Language of document : ECLI:EU:T:2018:448

Asia T-475/14

Prysmian SpA ja Prysmian Cavi e Sistemi Srl

vastaan

Euroopan komissio

Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Euroopan voimakaapelimarkkinat – Päätös, jolla todetaan SEUT 101 artiklan rikkominen – Yhtenä kokonaisuutena pidettävä jatkettu kilpailusääntöjen rikkominen – Tarkastuspäätöksen lainvastaisuus – Käsittelyaikojen kohtuullisuus – Hyvän hallinnon periaate – Yksilöllisen vastuun periaate – Yhteisvastuu sakon maksamisesta – Riittävät todisteet rikkomisesta – Rikkomisen kesto – Sakot – Oikeasuhteisuus – Yhdenvertainen kohtelu – Täysi harkintavalta

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 12.7.2018

1.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Komission tarkastusvaltuus – Ulottuvuus ja rajat – Alkuperäistä vastaavan jäljennöksen tekeminen tietokoneiden kiintolevystä tarkastuksen aikana – Komission toimitiloissa alkuperäistä vastaavan jäljennöksen sisällöistä suoritetun etsinnän sallittavuus – Edellytykset

(Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 20 artiklan 1 kohta, 2 kohdan b ja c alakohta sekä 4 kohta)

2.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Komission tarkastusvaltuus – Päätös tarkastuksen määräämisestä – Perusteluvelvollisuus – Laajuus – Tarkastuksen maantieteellisen ja ajallisen ulottuvuuden rajaaminen – Tarkastuksen päättymispäivämäärän puuttuminen – Kohtuullisen ajan noudattaminen

(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 20 artiklan 2 kohta ja 4 kohta)

3.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Komission velvollisuudet – Kohtuullisen ajan noudattaminen – Rikkomisen toteavan päätöksen kumoaminen menettelyn kohtuuttoman keston vuoksi – Edellytys – Asianomaisten yritysten puolustautumisoikeuksien loukkaaminen – Arvioiminen koko menettelyn kannalta – Puolustautumisoikeuksia ei ole loukattu

(SEUT 101 artikla; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohta; neuvoston asetus N:o 1/2003)

4.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Komission velvollisuudet – Komission velvollisuus turvautua omiin menetelmiinsä merkityksellisten tosiseikkojen ja olosuhteiden selvittämiseksi

(SEUT 101 artikla; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohta)

5.      Tuomioistuinmenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Yhteenveto kanneperusteista – Yleinen viittaus muihin kannekirjelmän liitteenä oleviin asiakirjoihin – Tutkimatta jättäminen

(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 76 artiklan d alakohta)

6.      Kilpailu – Unionin säännöt – Rikkominen – Vastuuseen joutuminen – Rikkomiseen syyllistyy yksikkö, joka ei ole lakannut olemasta ja jonka taloudellista toimintaa asianomaisilla markkinoilla jatkaa sen seuraajana oleva toinen yksikkö – Kyseisen toisen yksikön joutuminen vastuuseen koko rikkomisesta – Hyväksyttävyys – Taloudellisen jatkuvuuden olemassaolo – Arviointiperusteet – Kyseisen arvioinnin kannalta merkityksellinen päivämäärä

(SEUT 101 artiklan 1 kohta)

7.      Kilpailu – Sakot – Yrityksen omaan toimintaan perustuva arviointi – Sillä, ettei muulle talouden toimijalle ole määrätty seuraamuksia, ei ole merkitystä – Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattaminen on sovitettava yhteen laillisuusperiaatteen noudattamisen kanssa

(SEUT 101 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta)

8.      Kilpailu – Sakot – Yhteisvastuu maksamisesta – Komissiolla ei ole velvollisuutta määrittää yhteisvastuullisten yhteisvelallisten osuuksia

(SEUT 101 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta)

9.      Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Kilpailua rajoittava vaikutus – Arviointiperusteet – Kilpailunvastainen tarkoitus – Riittävä todentaminen

