Language of document : ECLI:EU:F:2012:148

EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (kolmas jaosto)

25 päivänä lokakuuta 2012

Asia F‑8/12

BY

vastaan

Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA)

EASA:n henkilöstö – Väliaikainen toimihenkilö – Edeltävä hallinnollinen menettely – Valituksen ja kanteen vastaavuus – Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat

Aihe: SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa BY vaatii virkamiestuomioistuinta korvaamaan vahingot, joita hän väittää kärsineensä Euroopan lentoturvallisuusviraston (jäljempänä EASA tai virasto) pääjohtajan 10.6.2011 tekemän sen päätöksen vuoksi, jolla hänet irtisanottiin 15.12.2011 alkaen, sekä sen työpaikkakiusaamisen vuoksi, jonka uhriksi hän väittää joutuneensa hänen ja viraston välisen työsuhteen yhteydessä.

Ratkaisu: BY:n kanne hylätään tutkittavaksi ottamisen edellytysten ilmeisen puuttumisen vuoksi niitä vaatimuksia lukuun ottamatta, jossa EASA:lta vaaditaan korvauksia irtisanomisesta aiheutuneesta vahingosta ja vain siltä osin kuin kanteessa on esitetty väite, joka koskee huolenpitovelvollisuuden laiminlyöntiä. Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Tiivistelmä

1.      Henkilöstökanne – Vahingonkorvauskanne – Virkamiehelle vastaisen päätöksen olemassaolo – Mahdollisuus nostaa vahingonkorvauskanne ilman toimenpiteen kumoamista koskevaa vaatimusta – Tutkittavaksi ottamisen edellytykset

(Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohta)

2.      Henkilöstökanne – Vahingonkorvauskanne – Kanne, joka perustuu hallinnon velvollisuuteen korjata kolmannen osapuolen virkamiehelle aiheuttama vahinko – Tutkittavaksi ottaminen – Edellytys – Turvautuminen kaikkiin kansallisiin oikeussuojakeinoihin – Poikkeus – Tehokkaiden oikeussuojakeinojen puuttuminen

(Henkilöstösääntöjen 24 artiklan toinen kohta)

1.      Kun kyseessä henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu virkamiehelle vastainen päätös, oikeudenkäyntiä edeltävä menettely on aloitettava tästä päätöksestä tehdyllä valituksella. Mikään ei kuitenkaan ole esteenä sille, että asianomainen päättää jo tässä vaiheessa vaatia vain korvausta riidanalaisesta toimesta hänelle väitetysti aiheutuneesta vahingosta ilman, että hän vaatii toimen kumoamista.

Jotta kanne voidaan ottaa tutkittavaksi sillä ei tule muuttaa valituksen tarkoitusta tai kohdetta. Tältä osin kun on kyse ensimmäiseksi valitukseen ja kanteeseen sisältyvien vahingonkorvausvaatimusten kohteesta, korvaussumman arvioinnissa oleva ero ei aseta kyseenalaiseksi sitä, että tämä kohde on sama, kun molemmissa tapauksissa vaaditaan riidanalaisesta päätöksestä aiheutuneen vahingon korvaamista. Lisäksi vahingonkorvausvaatimukset voidaan esittää joko valituksessa tai ensimmäisen kerran kanteessa, kun riitautetaan virkamiehelle vastainen päätös. Virkamies tai toimihenkilö, jolle on aiheutunut vahinkoa, voi sitä suuremmalla syyllä muuttaa oikeudenkäyntivaiheessa korvaussummia, joita hän vaati valituksessaan.

Valituksen ja kanteen kohteen osalta riita-asian syy katsottaisiin muutetuksi ja vastaavuutta koskevaa sääntöä rikotuksi siinä tapauksessa, että asianomainen, joka on valituksessaan esittänyt väitteitä pelkästään hänelle epäedullisen toimen muodollista pätevyyttä vastaan menettelynäkökohdat mukaan lukien, esittää kanteessaan aineellisia kanneperusteita, tai siinä päinvastaisessa tapauksessa, että kantaja, joka on valituksessaan riitauttanut pelkästään hänelle epäedullisen toimen aineellisen lainmukaisuuden, esittää kanteessaan perusteita, jotka koskevat toimen muodollista pätevyyttä menettelynäkökohdat mukaan lukien.

(ks. 41, 43, 45 ja 46 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑284/02, Dionyssopoulou v. neuvosto, 13.5.2005, 61–63 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑4/07, Skoulidi v. komissio, 21.2.2008, 60–67 kohta ja asia F‑45/07, Mandt v. parlamentti, 1.7.2010, 109 ja 120 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

2.      Henkilöstösääntöjen 24 artiklan toisen kohdan tarkoitus on virkamiehelle tai toimihenkilölle kolmansien tai tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen muiden virkamiesten toiminnan vuoksi aiheutettujen vahinkojen korvaaminen sillä varauksella, ettei hän ole saanut niistä korvausta tekijältään. Virkamiehen tai toimihenkilön henkilöstösääntöjen 24 artiklan toisen kohdan nojalla nostaman vahingonkorvauskanteen tutkittavaksi ottaminen edellyttää näin ollen, että kansalliset oikeussuojakeinot on käytetty, sikäli kun niillä varmistetaan tehokkaasti asianomaisten henkilöiden suojelu ja ne voivat johtaa väitetyn vahingon korvaamiseen.

(ks. 50 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑365/05 P, Schmidt-Brown, 5.10.2006, 78 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑254/02, L v. komissio, 9.3.2005, 148 kohta

Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑80/09 P, komissio v. Q, 12.7.2011, 67 kohta