Language of document :

Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 25.9.2020 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu seitsemäs jaosto) yhdistetyissä asioissa T-778/16 ja T-892/16, Irlanti ym. v. komissio, 15.7.2020 antamasta tuomiosta

(asia C-465/20 P)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Flynn, P.-J. Loewenthal ja F. Tomat)

Muut osapuolet: Irlanti, Apple Sales International (ASI), Apple Operations Europe (AOE), Luxemburgin suurherttuakunta, Puolan tasavalta ja EFTA:n valvontaviranomainen

Vaatimukset

Valituksenalainen tuomio on kumottava

asiassa T-778/16 esitetyt ensimmäinen, toinen, kolmas, neljäs ja kahdeksas kanneperuste ja asiassa T-892/16 esitetyt ensimmäinen, toinen, kolmas, neljäs, viides, kahdeksas ja neljästoista kanneperuste on hylättävä

asia on palautettava unionin yleiselle tuomioistuimelle niiden kanneperusteiden tutkimista varten, joita ei ole vielä tutkittu

oikeudenkäyntikuluista ensimmäisessä oikeusasteessa ja valitusasteessa on päätettävä myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio esittää kaksi valitusperustetta.

Ensimmäinen valitusperuste: unionin yleinen tuomioistuin teki useita oikeudellisia virheitä, kun se hylkäsi päätöksessä1 esitetyn ensisijaisen toteamuksen edun olemassaolosta. Valitusperuste jakautuu kolmeen osaan.

Ensimmäiseksi unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi valituksenalaisen tuomion 125, 183–187, 228, 242, 243 ja 249 kohdassa päätöstä virheellisesti toteamalla, että ensisijainen toteamus edun olemassaolosta perustui yksinomaan siihen, ettei ASI:n ja AOE:n pääkonttoreissa ollut työntekijöitä eikä niitä ollut fyysisesti olemassa, eikä sen yhteydessä pyritty osoittamaan, että ASI:n ja AOE:n Irlannin sivuliikkeet itse asiassa suorittavat toimintoja, jotka oikeuttavat Applen henkisen omaisuuden lisenssien kohdentamisen kyseisisille sivuliikkeille. Päätöksen 281–305 perustelukappaleessa tutkitaan sekä pääkonttoreiden että Irlannin sivuliikkeiden suorittamia toimintoja perusteena Applen henkisen omaisuuden lisenssien kohdentamiselle Irlannin sivuliikkeille. Se, ettei unionin yleinen tuomioistuin ottanut asianmukaisesti huomioon päätöksen rakennetta ja sisältöä eikä komission kirjallisissa huomautuksissaan pääkonttoreiden ja Irlannin sivuliikkeiden suorittamista tehtävistä esittämiä selityksiä, on menettelysääntöjen vastaista. Unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion 268–283, 286 ja 287 kohdassa esittämät toteamukset siitä, että päätöksessä tutkittiin Irlannin sivuliikkeiden toiminnot Applen henkisen omaisuuden lisenssien niille kohdentamisen oikeuttamiseksi ovat ristiriitaisia, mistä seuraa perusteluvelvollisuuden laiminlyönti.

Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin ei valituksenalaisen tuomion 267, 269, 273, 274, 275, 277, 281, 283 ja 298–302 kohdassa noudattanut erillisiä yksiköitä koskevaa lähestymistapaa eikä markkinaehtoperiaatetta (arm’s length principle), mikä on SEUT 107 artiklan 1 kohdan vastaista ja/tai merkitsee kansallisen lainsäädännön rikkomista, kun se vetosi Apple Inc:n suorittamiin toimintoihin perusteena toteamukselle siitä, että päätöksessä Applen henkisen omaisuuden lisenssit kohdennettiin virheellisesti Irlannin sivuliikkeille. Se, ettei unionin yleinen tuomioistuin ottanut huomioon päätöksen 308–318 perustelukappaleessa ja komission kirjallisissa huomautuksissaan esittämiä selityksiä siitä, miksi Apple Inc:n suorittamat toiminnot ovat merkityksettömiä voiton ASI:n ja AOE:n välillä kohdentamisen kannalta, merkitsee menettelysääntöjen rikkomista ja perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä.

Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin ei valituksenalaisen tuomion 301 ja 303–309 kohdassa noudattanut erillisiä yksiköitä koskevaa lähestymistapaa eikä markkinaehtoperiaatetta (arm’s length principle), mikä on SEUT 107 artiklan 1 kohdan vastaista ja/tai merkitsee kansallisen lainsäädännön rikkomista, kun se totesi, että ASI:n ja AOE:n johdon muodolliset toimet ovat niiden pääkonttoreiden Applen henkisen omaisuuden lisenssien osalta suorittamia tehtäviä. Se, ettei unionin yleinen tuomioistuin ottanut huomioon komission päätöksessä ja kirjallisissa huomautuksissaan esittämiä selityksiä siitä, miksi kyseiset toimet eivät ole erillisiä yksiköitä koskevan lähestymistavan eikä markkinaehtoperiaatteen kannalta pääkonttoreiden suorittamia tehtäviä, merkitsee menettelysääntöjen rikkomista ja perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä. Se, että unionin yleinen tuomioistuin tukeutui toteamuksensa tueksi selvitysaineistoon, jota ei voida hyväksyä, merkitsee menettelysääntöjen rikkomista.

Toinen valitusperuste: unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisia virheitä, kun se hylkäsi päätöksessä toissijaisesti esitetyn toteamuksen edun olemassaolosta. Valitusperuste jakautuu kolmeen osaan.

Ensimmäiseksi unionin yleinen tuomioistuin teki valituksenalaisen tuomion 349, 416, 434 ja 435 kohdassa oikeudellisen virheen todistuskynnystä, joka komission on ylitettävä edun toteennäyttämiseksi, koskevien sääntöjen soveltamisessa.

Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin rikkoi valituksenalaisen tuomion 315–481 kohdassa menettelysääntöjä tukeutumalla edun olemassaoloa koskevan toissijaisen toteamuksen hylkäämiseksi perusteluihin, joihin Irlanti tai ASI/AOE ei ollut ensimmäisessä oikeusasteessa esittämissään kannekirjelmissä vedonnut.

Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi valituksenalaisen tuomion 315–481 kohdassa päätöstä virheellisesti sekä rikkoi SEUT 107 artiklan 1 kohtaa ja/tai otti kansallisen lainsäädännön huomioon vääristyneessä muodossa toteamalla, että etua ei ollut päätöksessä esitetyn toissijaisen perustelun yhteydessä näytetty toteen.

____________

1 Valtiontuesta SA.38373 (2014/C) (ex 2014/NN) (ex 2014/CP), jonka Irlanti on myöntänyt Applelle, 30.8.2016 annettu komission päätös (EU) 2017/1283 (EUVL 2017, L 187, s. 1).