(SEUT 101 artiklan 1 kohta)

10.    Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Komission päätös, jossa todetaan kilpailusääntöjen rikkominen – Rikkomisen olemassaoloa ja kestoa koskeva komission todistustaakka – Todistustaakan laajuus – Rikkomisen alkamisesta esitetty näyttö

(SEUT 101 artiklan 1 kohta)

11.    Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Perusmäärän vahvistaminen – Rikkomisen vakavuus – Arviointiperusteet – Velvollisuutta ottaa huomioon konkreettinen vaikutus markkinoihin ei ole

(Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohta; komission tiedonannon 2006/C 210/02 22 kohta)

12.    Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Perusmäärän vahvistaminen – Rikkomisen vakavuus – Arviointiperusteet – Kaikkien asianomaisten osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus – Rikkomisen maantieteellinen ulottuvuus

(Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohta; komission tiedonannon 2006/C 210/02 22 kohta)

13.    Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Yhdenvertaisen kohtelun periaate – Ulottuvuus – Yrityksellä ei ole mahdollisuutta vaatia muiden asianomaisten yritysten osakseen saaman lainvastaisen kohtelun soveltamista ketään syrjimättä

(Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohta)

1.      Alkuperäistä vastaavan jäljennöksen tekeminen asetuksen N:o 1/2003 20 artiklan 4 kohdan mukaisen tarkastuksen kohteena olevan yrityksen tietokoneiden kiintolevystä kuuluu komissiolla saman asetuksen 20 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan nojalla olevien valtuuksien piiriin, koska se muodostaa osan komission käyttämää laillista tietoteknistä tarkastusteknologiaa, jonka tavoitteena on etsiä tutkimuksen kannalta merkityksellisiä tietoja tietokoneen kiintolevyltä erityisen ohjelmiston avulla.

Asetuksen N:o 1/2003 20 artiklan 1 kohdassa säädetään tältä osin, että hoitaakseen kyseisellä asetuksella sille annetut tehtävät komissio voi toteuttaa kaikki tarvittavat tarkastukset yrityksissä ja yritysten yhteenliittymissä. Asetuksen N:o 1/2003 20 artiklan 2 kohdassa säädetään komission valtuuksista suorittaa tarkastus erityisesti, että virkamiehillä ja muilla mukana olevilla henkilöillä, jotka komissio on valtuuttanut tekemään tarkastuksen, on valtuudet tutkia kirjanpitoa ja muita liikeasiakirjoja riippumatta siitä, missä muodossa ne ja ottaa tai saada missä tahansa muodossa jäljennöksiä tai otteita kirjanpidosta tai asiakirjoista.

Siltä osin kuin tarkastuksen aikana suoritetaan tarkastuksen kohteena olevan yrityksen tietotekniselle tallennusalustalle tallennettujen tietojen kopiointi, jotta tutkimuksen kannalta merkityksellisiä tietoja voidaan tutkia komission tiloissa, tällaisen kopioinnin suorittaminen kuuluu komissiolle asetuksen N:o 1/2003 20 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa myönnettyjen valtuuksien piiriin.

Asetuksen N:o 1/2003 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ei näet säädetä, että tarkastettavien yritysten kirjanpidon tai liikeasiakirjojen tarkastaminen tapahtuisi yksinomaan niiden tiloissa, jos kyseistä tarkastusta ei ole voitu saattaa päätökseen alun perin suunnitellussa ajassa. Komissio velvoitetaan siinä yksinomaan noudattamaan asiakirjoja omissa tiloissaan tarkastaessaan tarkastuksen kohteena oleviin yrityksiin nähden samoja takeita kuin sen on noudatettava yrityksen tiloissa suoritettavan tarkastuksen aikana.

(ks. 47, 48, 50, 53 ja 58 kohta)

2.      Asetuksen N:o 1/2003 20 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun tarkastuspäätöksen perusteluissa rajataan komission virkamiehille kyseisen säännöksen 2 kohdassa annettujen valtuuksien ala määrittämällä etenkin kyseisen tarkastuspäätöksen maantieteellinen ja ajallinen ulottuvuus.

