UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (muutoksenhakujaosto)

24 päivänä marraskuuta 2010

Asia T-9/09 P

Luigi Marcuccio

vastaan

Euroopan komissio

Muutoksenhaku – Henkilöstö – Virkamiehet – Kanteen hylkääminen ensimmäisessä asteessa sillä perusteella, että sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat – Henkilökohtaisen omaisuuden palauttamispyyntö – Valituksen hylkäämistä koskevan päätöksen tiedoksianto muulla kuin valituksen kielellä – Myöhässä nostettu kanne – Ensimmäisessä asteessa esitettyyn vaatimukseen ei ole vastattu

Aihe: Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F-113/06, Marcuccio vastaan komissio, 4.11.2008 antaman määräyksen (Kok. H., s. I‑A‑1‑343 ja II‑A‑1‑1883) kumoamista.

Ratkaisu: Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F-113/06, Marcuccio vastaan komissio, 4.11.2008 antama määräys (Kok. H., s. I‑A‑1‑343 ja II‑A‑1‑1883) kumotaan siltä osin kuin siinä ei ole ratkaistu vaatimusta ensimmäisessä oikeusasteessa riitautetun päätöksen mitättömäksi julistamisesta. Valitus hylätään muilta osin. Kanne hylätään siltä osin kuin se koskee riidanalaisen päätöksen mitättömäksi julistamista. Luigi Marcuccio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komissiolle asian käsittelystä tässä asteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. Ensimmäisessä asteessa käytyyn oikeudenkäyntiin, jonka päätteeksi asiassa Marcuccio vastaan komissio annettiin edellä mainittu määräys, liittyvistä kuluista vastataan kyseisen määräyksen määräysosan 2 kohdan mukaisesti.

Tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Tuomioiden perustelut – Laajuus – Velvollisuus lausua jokaisesta lainvastaisuudesta, johon on vedottu

(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artikla ja liitteessä I olevan 7 artiklan 1 kohta)

2.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Pätevyysolettama – Mitättömän toimen käsite

(SEUT 288 artikla)

3.      Virkamiehet – Kanne – Vahingonkorvauskanne – Alkuperä – Työsuhde – Oikeudellinen perusta

(SEUT 270 artikla; henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

4.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus

(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 76 artikla)

5.      Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Unionin yleisen tuomioistuimen harjoittaman valvonnan piiriin ei kuulu selvitysaineiston arviointi virkamiestuomioistuimessa, paitsi jos se on otettu huomioon vääristyneellä tavalla

(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I oleva 11 artikla)

6.      Oikeudenkäyntimenettely – Kanteen nostamisen määräaika

(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 39 artiklan 1 kohta ja 100 artiklan 1 ja 3 kohta)

7.      Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Valitusperuste, joka koskee virkamiestuomioistuimen oikeudenkäyntikuluista antamaa ratkaisua – Valitusperusteen jättäminen tutkimatta, kun kaikki muut valitusperusteet on hylätty

(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 11 artiklan 2 kohta)

1.      Vaikka virkamiestuomioistuimelle kuuluva velvollisuus perustella päätöksensä ei edellytä, että se vastaa yksityiskohtaisesti kaikkiin asianosaisen esittämiin väitteisiin, varsinkaan silloin, kun nämä väitteet eivät ole riittävän selviä ja täsmällisiä ja kun ne eivät perustu yksityiskohtaiseen näyttöön, se edellyttää kuitenkin, että kaikki lainvastaisuudet, joihin on vedottu, on ainakin tutkittava.

(ks. 30 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑50/08 P, Michail v. komissio, 19.11.2009, Kok. H., s. I B 1 127 ja II B 1 775, 42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

2.      Unionin toimielinten säädöksiä, päätöksiä ja muita toimia koskee periaatteessa laillisuusolettama, ja näin ollen niillä on mahdollisista lainvastaisuuksista huolimatta oikeusvaikutuksia niin kauan kuin niitä ei ole kumottu tai peruutettu. Tästä periaatteesta poiketen kuitenkin sellaisilla toimilla, joihin liittyvän lainvastaisuuden vakavuus on niin ilmeinen, ettei sitä voida mitenkään hyväksyä unionin oikeusjärjestyksessä, ei voida katsoa olleen minkäänlaista oikeusvaikutusta. Koska unionin toimielinten toimen mitättömäksi toteamisen seuraukset ovat vakavia, on selvää, että oikeusvarmuussyistä tällainen toteamus voidaan tehdä ainoastaan aivan poikkeuksellisissa tilanteissa.

Tällaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta ei kuitenkaan ole kyse kun virkamies, joka on joutunut vapauttamaan virka-asuntonsa, väittää, että hänen omistusoikeuttaan on loukattu komission implisiittisellä hylkäämispäätöksellä, jolla on kieltäydytty palauttamasta virkamiehen tavaroita hänen kotiinsa virkamiehen henkilökohtaisen omaisuuden poismuuttamisen jälkeen, kun yhtäältä komissio ei koskaan ole kiistänyt, että virkamies oli poismuutettujen tavaroiden ainoa omistaja, ja kun toisaalta se, ettei virkamies ole saanut näitä tavaroita vielä haltuunsa, johtuu ainakin osittain asianomaisen itsensä yhteystyöhaluttomuudesta. Lisäksi on katsottava, että komission toteuttama muutto oli käytännön toimenpide, jonka avulla komissio pyrki omin keinoin ylittämään vaikeudet, joita asianomainen oli kohdannut virka-asunnon vapauttamista koskevan velvollisuuden täytäntöönpanossa.

