja 72 kohta)

4.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 95 kohta)

5.      Komission antaman asiakirjan VI/5330/97, jossa määritellään rahoituskorjausten soveltamista koskevat suuntaviivat, liitteestä 2 seuraa rahastojen, joilla taataan yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen alalla, että jos samasta järjestelmästä löydetään useita puutteita, kiinteämääräiset korjaukset eivät ole kumulatiivisia, vaan vakavinta puutetta pidetään osoituksena valvontajärjestelmän kokonaisuudessaan aiheuttamista riskeistä.

(ks. 104 kohta)