Tarkastuspäätöksen maantieteellisen ulottuvuuden osalta se, että kyseisessä päätöksessä todetaan, että tarkastus voi tapahtua tarkastetun yrityksen ”kaikissa – – tiloissa”, ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että komissio jatkaa tarkastusta omissa toimitiloissaan.

Tarkastuspäätöksen ajallisen ulottuvuuden osalta se, ettei kyseisessä päätöksessä ole tarkastuksen päättymispäivämäärää, ei merkitse, että tarkastusta voitaisiin jatkaa rajoituksetta. Komission on Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohdan mukaisesti noudatettava tältä osin menettelyn kohtuullista kestoa.

(ks. 61–65 kohta)

3.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 80–102 kohta)

4.      Komissio ei voi menettelyssä, jossa yrityksille määrätään sakko SEUT 101 artiklan rikkomisen vuoksi, ainoastaan tutkia yritysten toimittamia todisteita, vaan sen on hyvän hallintotavan mukaisesti turvauduttava omiin menetelmiinsä aiheellisten tosiseikkojen ja olosuhteiden selvittämiseksi.

(ks. 110 kohta)

5.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 112 kohta)

6.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 127–138 kohta)

7.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 144–147 kohta)

8.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 151–158 kohta)

9.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 178 ja 228 kohta)

10.    Vaikka komission on näytettävä toteen SEUT 101 artiklan 1 kohdan rikkomisen olemassaolo ja kesto esittämällä täsmällisiä ja yhtäpitäviä todisteita, kaikkien sen toimittamien todisteiden ei tarvitse välttämättä täyttää näitä edellytyksiä kaikkien rikkomisen osatekijöiden osalta. Riittää, että komission esittämä todisteiden kokonaisuus kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna täyttää nämä edellytykset.

Koska SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut käsitteet sopimus ja yhdenmukaistettu menettelytapa kattavat subjektiiviselta kannalta samankaltaisia yhteistyön muotoja, jotka eroavat toisistaan ainoastaan voimakkuudeltaan ja ilmenemismuodoiltaan, on lisäksi riittävää, että näyttö seikoista, jotka merkitsevät jompaakumpaa näistä kyseisessä määräyksessä tarkoitetuista rikkomisen muodoista, on esitetty, jotta tuota määräystä voidaan joka tapauksessa soveltaa.

Komissio ei siis ole tehnyt virhettä todetessaan, että SEUT 101 artiklan 1 kohdan rikkominen alkoi kokouksessa, jonka ansiosta kyseessä olevat yhtiöt, jotka jakavat yhteisen halun rajoittaa kilpailua jakamalla markkinat, pystyivät poistamaan tai ainakin selvästi vähentämään epätietoisuutta omasta odotettavissa olevasta markkinakäyttäytymisestään.

(ks. 195–197, 212 ja 215 kohta)

11.    Sakkojen laskennasta annettujen vuoden 2006 suuntaviivojen 22 kohdan sanamuodon mukaan komission ei kuitenkaan tarvitse välttämättä ottaa huomioon todellista vaikutusta markkinoihin tai sen puuttumista raskauttavana tai lieventävänä tekijänä arvioidessaan rikkomisen vakavuutta sakkojen laskemiseksi. On riittävää, että komission vahvistamaa huomioon otettavaa osuutta myyntiarvosta voidaan perustella muilla tekijöillä, jotka voivat kyseisen määräyksen nojalla vaikuttaa vakavuuden määrittämiseen, kuten rikkomisen luonteella, kaikkien asianomaisten osapuolten yhteenlasketulla markkinaosuudella ja rikkomisen maantieteellisellä ulottuvuudella.

(ks. 230 kohta)

12.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 234 ja 235 kohta)

13.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 245–257 kohta)