(ks. 37 ja 40 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑241/03, Marcuccio v. komissio, 17.5.2006 (Kok. H., s. I‑A‑2‑111 ja II‑A‑2‑517, 39 kohta) ja yhdistetyt asiat T‑40/07 P ja T‑62/07 P, de Brito Sequeira Carvalho ja komissio v. komissio ja de Brito Sequeira Carvalho, 5.10.2009, Kok. H., s. I B 1 89 ja II B 1 551, 150–152 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

3.      Virkamiehen ja sen toimielimen, johon virkamies kuuluu tai kuului, välinen vahingonkorvausta koskeva riita-asia kuuluu SEUT 270 artiklan ja henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklan soveltamisalaan, ja se jää erityisesti tutkittavaksi ottamisensa osalta SEUT 268 ja SEUT 340 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle.

(ks. 45 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑187/01, Mellone v. komissio, 12.6.2002 (Kok. H., s. I‑A‑81 ja II‑389, 74 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) ja asia T‑279/03, Galileo International Technology ym. v. komissio, 10.5.2006 (Kok., s. II‑1291)

4.      Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 76 artiklassa määrätyn perusteluvelvollisuuden noudattaminen, kun on kyse määräyksestä, jossa kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytyksen selvästi puuttuvat, on erotettava perustelujen aineellisesta paikkansapitävyydestä, koska viimeksi mainittu koskee kyseessä olevan määräyksen aineellista lainmukaisuutta.

Yhtäältä päätöksen perusteluissa toistetaan virallisesti päätöksen perustana olevat syyt. Jos nämä syyt ovat virheellisiä, ne rasittavat päätöksen asiasisällön laillisuutta mutta eivät sen perusteluja, jotka saattavat olla riittävät, vaikka niissä esitetään virheellisiä syitä. Toisaalta se, että alemman oikeusasteen tuomioistuin on asiasisällön osalta tehnyt toisen päätelmän kuin valittaja, ei voi sellaisenaan aiheuttaa sitä, että valituksenalaista määräystä rasittaisi perustelujen puuttuminen.

(ks. 52 ja 53 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑17/99, Ranska v. komissio, 22.3.2001 (Kok., s. I‑2481, 35 kohta); asia C‑310/99, Italia v. komissio, 7.3.2002 (Kok., s. I‑2289, 48 kohta) ja asia C‑413/06 P, Bertelsmann ja Sony Corporation of America v. Impala, 10.7.2008 (Kok., s. I‑4951, 181 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

Unionin tuomioistuin: asia C‑583/08 P, Gogos v. komissio, 20.5.2010, Kok., s. I-4469, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

5.      Unionin yleinen tuomioistuin ei lähtökohtaisesti voi muutoksenhakumenettelyssä valvoa sitä, miten alemman oikeusasteen tuomioistuin on arvioinut asiakirjan todistusvoimaa. Näin ollen ainoastaan virkamiestuomioistuin on toimivaltainen määrittämään, mikä arvo sille esitetylle selvitykselle on annettava. Tämä arviointi ei siis ole sellainen oikeuskysymys, joka voitaisiin saattaa muutoksenhakutuomioistuimen käsiteltäväksi, jollei kysymys ole siitä, että virkamiestuomioistuin on ottanut selvityksen huomioon vääristyneellä tavalla.

Tällaisen vääristymän on ilmettävä selvästi asiakirja-aineistosta, ilman että tosiseikkoja ja todisteita on tarpeen arvioida uudelleen. Unionin yleisen tuomioistuimen valta valvoa sitä, miten virkamiestuomioistuin on määrittänyt tosiseikat, ulottuu siis muun muassa siihen, käykö määritetyn tosiseikaston paikkansapitämättömyys ilmi asiakirja-aineistosta, siihen, onko selvitysaineisto otettu huomioon vääristyneellä tavalla, tämän aineiston oikeudelliseen luonnehdintaan ja siihen, onko todistustaakkaa ja asian selvittämistä koskevia sääntöjä noudatettu.

(ks. 57–59 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: yhdistetyt asiat C‑403/04 P ja C‑405/04 P, Sumitomo Metal Industries ja Nippon Steel v. komissio, 25.1.2007 (Kok., s. I‑729, 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑107/07 P, Rossi Ferreras v. komissio, 12.3.2008, Kok. H., s. I B 1 5 ja II B 1 31, 30 kohta; asia T‑284/07 P, SMHV v. López Teruel, 26.11.2008, Kok. H., s. I B 1 69 ja II B 1 447, 47 kohta ja asia T‑404/06 P, ETF v. Landgren, 8.9.2009 (Kok., s. II‑2841, 198 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

6.      Kun virkamiestuomioistuimen kirjaamo antaa kanteen tiedoksi vastaajalle kirjattuna kirjeenä vastaanottotodistusta vastaan, on määräaikojen kulumisen käynnistävä tiedoksiannon päiväys se päivä, jona kyseinen asianosainen on ilmoittanut saaneensa hänelle osoitetun kirjatun kirjeen.

(ks. 74 ja 75 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T-16/09 P, Marcuccio v. komissio, 23.3.2010, 64 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

7.      Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 11 artiklan 2 kohdasta ilmenee, että muutosta ei voida hakea vain oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden ja niiden määrän osalta. Tästä seuraa, että jos kaikki muut virkamiestuomioistuimen päätöksestä tehdyn valituksen perusteet on hylätty tai jätetty tutkimatta, vaatimukset, jotka koskevat virkamiestuomioistuimen päätöksen väitettyä sääntöjenvastaisuutta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta, on jätettävä tutkimatta, koska niiden tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat.

(ks. 82 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑485/08 P, Gualtieri v. komissio, 15.4.2010 (Kok., s. I‑3009, 111 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑46/08 P, Marcuccio v, komissio, 28.9.2009, Kok. H., s. I B 1 77 ja II B 1 479, 84 kohta